HYVÄÄ

  • kaukovaloteho

  • ohjaus

HUONOA

  • moottori yläkierroksilla

  • jousitusmukavuus

Pienemmän pään Volvot kokivat viime kesänä päivityksen, jonka tunnistaa helposti ajovalojen muotoilusta. Umpiot on ikään kuin lyöty halki poikkisuunnassa. Tällainen ajovalojen muotokieli on kaikkia uusia Volvo-malleja yhdistävä piirre, ja markkinointipuheissa sen kerrotaan viittaavan Thor-jumalolennon vasaraan.

Silmäniskuissa on siis mytologista voimaa, jonka soisi toistuvan myös reaalimaailmassa. Lediajovalot ovat nyt vakiovaruste, ja niiden tehosta lupaa hyvää se, että autossa on ajovalonpesurit, jotka vaaditaan vasta 2 000 luumenin valovirran ylittyessä.

Valoumpiossa on paljon visuaalisia elementtejä, ja suurin osa niistä on toiminnallisia. Keltainen vilkkukin piiloutuu valkoiseen poikkiraitaan.

VOLVOLLA ON hyvät perinteet valosuunnittelussa, ja nytkin homma toimii, ainakin lisävarusteena saatavilla kääntyvillä ”led high level” -valoilla. Etenkin kaukovaloilla tehoa riittää hyvin. Kantama on pitkä, ja leveyttäkin on mukavasti. Lähivalo sen sijaan painottuu oikealla pusikkoon, eikä oma kaista siten valaistu ihanteellisesti.

Vaikka nämä lähivalotkin arvosteltaisiin TM:n vertailussa jo kiitettäviksi, on kaukovalon suhteellinen paremmuus selvä myös tien päällä. Hankalassa kurakelissä lähivalot tuntuvat tavallisilta, mutta kaukovaloille siirtyessä maisema valaistuu pienen onnenhuokauksen edestä.

Lähivalot siis kääntyvät, ja liike seuraa reaalisesti ohjausta, kunhan kääntää vähintään pari kolme astetta. Kaukovaloja käytettäessä lähivalot kääntyvät kaukovalokeilan sisällä, mutta pitkät eivät käänny.

MUUTOIN UUDISTUKSET ovat pienemmät, ja onnenhuokaisutkin harvemmassa. Tehokas T4-moottori tai korotettu Cross Country -alusta eivät oikein innosta. Molemmissa on yliyrittämisen tuntua, josta V40 ei yleensä kärsi.

Kaksilitraisen bensiinikäyttöisen turbomoottorin tehoksi kerrotaan 140 kilowattia, mutta yläreservin käyttäminen on meluisaa ja työlään tuntuista. Alaväännön harjalla ajaminen sujuu ihan mukavasti, mutta siihen riittäisi varmasti kesympi T3-moottorikin. Valitettavasti nelivedon saa vain T4:n tai T5:n kanssa.

Polttoaineenkulutuskin on yllättävän korkea. Muutaman päivän sekalaisessa ajossa ajotietokoneen lukemat liikkuivat vähän kahdeksan litran molemmin puolin. Ruokahaluista kielii tosin jo korkeahko CO2-päästöarvokin.

V40:n jousituksen ja ohjauksen toimintaa olemme kehuneet moneen otteeseen, mutta nyt korotettu ja lisävarusteisella 18 tuuman pyöräkoolla varustettu alusta aiheutti lievän pettymyksen. Ajo-ominaisuuksissa on kyllä suorituskykyä, mutta mukavuus ei ole kunnossa. Ohjaus toimii hyvin näilläkin pyörillä.

 V40 CROSS COUNTRYLLA on näytön paikka, kun sen seuraajasta puhutaan jo avoimesti. Joskus ensi vuoden lopulla esiteltäneen XC40, joka on konkreettisemmin katumaasturi. Jos nykyinen hillitympi crossover-tyyli kiehtoo enemmän, niin kannattaa harjoittaa hillintää myös vannekokoa valitessa, ehkä moottoriakin.