Vielä jokin aika sitten puhdasta bittirahaa pidettiin mahdottomana ajatuksena. Uskottiin, että rahaa pystyvät luomaan vain keskuspankit ja kansallisvaltiot. Pelkistä biteistä muodostuva raha olisi liian helppo kopioida ja väärentää.

Salaustekniikoiden ansiosta tilanne on muuttunut. Verkkoon on syntynyt tekniikka, jonka avulla nimettöminä pysyvät osapuolet voivat yhdessä tehdä suurta luottamusta vaativia asioita — kuten pitää kirjaa toistensa rahoista ja niiden käytöstä.

Tämän niin sanotun lohkoketjun (block chain) odotetaan mullistavan monia tietojen säilyttämiseen liittyviä toimintoja. Ensimmäinen käyttökohde on digitaalinen raha eli kryptovaluutta.

Bitcoinin lyhyt historia

Bitcoinin historia on lyhyt, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Lohkoketjun idean esitteli Satoshi Nakamoto vuonna 2008 netin keskustelualueelle lähettämässään dokumentissa. Ensimmäiset Bitcoinit louhittiin vuoden 2009 tammikuussa.

Aluksi raha oli hyödytöntä, koska sillä ei voinut ostaa mitään. Bitcoin oli tekninen keksintö, joka kiinnosti vain nörttejä.

Yksi heistä oli suomalainen Martti Malmi. Hänestä tuli Nakamoton oikea käsi, joka osallistui ensimmäisten Bitcoin-ohjelmien koodaamiseen ja levitti tietoa uudesta maksutavasta muillekin.

Malmi ei koskaan tavannut Nakamotoa henkilökohtaisesti, eikä tavannut kukaan muukaan. Kaikki yhteydenpito Bitcoinin keksijään tapahtui verkon keskustelualueilla ja sähköpostissa. Kun Bitcoinin suosio alkoi kasvaa, Nakamoto lakkasi vastaamasta viesteihin ja katosi verkosta.

Nakamoto lienee pseudonyymi, eikä hänen todellista henkilöllisyyttä ole onnistuttu selvittämään. Joko Nakamoto haluaa suojella yksityisyyttään — ja nyttemmin suurta varallisuuttaan — tai sitten taustalla on jotain ihan muuta. Villeimpien arvioiden mukaan todellinen kehittäjä voisi olla NSA:n kaltainen tiedustelupalvelu.

Tiedot tallessa lohkoketjussa

Tarkkaan ottaen Bitcoin ei ole raha vaan pelkkä vaihdannan väline. Kyse ei voi olla rahasta, koska sillä ei ole keskuspankin tukea eikä virallista vaihtokurssia. Näiden puuttumisesta huolimatta Bitcoin on lyhyessä ajassa osoittautunut toimivaksi maksutavaksi globaalissa maailmassa.

Nimi Bitcoin viittaa kolikoihin, mutta todellisuudessa rahat ovat pelkkiä desimaalilukuja. Yhden Bitcoinin (BTC) arvo vuoden 2015 lopussa oli noin 300 euroa, mikä tekee siitä epäkäytännöllisen kalliin. Yleinen käytäntö on ilmoittaa hinnat tuhannesosina eli milleinä. Esimerkiksi 10 mBTC vastaa noin kolmea euroa.

Pohjimmiltaan Bitcoin-rahat ovat bittejä, jotka matematiikka sitoo toisiinsa. Bittirahaa säilytetään omistajansa tietokoneen tai älypuhelimen lompakko-ohjelmassa. Jokaiseen rahaerään liittyy 33 merkkiä pitkä julkinen osoite sekä vastaava yksityinen (salainen) avain, jolla rahaa voidaan siirtää.

Koska pitkien osoitteiden kirjoittaminen olisi työlästä, apuna käytetään puhelimen kameraa ja mustista pisteistä koostuvaa QR-koodia. Tietokoneella toimittaessa osoitteet kopioidaan leikepöydän kautta.

