Liikenteessä

KOONNUT Martti Merilinna | Liikenteessa@tekniikanmaailma.fi

Liikenteessä

KOONNUT Martti Merilinna | Liikenteessa@tekniikanmaailma.fi

RYHMITTYMINEN LINJA-AUTOKAISTALLE

Ryhmittymistä säätelee tieliikennelaki. Ajokaista on valittava ”hyvissä ajoin”, mitä se sitten merkitseekään. Laissa ei ole tähän tarkennusta.

Viime hetkessä tapahtuvaa ryhmittymistä ei varmaankaan ole tehty hyvissä ajoin. Entä onko mahdollista ryhmittyä liian aikaisin, niin että se on lain vastaista? Yleensä ei, mutta yhdessä tapauksessa se on hyvinkin mahdollista.

Kysymys on linja-autokaistoista, jollaiset ilmestyivät liikenteeseen 40 vuotta sitten edellisen tieliikennelain aikana. Niille voi ryhmittyä liian aikaisin.

Kun linja-autokaistat otettiin aikanaan käyttöön, tieliikenneasetuksessa määriteltiin, että ryhmittymisellä tarkoitetaan ”ajoneuvojen sijoittumista eri ajokaistoille risteyksen ylittämistä varten”. Se tarkoitti, että myös suoraan ajaminen oli ryhmittymistä.

Tieliikennelain kokonaisuudistus liki 36 vuotta sitten muutti tilanteen. Ryhmittyminen rajattiin toimintaan, jolla valmistauduttiin vain kääntymään. Suoraan ajaminen ei enää ollut ryhmittymistä.

Aika pian havaittiin, että lain kirjaimellinen noudattaminen kävi ongelmalliseksi paikoissa, joissa linja-autokaista meni kahden perä perään sijaitsevan risteyksen yli. Jos jälkimmäisestä risteyksestä piti kääntyä oikealle, olisi pitänyt ryhmittyä hyvissä ajoin, mutta linja-autokaistan käyttökielto esti sen, koska ensimmäisen risteyksen kohdalla joutuisi ajamaan suoraan.

Tilanne on ollut nyt päällä yli kolme vuosikymmentä, ja ”kahden risteyksen loukoista” on voinut selviytyä joustavasti ilman hämminkiä vain ryhmittymällä ajoissa linja-autokaistalle ja ajamalla ensimmäisestä risteyksestä suoraan yli. Liikenteen arkitodellisuus on pakottanut rikkomaan lakia.

Sääntöä linja-autokaistan käyttämisestä ryhmittymiseen pitäisi ehdottomasti muuttaa. Eduskunnassa oleva esitys uudeksi tieliikennelaiksi ei ole tekemässä sitä.

Yksi vaihtoehto olisi poistaa linja-autokaistan käyttösäännöstä sana ryhmitys ja todeta vain, että linja-autokaistaa saa ja pitää käyttää hyvissä ajoin valmistauduttaessa kääntymiseen.

Ilmaisu olisi pyöreä ja valitettavan tulkinnallinenkin, mutta se ei muuttaisi nykyistä terveen järjen sanelemaa käytäntöä. Se tekisi siitä vain lain mukaisen.

Moottoripyöräilijöiden turvallisuus parantumassa

Viimeisten kymmenen vuoden aikana moottoripyöräilijöiden liikennekuolemat ovat puoliintuneet ja loukkaantuneiden määrä on laskenut 40 prosentilla. Ennakko­tietojen mukaan viime vuonna liikenteessä kuoli 12 motoristia ja loukkaantui 392.

Luvut saisivat tietenkin olla vieläkin pienemmät, mutta hyvään suuntaan ollaan menossa. Viimeksi oltiin samalla tasolla vuosituhannen vaihteessa, ja niistä ajoista moottoripyöräkanta on kuitenkin yli kaksinkertaistunut.

Kaikki viittaa siihen, että nykyiset moottoripyöräilijät ovat varsin valveutuneita ja tekevät turvallisuutensa kannalta oikeita valintoja. Tämän lisäksi kunnollisten, nykyaikaisten ajovarusteiden käytöllä voittaa paljon, jos joutuu onnettomuuteen.

