Yli kuusisataa hevosvoimaa on normaalia superautoissa, mutta neliovisessa sedanissa harvinaisempaa. Näihin lukemiin yltää uusi E 63 S. Jos hirvittää, niin tarjolla on myös ”ässätön” versio, jossa tehot jäävät alle kuudensadan.

NELILITRAINEN MOOTTORI on aikaisemmin palvellut Mercedes-AMG GT:ssä. Ahtimet on E:ssä muutettu kaksikanavaisiksi, mikä parantaa kaasunvastetta.

Automaattivaihteisto on AMG-sedanien tuttuun tyyliin, ja GT:stä poiketen, perinteinen automaatti, jonka momentinmuuntimen korvaa automatisoitu ”kova” monilevykytkin – nyt ensimmäistä kertaa yhdeksänvaihteisessa automaattivaihteistossa. Neliveto on vakiovaruste.

Kytkintä käytetään ainoastaan liikkeellelähdössä. Ja nyt on sen aika.

Aloitamme maantieosuuden Comfort-ohjelmalla, joka on mukavinta mitä auto kykenee tarjoamaan. Edes tämä ei pysty täysin piilottamaan auton voimavaroja, mutta yritys on hyvä.

Moottori on matalilla pyörintänopeuksilla ylellisen vaimea, mutta öljykylvystään huolimatta terävästi tarraava kytkin ja tomera jousitus paljastavat AMG:n todellisen luonteen.

Vauhdissa vaihdot tapahtuvat pehmeästi, paitsi Race-ohjelmalla, joka on turhan väkevä normaaliajoon.

Ilmajousitus on pehmeimmilläänkin tiukka, mutta siinä on ohut kerros pintapehmeyttä, joka poistaa epämukavuuden. Kovassa ajossa jousitus herää eloon, mikä lisää liikkeen myötä pehmeyttä, mutta myös rengasmelua.

Rengaspaineen lisäksi mittarista voi lukea renkaan sisäilman lämmön. Sateella lämpötila laski 25 asteeseen, kun kuivalla vastaava luku oli lähemmäs 50.

KOEAJOLENKKI ON mainio, koska sen varrelle ilmestyy Portimaon moottorirata. Radalle lähtevässä ajoryhmässä on kolme testiautoa, joita vetää DTM-sarjan nelinkertainen mestari Bernd Schneider. Hänellä on ajokkinaan Mercedes-AMG GT S. Race-ohjelma päälle ja menoksi.

Radalla on paljon katveeseen jääviä mutkia, jopa katveisia suoriakin. Pääsen suoraan Schneiderin taakse, mikä on paras mahdollinen paikka. Lisäämme vauhtia vähitellen, ja kolmannella kierroksella mennään jo kovaa.

On mukava huomata, että E-sarjalainen pysyy nopeissa kaarteissa GT S:n mukana. Ja kyllä, Bernd ajaa täysillä, sillä hän ei pysy sääntöjen mukaisesti rata-viivojen sisäpuolella. Tosin en pysy minäkään. Hitaissa mutkissa ”Eemeli” aliohjaa GT S:ää enemmän, mikä osittain johtuu kuluneista eturenkaista. Niillä on ajettu rataa jo jonkun verran.

Kaarteiden ulostuloissa takavetoinen urheiluauto ja nelivetoinen taksiaihio menevät tasavahvasti. Kääntyvyys on vedätettäessä hyvä, ja tunto tapahtumiin on erinomainen. Molemmissa perä kiertyy yli vedätettäessä, mutta luistokulma on pieni.

Pääsuoran päässä jarrutetaan 270 km/h:n nopeudesta alle kahteensataan täydellä poljinvoimalla. Hidastus tapahtuu vakaasti ja tehokkaasti.

NELIVEDON ETUVETO on kytkettävissä pois vaihdekahvoista vetäisemällä, koska etuvedon määrää ohjataan lamellikytkimellä aiemman planeettapyörästön sijaan. Tällä tavalla autosta tulee driftaukseen sopiva leikkikalu.

Takajousituksessa ei esiinny turhia pystyliikkeitä, joten luistot ovat rauhallisen tasaisia ja helposti hallittavissa. Isolla asfalttikentällä voi nelosvaihteella ja yli sadan kilometrin tuntinopeudella toistaa useampia täysin identtisiä silmukoita.

E 63 S on enemmän urheilu- kuin henkilöauto. Vaikka ajo-ohjelmissa on tarjolla myös leppoisampia versioita, on rajuus ja atleettisuus jatkuvasti läsnä. Hintaneuvottelut ovat vielä kesken, mutta ensimmäiset autot saapuvat Suomeen keväällä.

HYVÄÄ

  • suorituskyky

  • nopean ajon ominaisuudet

HUONOA

  • rengasmelu

  • kytkin liikkeellelähdössä