Maksutapahtuman yhteydessä lähettäjä ilmoittaa verkkoon, minkä Bitcoin-erän hän on siirtämässä ja mihin osoitteeseen, sekä allekirjoittaa siirron omalla yksityisellä avaimellaan. Verkko tarkistaa siirron oikeellisuuden ja lisää tiedon tapahtumasta lohkoketjuun.

Lohkoketju on tuhansiin netissä oleviin koneisiin hajautettu tietokanta, joka sisältää tiedot kaikista rahansiirroista. Uudet siirrot kirjataan louhinnan tuloksena syntyviin lohkoihin, jotka ketjutetaan tiivistefunktion avulla aiempien perään.

Tiivistefunktio on yksisuuntainen, joten merkinnät jäävät pysyviksi. Kerran tehtyjä rahansiirtoja ei voi peruuttaa eikä samaa rahaa käyttää useampaan kertaan.

Koska lohkoketju on julkinen, kuka tahansa voi tarkastella kaikkia rahansiirtoja. Niistä ei silti voi tunnistaa rahaliikenteen osapuolia, sillä tietoa osoitteiden haltijoista ei ole.Osoitteet voivat lisäksi olla kertakäyttöisiä.

Kun rahat ovat pelkkiä bittejä, tietoturvan merkitys korostuu. Jos tietokoneelle murtaudutaan ja hyökkääjä saa haltuunsa lompakko-ohjelman tiedoston, hän voi siirtää kaikki rahat itselleen.

Niin ikään lompakon haltijan kannattaa huolehtia lompakkotiedoston varmuuskopioinnista, jotta älypuhelimen varastaminen tai kiintolevyn hajoaminen ei johda rahojen menetykseen.

Bitcoin-varat voi suojata myös tulostamalla yksityisen salausavaimen ja saldotiedon paperille. Näin syntyvä paperi on melkein kuin yksityinen, itse painettu seteli. Se käytetään lukemalla tiedot takaisin lompakko-ohjelmaan ja siirtämällä raha sieltä maksuna eteenpäin.

Bitcoinin vaikutukset

Bitcoinilla voi ostaa netistä tavaroita ja palveluita. Älypuhelimen lompakko-ohjelma mahdollistaa maksamisen myös perinteisissä kaupoissa. Digirahan suurimmat vaikutukset ovat kuitenkin toisaalla.

Pankit veloittavat usean prosentin välityspalkkioita rahansiirroista maasta toiseen, etenkin jos kyse on Afrikan tai Aasian maasta. Siirtotyöläiset joutuvat maksamaan kalliisti lähettäessään palkkarahojaan perheelleen.

Kehitysmaissa ihmisillä ei useinkaan ole pankkitiliä, mutta heillä on puhelin ja nettiyhteys. Bitcoinin avulla he voivat siirtää rahaa puhelimesta toiseen ilman pankkien apua.
Länsimaissa Bitcoin mahdollistaa ensi kertaa rahan ja valtion erottamisen toisistaan. Kansalaisten omaisuus voi säilyttää arvonsa, vaikka kansallisen valuutan arvo romahtaisi. Bitcoinin arvo hyppäsi ylöspäin Kreikan velkakriisin kärjistyessä. Vaikka käteisnostoja automaateilta rajoitettiin, Bitcoin toimi normaalisti.

Bitcoin-siirrot toteutuvat muutamassa minuutissa ja liki ilmaiseksi. Siirtoa voi nopeuttaa pienellä transaktiomaksulla. Nopeusero on tuntuva jopa Suomen kaltaisessa kehittyneessä pankkimaassa, jossa tilisiirto pankista toiseen kestää vähintään päivän.

Laajamittainen digivaluuttaan siirtyminen mullistaisi koko pankkialan. Ruotsalaisen piraattipuolueen perustaja Rickard Falkvinge rinnastaa kehityksen sähköpostiin: Bitcoin tekee pankeille saman mitä sähköposti teki postin kirjejakelulle.

Digirahan käyttöä on yhtä vaikea jäljittää kuin käteistä rahaa, mikä aiheuttaa omat lieveilmiönsä. Bitcoineja käytetään maksuvälineenä netin huumekaupoissa ja haittaohjelmat vaativat niitä lunnaiksi salakirjoittamistaan tiedostoista.

