50 vuotta sitten

KOONNUT Matti Korjula | TM:n silloinen päätoimittaja

50 vuotta sitten

KOONNUT Matti Korjula | TM:n silloinen päätoimittaja

Väkivahva mutterin­avaaja

Kun sattuu rengasrikko, varsinkin kuorma-autoilijoilla on monesti vaikeuksia kireään juuttuneiden mutterien kanssa. Tiukkuus johtuu paitsi epäpuhtauksista ja ruostumisesta myös siitä, että rengasliikkeiden koneella mutterit vedetään yleensä liian tiukkaan.

Avaamiseen auton omilla työkaluilla vaadittaisiin pitkä vääntövarsi ja sen päähän paljon elopainoa. Nyt voi kuitenkin hennompikin mies suoriutua tehtävästä Plarad-X-laitteella, jonka vääntövoima perustuu planeettapyörästöön välityssuhteella 1:9.

Laitteen vääntövarsi on 400 mm. 50 kp:n voimalla syntyy 20,5 kpm:n vääntömomentti, joka kasvaa planeettapyörästössä 180 kpm:ksi. Se vastaa 3,6 metrin pituista vääntövartta.

HEIKKI JORE

Suomalainen röntgensuodin kuvaa puhetta

Syksyllä esiteltiin New Yorkin keksintönäyttelyn Suomen osastolla vaatimattoman näköinen metallilaatikko. Kyltti ”X-ray filter” sen vieressä hätkähdytti.

Jo kolmantena päivänä laite pyydettiin kokeiltavaksi Columbian yliopistoon. Röntgenosaston ylilääkäri otti suotimen avulla kuvia omista äänielimistään ja sai näkyviin erittäin teräväpiirteisenä vasemman äänihuulensa lepoasennon. Samoin näkyivät kurkunkansi, kieliluu, kitapurje, kieli ja huulet. Filmillä erottuivat jopa hänen kaulavaltimonsa sykintävaiheet.

Tämä oli jotain uutta. Jo usean vuoden ovat professori Antti Sovijärvi ja laboratorioteknikko N. Jaronen tutkineet Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksella, miten röntgenelokuvaan saataisiin piirtymään puhe-elinten liikkeet niin selvinä, että nopeimmatkin liikkeet erottuisivat.

Kuten tunnettua luiset osat ovat aina näkyneet kuvaruudussa selvinä. Sen sijaan vastusmäärältään heikommat osat jääneet piirtymättä. Ratkaisu löytyi itse röntgensäteen ominaisuuksista, joita uuden suotimen avulla kyetään hallitsemaan.

Juhani Kirkkomäki

Keksinnöllä arvioitiin olevan suuret mahdollisuudet kansainväliseen käyttöön. Professori Antti Sovijärvi oli tunnettu foneetikko, kielentutkija ja puhehäiriöiden hoitomenetelmien kehittäjä. Kirjoittaja oli TM:n toimittaja.

Hei, ilmanpuhdistin ei mahdu mukaan

Kuvitelkaapa olevanne suunnittelija, jonka tehtävänä on muotoilla kori uuteen automalliin. Käytettävissänne ovat nykyaikaisimmat välineet, mitä tekniikka voi muotoilijalle tarjota.

Niinpä vieressänne on laite, jossa on televisiota muistuttava kuvaruutu ja joukko kirjaimilla, numeroilla ja symboleilla varustettuja näppäimiä. Lisäksi laitteeseen kuulu pieni sähköinen valokynä.

Laite on kytketty yhtiön tietokoneeseen, jonka muistiin on tallennettu kaikki tiedot siitä autosta, jonka koria olette parhaillaan viimeistelemässä.

Työnne on siis loppuvaiheessa. Haluatte tarkistaa, olisiko pikkupiirteissä vielä hiomisen varaa. Muutamaa näppäintä painamalla annatte tietokoneelle käskyn lähettää autonne piirros kuvaruutuun.

Annatte tietokoneelle käskyn ruveta kiertämään autonkuvaa pystyakselin ympäri. Samalla tarkkailette, miltä auto vaikuttaa eri puolilta nähtynä.

Tässä vaiheessa haluatte tarkistaa, että keulakoriste tyydyttää vaateliasta ostajaa. Annatte siis tietokoneen suurentaa kuva kymmenkertaiseksi.

Ehkä alkaa tuntua siltä, että takalokasuojan evämäisyys ärsyttää. Otatte valokynän parantaaksenne muotoilua piirtämällä vapaalla kädellä. Silloin tietokone korvaa aiemman muodon ja tasoittaa viivan, jottei käden vapina tule näkyviin.

Ehkä olette tulleet myös madaltaneeksi valokynällä konepeltiä. Silloin tietokone ilmoittaa, ettei ilmanpuhdistin enää mahdu.

Matti Kaje

Tuntuiko vanhanaikaiselta? Varmaan, mutta 50 vuotta sitten tämä oli uusinta uutta. Avustajamme oli DI, joka vieraili Massachusettsin teknillisessä korkeakoulussa (Massachusetts Institute of Technology eli MIT).

Ohhoh, onhan akuissa eroa!

Niin, sen olemme tietenkin aina ymmärtäneet. Mutta miten suuria erot ovat, mitkä ovat hyviä akkuja ja mitkä huonoja sekä ennen kaikkea, mikä kannattaa ostaa?

Näihin seikkoihin haimme selvyyttä lähes puolitoista vuotta kestäneellä kokeella. TM:n akkutesti onkin ainutlaatuinen. On mahdollista, että lopputulos ärsyttää.

Testin pituus johtui osittain siitä, ettei piirtäviä mittareita ollut niin monta, että useat mittaukset olisivat olleet mahdollisia yhtaikaa. Lisäksi monet mittausjaksot latauksineen kestivät kauan. Ennen mittauksia akuille tehtiin runsaan kolmen kuukauden käyttörasitus.

Reijo R. Laine

Vakituisen avustajamme suuritöisessä testissä 12 V 60 Ah -akkujen yhteenvetoarviot olivat: erittäin suositeltava, suositeltava, suosittelemme varauksin tai emme suosittele”

Lue näköislehtenä tekniikanmaailma.fi

TM 03/1968

Lue näköislehtenä tekniikanmaailma.fi

TM 03/1968