Valtaosa vakavista moottoripyöräonnettomuuksista tapahtuu taajamien ulkopuolella, ja ulosajot tieltä korostuvat merkittävänä onnettomuustyyppinä. Taustalla kummittelee tilanteeseen sopimaton nopeus ja turha riskinotto.

TOLPPAKAMERAT eivät ole erehtymättömiä. Jopa kolmas­osa ylinopeushavainnoista hylätään epävarmojen tulosten vuoksi. Yleensä ongelmia esiintyy paikoissa, joissa tiehen upotetuilla induktiosilmukoilla mitataan nopeuksia rinnakkaisilla ajokaistoilla. Jos silmukan yli ajaa useampi auto yhtä aikaa, kamera ei tiedä kuka ajoi ylinopeutta. Ongelma on kyllä tiedossa, mutta jostain syystä siihen ei ole puututtu. Herää myös kysymys, kuinka monta aiheetonta rikesakkoa järjestelmä on pannut maailmalle?

KAIKESTA huolimatta uusia kameratolppia nousee teiden varsille satamäärin. Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta on esittänyt ajatuksen, että uudet tolpat voitaisiin maalata jollain näkyvällä värillä nykyisen harmaan sijaan. Samaa ehdotti Liikkuvan Poliisin perinneyhdistys jo pari vuotta sitten. Jos kamerat sijoitetaan riskialttiisiin tienkohtiin, kuten risteyksiin ja yllättäviin kaarteisiin, niiden hyvä havaittavuus kaiken järjen mukaan keventää kaasujalkaa tehokkaimmin juuri siellä, missä se on tärkeintä.

VUONNA 2015 tapahtuneista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista on tehty mielenkiintoinen havainto: puolet onnettomuuskuljettajista oli jäänyt kiinni vähintään yhdestä liikennerikkomuksesta (käytännössä ylinopeudesta) onnettomuutta edeltävien viiden vuoden aikana. Yhdellä kuudesta rikkomuksia oli kertynyt kolme tai enemmän. Onnettomuusalttius näyttääkin olevan kytköksissä taipumukseen tehdä liikennerikkomuksia.

TOLPPAKAMERAT eivät ole erehtymättömiä. Jopa kolmas­osa ylinopeushavainnoista hylätään epävarmojen tulosten vuoksi. Yleensä ongelmia esiintyy paikoissa, joissa tiehen upotetuilla induktiosilmukoilla mitataan nopeuksia rinnakkaisilla ajokaistoilla. Jos silmukan yli ajaa useampi auto yhtä aikaa, kamera ei tiedä kuka ajoi ylinopeutta. Ongelma on kyllä tiedossa, mutta jostain syystä siihen ei ole puututtu. Herää myös kysymys, kuinka monta aiheetonta rikesakkoa järjestelmä on pannut maailmalle?

KAIKESTA huolimatta uusia kameratolppia nousee teiden varsille satamäärin. Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta on esittänyt ajatuksen, että uudet tolpat voitaisiin maalata jollain näkyvällä värillä nykyisen harmaan sijaan. Samaa ehdotti Liikkuvan Poliisin perinneyhdistys jo pari vuotta sitten. Jos kamerat sijoitetaan riskialttiisiin tienkohtiin, kuten risteyksiin ja yllättäviin kaarteisiin, niiden hyvä havaittavuus kaiken järjen mukaan keventää kaasujalkaa tehokkaimmin juuri siellä, missä se on tärkeintä.

VUONNA 2015 tapahtuneista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista on tehty mielenkiintoinen havainto: puolet onnettomuuskuljettajista oli jäänyt kiinni vähintään yhdestä liikennerikkomuksesta (käytännössä ylinopeudesta) onnettomuutta edeltävien viiden vuoden aikana. Yhdellä kuudesta rikkomuksia oli kertynyt kolme tai enemmän. Onnettomuusalttius näyttääkin olevan kytköksissä taipumukseen tehdä liikennerikkomuksia.