Suomen pankki on linjannut, ettei Bitcoinia voida rinnastaa perinteiseen rahaan, ja että sen käyttöön sisältyy takaisinlunastukseen ja arvon säilymiseen liittyviä riskejä. Käyttö on kuitenkin täysin laillista.

Verottaja on ottanut kantaa virtuaalivaluuttoihin elokuussa 2013. Sen mukaan Bitcoinia voidaan käyttää osapuolten kesken rahaliikenteeseen, jolloin vero määräytyy rahanarvoisen edun mukaan. Mahdollinen valuutan arvonnousu on tavanomaista pääomatuloa, mutta tappiot eivät ole vähennyskelpoisia.

Pilviä Bitcoinin taivaalla

Monet ovat hankkineet digirahaa puhtaasti sijoitusmielessä. Mikäli Bitcoinin käyttö jatkaa leviämistään, sen arvo tulee todennäköisesti nousemaan, sillä kolikkojen määrä on rajoitettu.

Bitcoin-valuutan yllä leijuu kuitenkin tummia pilviä. Nakamoto ei osannut ennakoida rahan suosiota eikä siirtojen määrää. Lukuisat pienet rahansiirrot uhkaavat tukkia verkon, mikä pidentää läpimenoaikaa. Louhinta on tarkoituksella erittäin tehotonta ja kuluttaa sähköä muutaman ydinvoimalan verran. Teknisiä parannuksia on kuitenkin vaikea tehdä, koska millään taholla ei ole määräysvaltaa lohkoketjun tekniikkaan.

Mahdollista on sekin, että Bitcoinin rinnalle nousee jokin toinen virtuaalivaluutta, jonka kehittämisessä on otettu oppia aiemmista kokemuksista. Ollakseen luotettava valuutan pitäisi syntyä avoimilla markkinoilla ja olla yhtä demokraattinen kuin Bitcoin. Näitä ehtoja on vaikea täyttää.

Bitcoinista riippumatta lohkoketjun tekniikka mullistaa monia toimialoja. Pankit suunnittelevat yhteistä tietokantaa tilitapahtumiensa tallentamiseen, Nasdaq-pörssi kaavailee listaamattomien osakkeiden kauppaa ja Kreikka on suunnitellut perustavansa julkisen maarekisterin lohkoketjun varaan.

Ei siis ihme, että arvostettu The Economist -lehti kutsui lohkoketjua äskettäin nimellä ”trust machine”, luottamuskone.


LOUHINTA LUO RAHAA TYHJÄSTÄ

Kuka tahansa voi luoda uusia Bitcoineja omalla tietokoneellaan. Uuden rahan luominen tyhjästä on yksi digirahan erikoisimmista piirteistä. Siksi siihen liittyy myös eniten väärinkäsityksiä.

Louhinta-termi (engl. mining) tuo mieleen kaivosteollisuuden ja jalometallien erottelun malmista, mutta sana on keksitty vain havainnollistamaan digitaalista prosessia. Louhinnan perimmäisenä tarkoituksena on tehdä lohkoketjun väärentämisestä niin työlästä, ettei se kannata. Sivutuotteena syntyy uusia kolikoita, joilla louhijat palkitaan.

Louhinta tarkoittaa salaustekniikassa käytetyn SHA-256-tiivistefunktion laskemista yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes tuloksena on ehdot täyttävä lopputulos. Tiiviste on merkkijonosta, kuten dokumentista tai sähköpostiviestistä, laskettu vakiomittainen lukusarja. Funktio on rakennettu niin, että yhdenkin merkin muuttuminen merkkijonossa tuottaa aivan erilaisen tiivisteen. Funktiota ei voida kulkea toiseen suuntaan eli on käytännössä mahdotonta keksiä merkkijono, joka tuottaisi juuri halutun tiivisteen.

Uuden rahan luominen ei ole vaikeaa, sillä SHA-256:n laskeminen on teknisesti helppoa. Jotta rahan syntyvauhti pysyisi hallittuna koneiden määrästä riippumatta, Bitcoiniin on lisätty pari nerokasta yksityiskohtaa.

