Amerikassa kaikki on niin kovin helppoa. Tiukat vatsalihakset saa ihmelaitteella minuuteissa, eikä edes kestohymy ehdi siinä ajassa hyytyä. Myös jäätynyt tuulilasi sulaa sekunneissa ihmeaineella, jota kuka tahansa voi valmistaa. Tai niin esimerkiksi Huffinton Post kertoo ja myös näyttää taannoisella viraalivideollaan. Tosi on, ihme juttu!

Kumma vaan, että kun suomipoika kokeilee samaa, lasi pysyy jäässä ja jääskrabaan saa tarttua kaksin käsin, kuten Ilkka-lehti näyttää keskiviikkona julkaisemallaan omalla videollaan. Ei tainnut Amerikassa jää olla kuin kevyttä huurua.

Mutta onko oikeista jäänestopoistoaineista minkäänlaista apua? TM testasi jo vuonna 2014 Bilteman ja Autoglymin jäänpoistajia, ja verrokkina oli tavallinen tuulilasinpesuaine. Katso video ja lue koko testi alta!

Huom! Tuotteiden hinnat ovat päivittyneet testin jälkeen. Bilteman tuotteen hinta on 3,99 euroa ja Autoglymia saa alle kuuden euron.


  • Autoglym De-Icer
  • Biltema De-Icer

Kemialliset jäänsärkijät

Autotarvikeliikkeistä löytyy jäätyneen tuulilasin sulattamiseen tarkoitettuja aineita. Joko muovisen jääkaapimen voi siirtää museoon?

Jäänsulatusaineiden käyttötarkoitus on jään ja huurun sulattaminen auton peileistä ja ikkunoista. Jäätyneiden ikkunoiden saaminen läpinäkyväksi on jo liikenneturvallisuudenkin kannalta tärkeätä.

Hankimme autotarvikeliikkeistä kaksi tuotetta ja kokeilimme niiden tehoa erilaisissa oloissa. Auto­glymin De-Icer maksoi 6,50 euroa ja Bilteman De-Icer 5,49 euroa. Molempien aineiden luvataan toimivan jopa yli 50 asteen pakkasessa.

Bilteman aineen koostumusta ei sen tarkemmin kerrota, mutta pakkaskestävyys, nesteen palavuus ja haju viittaavat vahvasti siihen, että kyseessä on samankaltainen aine kuin mitä laimentamaton tuulilasinpesuneste on. Autoglym ilmoittaa seoksessa olevan isopropanolia ja etyleeniglygolia, joka on aineena tutumpaa jäähdytinnesteenä.

Autoglymin kerrotaan sopivan myös ovien lukkojen sulattamiseen, eikä aine vahingoita kumi- tai muovipintoja.

Testasimme aineita noin 11 asteen pakkasessa. Jotta aineiden todellinen teho selviäisi, jäädytimme lasin pintaan tasaisen ja paksuhkon jääkerroksen sumutinpullolla. Samanlainen jääkerros syntyy esimerkiksi silloin, kun ajon jälkeen lämpimälle tuulilasille sataa lunta, joka sulaa ensin vedeksi ja sitten jäätyy. Syntynyt jää oli niin kovaa, että sitä oli vaikea saada poistettua pelkällä jääkaapimella.

Levitimme sulatusaineita käyttöohjeen mukaisesti jään päälle lasin yläreunasta alkaen. Vertailuaineena käytimme laimentamatonta etanolipohjaista tuulilasinpesunestettä, jonka pakkaskestävyys on -40 astetta.

YHDEN minuutin kuluttua Autoglymillä käsitelty jää osoitti pieniä sulamisen merkkejä lasin alaosassa. Kaikki aineet sulattivat jäätä pinnasta alkaen ja ilmeisesti laimenivat, sillä sulatusteho tuntui laskevan ajan myötä. Viiden minuutin kuluttua lisäsimme aineita jään päälle, jotta sulatus nopeutuisi.

Kymmenessä minuutissa Auto­glym oli saanut lähes koko jääkerroksen sulatettua. Bilteman aine toimi hieman tehokkaammin kuin verrokkina käytetty raaka tuulilasinpesuneste, mutta molempien aineiden jäljiltä jäi noin puolet jäästä sulamatta. Jäljelle jäänyt jää ei sanottavammin pehmennyt, ja se oli työlästä poistaa kaapimalla.

Noin 15 minuuttia toimenpiteen aloittamisesta mikään aineista ei enää jatkanut sulattamista, vaan ikkunat alkoivat pikkuhiljaa jäätyä uudelleen. Parhaiten tässäkin suhteessa toimi Autoglymin aine, jonka sisältämä pakkasneste piti veden pisimpään sulana. Sulatuksen jälkeen syntynyt jääriite oli ohutta ja helppo poistaa jääkaapimella, mutta ilman kaapimista ikkunoista ei nähnyt kunnolla ulos. Kylmässä ikkunat myös kuivuvat hyvin hitaasti.

Teimme saman testin uudelleen 22 asteen pakkasessa. Tulokset olivat edellisen testin kaltaisia, mutta aineiden teho oli oleellisesti heikompi. Mikään aineista ei sulattanut jäätä kunnolla, eikä lasista nähnyt ulos ilman jääkaapimen käyttöä.

KAIKKIEN testattujen aineiden kyky sulattaa paksuja jääkerroksia on hyvin rajallinen. Tämä käytännössä estää esimerkiksi klimpiksi jäätyneiden tuulilasinpyyhkimien sulattamisen. Parhaiten aineet tuntuivat toimivat auton sisäpuolelle tulleen ohuen jääriitteen sulattamisessa.

Sulatusaineiden käytössä kannattaa olla varovainen: ne saattavat ärsyttää ja kuivattaa ihoa, eikä niitä käytettäessä syntyvän sumun hengittäminen ole terveellistä. Etyleeniglykoli on lisäksi myrkyllistä jo pieninäkin annoksina. Pulloissa olevat varoitustekstit kannattaa siis lukea ja säilyttää aineet poissa lasten ulottuvilta.

Paras tapa ikkunoiden sulatukseen on yhä lämmittää jäätä auton omalla puhaltimella. Jo lyhytkin lämmitys pehmentää jäätä sen verran, että kaapiminen helpottuu. Nykyautoissa lämmintä ilmaa tulee hyvin pian moottorin käynnistämisen jälkeen. Lain mukaan tyhjäkäynnin pituus saa olla kaksi minuuttia, yli 15 asteen pakkasessa lämmityskäytön pituus saa olla neljä minuuttia.

Jos huurtuminen on paha ongelma, voi käyttää myös tuulilasin peitettä. Auton sisäpuolisen kosteuden saa parhaiten kuriin pitämällä veden auton ulkopuolella. Kumisten kuramattojen käyttäminen on siksi suositeltavaa, ja matot pitää myös säännöllisesti tyhjentää sulaneesta vedestä.

TÄMÄN pikakokeen perusteella kemia ei tarjoa oikotietä auton jäätyneiden lasipintojen kirkastamiseen. Jäänsulatusaineita voi toki käyttää sulatuksen apuna, mutta vanha konsti – eli lämmittäminen ja jääkaapimen käyttö – on yhä paras keino taata ikkunoiden läpinäkyvyys.