Mopoautojen korvaaminen ”nopeudeltaan rajoitetuilla henkilöautoilla” on taas noussut puheenaiheeksi.

Osa keskustelussa esitetyistä tiedoista on faktaa, osa vasta eri tahojen esittämiä näkemyksiä tai toiveita vailla suurempaa konkretiaa.

Osa keskustelussa esitetyistä tiedoista on faktaa, osa vasta eri tahojen esittämiä näkemyksiä tai toiveita.

Tekniikan Maailma on kirjoittanut mopoautojen korvaamisesta monesti aikaisemminkin, joten kokosimme yhteen aiheeseen liittyvät olennaisimmat kysymykset.

Mistä nyt puhutaan?

Mopoautot suojaavat kolaritilanteessa kuljettajaa ja matkustajaa paremmin kuin perinteinen mopo, mutta selvästi huonommin kuin henkilöauto. Myös kuolonkolareita on sattunut.

Monet tahot, näkyvimpänä ehkä pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja liikenneministeri Anne Berner (kesk), ovat ehdottaneet, että pienestä henkilöautosta voisi tehdä ”mopoauton” rajoittamalla sen nopeutta. Kolariturvallisuus paranisi.

TM ehdotti henkilöauton muuttamista mopoautoksi jo keväällä 2016.

Mikäs tämän sitten estää?

Suomeakin velvoittava EU-asetus 168/2013 määrittää, millaisia ajoneuvoluokkia jäsenmaissa voidaan huomioida.

Rajoitettu henkilöauto ei sovi niistä suoraan mihinkään. 15-vuotiaille sallituksi mopoautoksi eli kevyeksi nelipyöräksi (L6e-BP) sellainen on liian tehokas, liian painava ja usein myös liian iso.

Myös raskaaksi nelipyöräksi (L7e-CP), jota saa joissain EU-maissa ajaa 16-vuotiaana B1-kortilla, auto on edelleen liian tehokas ja raskas.

Tarvitaan siis jonkinlainen poikkeuslupa EU:n asetuksesta. Ruotsissa sellainen vanhastaan on (ks. alempaa).

Onko poikkeuslupa nyt saatu?

 No ei aivan. Mutta vihreää valoa näkyy jo hieman pitkän putken päässä.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kysyi kirjallisesti Euroopan parlamentissa, onko asiassa joustoa.

EU:n sisämarkkinoista, teollisuudesta, yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä vastaava komissaari Elżbieta Bieńkowska vastasi hieman monitulkintaisesti, että ”[n]opeudeltaan rajoitetut ajoneuvot […] ovat kansallisen hyväksynnän piirissä”.

Vastaus voidaan tulkita varovaisena myöntymisenä nopeudeltaan rajoitettuihin henkilöautoihin.

Vaikka komissaarin vastauksesta ei lupaa suoraan voi johtaakaan, se voidaan tulkita varovaisena myöntymisenä nopeudeltaan rajoitettuihin henkilöautoihin alle 18-vuotiaille.

Myös Suomen ja komission virkamiehet ovat olleet asiasta yhteydessä jo aikaisemmin kesällä, kuten ilmeni liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hieman myöhemmin antamassa tiedotteessa.

”Olemme käyneet alustavia ja epävirallisia keskusteluja”, myönsi ministeriön erityisasiantuntija Erik Asplund Tekniikan Maailmalle.

”Näemme myös komissaarin vastauksen sen suuntaisena indikaationa, että asiassa löytyy ymmärrystä ja mahdollisesti joustoa ja että EU-lainsäädännöstä pystytään etsimään tähän mahdollisuuksia.”

LVM ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi jatkavat selvitystyötä.

Tuleeko Suomeen nyt siis EPA-traktoreita kuten Ruotsissa?

 Tuskin. Ruotsissa on käytössä iänaikainen EPA- ja A-traktorien ajoneuvoluokka, jota saa ajaa jo 15-vuotiaana. Henkilöauto muutetaan kaksipaikkaiseksi, rajoitetaan mekaanisesti nopeuteen 30 km/h ja rekisteröidään traktoriksi.

Ruotsin EPA-/A-ajoneuvoluokka on jo ennen unioniin liittymistä neuvoteltu poikkeus EU-pykäliin.