Ensinnäkin louhintaa säädetään niin sanotulla vaikeusparametrilla (difficulty). Mitä useampia koneita louhii rahaa, sitä tiukemmat vaatimukset (nollien määrä) verkko asettaa uusille rahaerille. Näin varmistetaan, että uusia kolikoita syntyy keskimäärin 10 minuutin välein.

Toiseksi järjestelmä hidastaa keinotekoisesti uuden rahan luomista. Tällä hetkellä jokainen uusi erä sisältää 25 kolikkoa, mutta arvo puolittuu noin neljän vuoden välein. Heinäkuusta 2016 alkaen erässä on enää 12,5 kolikkoa ja vuodesta 2020 eteenpäin 6,25 kolikkoa.

Keinotekoinen niukkuus luo inflaation, joka varmistaa rahan arvon säilymisen. Ilman sitä yhä tehokkaammat tietokoneet louhisivat ja tuottaisivat rahaa kiihtyvään tahtiin ja sen arvo romahtaisi.

Joskus vuoden 2041 tienoilla uutta rahaa syntyy niin vähän, ettei kahdeksan desimaalia enää riitä. Louhinta loppuu, kun kaikki 21 miljoonaa kolikkoa on louhittu. Sen jälkeen lohkoketjun ylläpidon täytyy perustua transaktiomaksuihin.

Bitcoinin alkuvuosina louhinta oli helppo tapa tehdä rahaa, koska louhijoita oli vain muutama. Silloin jopa tavallisella pc-koneella pystyi voittamaan kymmeniä kolikoita päivässä.

Tällä hetkellä vuorokaudessa syntyy 24 x 6 x 25 eli 3 600 uutta kolikkoa, joiden arvo 300 euron kurssilla on 1,1 miljoonaa euroa. Koska louhijoita on tuhansia ja tehokkaimmat laitteet kokeilevat miljardeja tiivisteitä sekunnissa, todennäköisyys voittaa uusia kolikoita itselle on marginaalisen pieni.
Louhintaa hallitsevat erityisesti SHA-laskentaan kehitetyt prosessorit. Maailmalla on suuria konesaleja täynnä erikoislaitteita louhimassa Bitcoin-rahaa. Työ vaatii kalliita laiteinvestointeja ja kuluttaa runsaasti sähköä. Louhinnan kannattavuus riippuu energian hinnasta, muiden louhijoiden määrästä — sekä tietenkin Bitcoin-kolikon arvosta.


BITCOININ ARVO HEILUU

Yhden Bitcoinin arvoksi sovittiin alussa 0,10 dollaria, mutta kiinnostus uutta maksutapaa kohtaan nosti arvon moninkertaiseksi. Ensimmäinen piikki koettiin kesällä 2011, jolloin kolikon arvo käväisi 10 dollarissa, mutta palautui vajaaseen kolmeen. Seuraava huippu nähtiin kaksi vuotta myöhemmin, jolloin kurssi ponnahti 200 dollariin ja vuoden 2014 alussa kiinalaisten kiinnostus siivitti kurssin hetkellisesti yli 1000 dollarin. Sen jälkeen arvo on vaihdellut 200–400 dollarin välillä (euroissa hieman vähemmän).

Ne onnelliset, jotka säilyttivät alkuaikojen Bitcoineja, rikastuivat rahan arvon tuhatkertaistuessa. Tarinoita on monia. Toukokuussa 2010 eräs ohjelmoija maksoi 10 000 Bitcoinilla kaksi pitsaa, joiden arvo tämän päivän kurssilla olisi yli kolme miljoonaa euroa. Toinen muisti jättäneensä tietokoneen kiintolevylle bitcoin-lompakon ja etsi miljoonien arvoiseksi muuttunutta romukonettaan kaatopaikalta, mutta turhaan.

