Fiatin ja PSA-yhtymän yhteinen pakettiauto on uudistunut. Kulmikkaaseen tavaratilaan on paha keksiä kovin mullistavia muutoksia, joten remontti on painottunut ulkonäköön, ohjaamoon ja käytön mukavuuteen.

Erimerkkiset versiot eroavat toisistaan periaatteessa vain nimien ja autossa komeilevien logojen perusteella. Kaikki merkit valmistuvat saman tehtaan samoilta linjoilta. Tuotannossa ja myynnissä on silti tekijöitä, joilla merkit ottavat etäisyyttä toisistaan. Ensinnäkin moottorivalikoimassa Fiat eroaa hiukan muista. Toiseksi eri maahantuojat eivät välttämättä tilaa autojaan samoilla varusteilla, jolloin hinnastoihin syntyy eroja. Esimerkiksi Peugeot Boxerissa on aina lukkiutumattomat jarrut, kun taas Citroën Jumperissa ei. Myös eri merkkien varastomallien perustarjonta voi vaihdella sen mukaan, mitä malleja yli sadasta tehtaan versiosta arvellaan myytävän eniten.

Merkistä riippumatta tarjolla on kolme turbodieselmoottoria: PSA:n HDi:t ja Fiatin kielellä JTD:t. Bensiinimoottoreita ei oteta varastoon, koska kysyntä on olematonta. Moottorien tilavuudet ovat 2,0, 2,2 ja 2,8 litraa. Fiatilla keskimmäinen on 2,3-litrainen. Ominaisuudet ovat oheisessa taulukossa.

Valmistusohjelmassa on neljä akseliväliä (2,85 m, 3,2 m, 3,7 m ja 4,05 m), kuusi erikokoista kuormatilaa välillä 7,5-14 m&³3;) ja muista mitoista riippuen kolme korikorkeutta 215-287 cm.

Ohjaamossa on istuimet ja kojelauta uusittu. Pysty perusajoasento, jossa ratti on alhaalla melko vaakasuorassa, on säilynyt koko lailla ennallaan. Tässä ei siis ole lähdetty muutamien kilpailevien mallien tavoin hakemaan ”henkilöautomaisempaa” olotilaa. Ohjauspyörässä on korkeussäätö, mutta etäisyyssäädöstä olisi vähintään yhtä paljon iloa.

(Tiivistelmä Markku Juntusen artikkelista TM 4/02, s. 26-27)