Buell XB9 S Lightning S1 on tehty tutulla reseptillä: riisutaan sporttipyörän kate, laitetaan clip-on-tankojen paikalle tavallinen ohjaustanko, korvataan pienet projektorilamput parilla isolla ajovalolla, asetetaan istuimeksi yhtenäinen satula ja voilá! Tulos on räyhäkäs katupyörä, eli nykykielellä Streetfighter.

Buell XB9 S Lightning S1 on tehty tutulla reseptillä: riisutaan sporttipyörän kate, laitetaan clip-on-tankojen paikalle tavallinen ohjaustanko, korvataan pienet projektorilamput parilla isolla ajovalolla, asetetaan istuimeksi yhtenäinen satula ja voilá! Tulos on räyhäkäs katupyörä, eli nykykielellä Streetfighter.

Katumallisen Buell XB9 S Lightningin ja sporttisen Buell XB9 R Fireboltin sukulaisuudesta kielivät moottorin lisäksi kompakti runko, monisäätöinen jousitus ja 375 mm:n kokoinen etujarru. Olennaisin mittamuutos on sporttisen XB9 R:n 77,5 cm:n istuinkorkeuden pudotus 76,5 cm:n tasolle. Esimerkiksi ohjauskulmat ja muut mitat ovat alkuperäisissä lukemissa. Tyylimuutoksen myötä istuimen alla oleva takaosan apukehikko on korvattu pyöreälinjaisella kolmiotuella. Sen päällä olevan satulan takana on rei’ittämällä kevennetty lokasuoja-rekisterikilpiteline sekä pienet taka- ja suuntavalot.

Kun istuu Buell XB9 S:n satulaan ja tarttuu kapean ohjaustangon kahvoista, on vaikea uskoa jalkovälissä olevan ison V-moottorin vauhdittama katupyörä. Tunne tosin kaikkoaa, kun painaa starttinappulaa. Kumityynykiinnityksen ansiosta moottorista välittyvät värinät ovat sangen niukat. Moottorin alla olevasta äänenvaimentimesta purkautuva ryhdikäs käyntiääni on vaimea. Moottorin mekaaniset äänet sitä vastoin ovat selkeät. Sanomattakin on selvää, että kaasukahvan nopeampi aukikääntö keventää välittömästi etupyörää. Hallittu keuliminen on enemmän kuin helppoa massiivisen väännön ja voiman ansiosta.

Maantiellä Buell XB9S tottelee keveitäkin ohjausliikkeitä nöyrästi. Moottorin laajaan vedon ja voiman ansiosta myös esimerkiksi ohitukset sujuvat nopeasti. Oikeastaan ainoa mitä maantiellä kaipaa, on ajovalojen päällä olevan lipan sijaan isompaa tuuliohjainta.

Töksähtelevässä kaupunkiajossa Buell XB9 S on lyhyen akselivälin, jyrkän keulakulman ja korkeahkon painopisteen vuoksi etenkin aluksi jopa yliterhakkaan oloinen. Kaupunkiajossa toinen piirre on enduropyöristä tuttu, ohjauksen tunnoton ”kynäilyn” tuntu. Miksiköhän moni valmistaja asentaa Buell XB9 S:n kaltaisiin luomuksiin turhan kapean ohjaustangon?

(Tiivistelmä Alan Bridgerin artikkelista TM 19/03, s. 80-81)