Keskuspankin puuttuessa Bitcoinin arvo määräytyy puhtaasti kysynnän ja tarjonnan perusteella, joten heilahtelut voivat olla jatkossakin suuria. Tältä osin Bitcoin muistuttaa enemmän pörssiosakkeita kuin perinteisiä valuuttoja. Rahan käyttäjille heilahtelut ovat myrkkyä: kuka haluaa maksaa valuutalla, jonka arvonnousu voi tehdä ostoksista tuplasti kalliimpia? Tai säilyttää lompakossaan rahaa, jonka arvo voi puolittua?

Kunnes kurssi vakiintuu, Bitcoineja kannattaa käyttää ostoksiin vain vaihtamalla niitä juuri ennen maksua. Vastaavasti kauppiaan kannattaa vaihtaa saamansa Bitcoinit välittömästi takaisin perinteiseksi rahaksi kurssiriskin minimoimiseksi.

Bitcoinin dollarikurssi on vaihdellut kahden vuoden aikana voimakkaasti. Alkuaikojen muutokset olivat vielä rajumpia: tammikuussa 2011 kurssi liikkui yhden dollarin molemmin puolin ja tammikuussa 2013 kurssi oli noussut vasta 15 dollariin.

Bitcoinin dollarikurssi on vaihdellut kahden vuoden aikana voimakkaasti. Alkuaikojen muutokset olivat vielä rajumpia: tammikuussa 2011 kurssi liikkui yhden dollarin molemmin puolin ja tammikuussa 2013 kurssi oli noussut vasta 15 dollariin.


VARO DIGIHUIJAREITA

Liikkuivatpa rahat sitten seteleinä tai bitteinä, suuret summat vetävät puoleensa varkaita ja huijareita. Tunnetuin skandaali sattui helmikuussa 2014, kun maailman suurin Bitcoin-pörssi lopetti yllättäen toimintansa Tokiossa. Muutaman sadan miljoonan dollarin arvosta asiakkaiden Bitcoineja hävisi rytäkässä.

Bitcoinin vanavedessä on syntynyt joukko muita kryptovaluuttoja, mutta mikään niistä ei ole yltänyt lähellekään esikuvansa arvoa tai uskottavuutta. Eräät valuutat ovat osoittautuneet pyramidihuijauksiksi, joissa varomattomat ovat menettäneet oikeat rahansa.

Suomessa eniten huomiota on herättänyt Onecoin (www.onecoin-finland.com). Sen luoneen yhtiön pääpaikka on Bulgariassa, mutta monet avainhenkilöt ovat suomalaisia. Onecoinia levitetään verkostomarkkinointina, jossa vanhat jäsenet hyötyvät uusien rekrytoimisesta.

Rahamarkkinalakien kiertämiseksi Onecoin myy koulutuspaketteja, joiden sisältö on kuitenkin kopioitu netistä ja plagioitu kirjoista. Paketin mukana tulee joukko louhintaoptioita, jotka voi muuttaa myöhemmin Onecoineiksi. Verkoston oman ilmoituksen mukaan lähes 10 000 suomalaista on lunastanut 100–18 800 euron hintaisia koulutuspaketteja toivoen valuutan arvon nousevan Bitcoinin tapaan.

Keskusrikospoliisi tutki vuoden 2015 kuluessa Onecoinia, mutta ei löytänyt riittävästi perusteita rikossyytteen nostamiseksi. Tiedotteessaan KRP kuitenkin varoitti, että ”lupaukset ylisuurista tuotto-odotuksista eivät ole realistisia”.

Epäilyttäväksi Onecoinin tekee se, ettei valuutan arvo määräydy vapailla markkinoilla, vaan yhtiön sisäisessä pörssissä. Lohkoketju ja louhinta tapahtuvat yhtiön omalla koneella, joten ulkopuoliset eivät pysty varmistumaan niiden aitoudesta. Epäselvää on sekin, mihin louhintaa ylipäätään tarvitaan, kun kyse on yhtiön omasta rahasta eikä hajautetusta lohkoketjusta.

Näin Bitcoinia käytetään

ittiraha.fi-
portaali sisältää paljon tietoa Bitcoin-rahan tekniikasta ja käytöstä. Sivun kautta voi myös vaihtaa euroja Bitcoineiksi ja päinvastoin.