Ruotsin ”traktorit” ovat kyllä hienoja, mutta niistä suurin osa on viritettyjä, eli nopeusrajoitus on poistettu. Toisin sanoen 15-vuotiaat nuoret ajavat isoilla ja raskailla autoilla – tai siis ”traktotoreilla”.

Ministeri Bernerkään ei lähtisi Ruotsin malliin.

”Pyrimme löytämään modernin, nuorten liikkumista tukevan ratkaisun käytettäväksi Suomen olosuhteissa”, hän toteaa ministeriön tiedotteessa.

Lue tästä kaikki tietämisen arvoinen Ruotsin EPA- ja A-traktoreista.

Ruotsalainen ”traktori”. (Kuva Blocket.se)

Millainen tämä mopoautot korvaava ajoneuvo sitten olisi?

 Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että kyseessä olisi aivan tavallinen pienikokoinen henkilöauto, jossa olisi muutaman satasen maksava elektroninen nopeudenrajoitus. Soveltuvan auton mitat ja painot tultaisiin ehkä rajoittamaan.

Nopeusrajoittimen tulisi olla sellainen, jota ei kotikonstein kierretä. Tätä ovat lausunnoissaan korostaneet sekä EU-komissaari että liikenneministeri. Teknisesti se saattaisi olla mahdollista.

Tulevan ajoneuvon nopeus rajoitettaisiin johonkin nopeuteen välillä 40–60 km/h.

”Mikä se tarkka nopeus sitten tulisi olemaan, on vielä täysin auki”, kertoo LVM:n Erik Asplund TM:lle.

Myös se, millaiseksi ajoneuvoksi rajoitettu auto rekisteröitäisiin, on vielä epäselvää. Vanhat pykälät olisivat venyttämällä sallineet auton rekisteröinnin traktoriksi, kuten Tekniikan Maailma keväällä selvitti.

Tällä hetkellä, uuden ”joustavan” EU-linjan myötä järkevimmiltä tuntuisivat venytetty nelipyöräluokka (siis L7e-luokan poikkeus) tai selvästi kokonaan oma kansallinen henkilöauton alaluokka ilman sen kummempaa nykyisten pykälien joustavaa tulkintaa.

LVM tai Trafi eivät toistaiseksi ota asiaan kantaa, koska selvitystyö on vasta käynnissä.

Millaisella ajokortilla sitä ajettaisiin?

 Se onkin hyvä kysymys. Mopoauton ja traktorin ajoluvan saa meillä jo 15-vuotiaana, joten jos ajoneuvo olisi traktori, sitä voisi ajaa traktorikortilla ja jo 15-vuotiaana.

EU:ssa on myös olemassa ajokorttiluokka B1, jolla saa ajaa raskasta nelipyörää 16-vuotiaana. Meillä tätä ajokorttiluokkaa ei ainakaan toistaiseksi ole. Koska uutta ”rajoitettua autoa” halutaan ajettavan vasta 16-vuotiaana, B1-korttiluokka sopisi siihen pykäliä hieman venyttämällä, vaikka ajoneuvo ei L7-nelipyörä olisikaan.

Kolmas vaihtoehto olisi jonkinlainen nykyisen B-kortin sovellus. EU:n puolestahan Suomi saisi myöntää sen jo 17-vuotiaalle, mutta ei vielä 16-vuotiaalle.

Kaikkein helpoin ja vähimmän venyttämisen tie rajoitettuun henkilöautoon voisi olla tämä: Suomi hakee poikkeuslupaa ”kevyen B-ajokortin” myöntämiseen jo 16-vuotiaille sillä ehdolla, että se samalla rajoittaa ajoneuvon nopeutta (ja ehkä mittoja ja massaa). Kun kuljettaja täyttää 18 vuotta, hän täydentää ajokortin ”oikeaksi” B-kortiksi ja ajoneuvon rajoitin poistetaan.

Ehdotuksemme on vapaasti käytettävissä.


Tekniikan Maailma kirjoitti mopoautoista kattavasti maaliskuussa 2017. Artikkeli kannattaa lukea taustatiedoksi käytävään mopoautokeskusteluun. Löydät sen TM:n numerosta 5/2017 (digitilaajille digilehti ja näköislehti) sekä myös TM:n verkkosivuilta:

TM selvitti: Mopoauto – oikeasti vaarallinen vai väärin ymmärretty? Ja mitä asialle voi tehdä?