Bittiraha.fi-
portaali sisältää paljon tietoa Bitcoin-rahan tekniikasta ja käytöstä. Sivun kautta voi myös vaihtaa euroja Bitcoineiksi ja päinvastoin.

1 Lompakon hankkiminen

Lompakko-ohjelma säilyttää tiedot Bitcoineista ja niihin liittyvistä yksityisistä avaimista. Ohjelmat ovat ilmaisia ja niitä on saatavissa kaikille älypuhelimille sekä tietokoneille. Suositeltavia ovat esimerkiksi Bitcoin Wallet (Android), Airbitz (iPhone), Copay (Windows Phone) sekä pöytäkoneissa perusohjelma Bitcoin Core (Windows ja OS X).

Kokeilukäyttöön riittää yksinkertainen webin lompakkopalvelu, kuten EasyWallet (https://easywallet.org). Web-lompakon käyttöönotto ei vaadi sen kummempia valmisteluja, sillä palvelu luo Bitcoin-osoitteen automaattisesti ja siihen liittyvä url-osoite tallentuu selaimen kirjanmerkkiin. Varjopuolena on tietoturvan puuttuminen: jokainen, joka näkee selaimen käyttämän osoitteen, voi siirtää rahat itselleen.

2 Rahan vaihtaminen

Euroja voi vaihtaa Bitcoineiksi esimerkiksi suomalaisen Bittiraha.fi-portaalin kautta (www.bittiraha.fi/osta). Lomakkeella ilmoitetaan haluttu euromäärä, lompakon osoite ja omat yhteystiedot, minkä jälkeen sivu näyttää tilisiirron tiedot. Maksu on helpointa hoitaa kopioimalla virtuaaliviivakoodin tiedot verkkopankin ikkunaan. Bitcoinit ilmestyvät omaan lompakkoon oston kellonajasta riippuen viimeistään seuraavana päivänä.

Euroseteleitä voi vaihtaa Bitcoineiksi myös automaateissa, joita on Suomessa ainakin Kuopiossa, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Tarkemmat sijaintitiedot löytyvät osoitteesta https://bittimaatti.fi/locations.

Automaattiin syötetään euroja, jolloin se lähettää vastaavan summan Bitcoineja lompakkoon. Osoite on helpointa näyttää älypuhelimesta. Automaatissa on kamera, joka lukee osoitteen QR-koodina.

Helsingin Kampin ostoskeskuksen alakerrassa oleva automaatti toimii myös toiseen suuntaan. Siihen älypuhelimesta lähetyt Bitcoinit saa ulos euroina. Myös Bittiraha-portaalin vaihtopalvelu toimii kaksisuuntaisesti.

 Bittimaatista voi ostaa Bitcoineja euroseteleillä. Henkilökohtaisen digirahalompakon QR-koodi näytetään kännykältä laitteen skannausikkunaan ja setelit syötetään aukosta sisään. Ostetut Bitcoinit siirtyvät napin painalluksella lompakkoon.

Bittimaatista voi ostaa Bitcoineja euroseteleillä. Henkilökohtaisen digirahalompakon QR-koodi näytetään kännykältä laitteen skannausikkunaan ja setelit syötetään aukosta sisään. Ostetut Bitcoinit siirtyvät napin painalluksella lompakkoon.

3 Bitcoinien kuluttaminen

Virtuaalivaluuttaa hyväksyvät verkko- ja kivijalkakaupat tunnistaa oranssista Bitcoin-logosta. Syksyllä 2015 Bitcoinit kelpasivat 44 kotimaisessa verkkokaupassa sekä 41 kivijalkakaupassa (https://bittiraha.fi/content/bitcoin-karttapalvelu).

Verkkokaupassa maksetaan lähettämällä haluttu rahamäärä lompakko-ohjelmasta kaupan sivulla näkyvään osoitteeseen. Kivijalkakaupassa maksetaan älypuhelimen QR-koodilla.

Älypuhelimen lompakko-ohjelma näyttää tehdyt rahansiirrot ja jäljellä olevan saldon.

Älypuhelimen lompakko-ohjelma näyttää tehdyt rahansiirrot ja jäljellä olevan saldon.