Museo nousi Titanicin syntypaikalle

merenkulku Pohjois-Irlannin pääkaupungin Titanic-museo kertoo sekä aluksesta että itse kaupungista, jossa maailman kuuluisin valtamerialus valmistui 106 vuotta sitten. Aiemmin levottomuuksista tunnettu Belfast päätti tehdä sen telakalla rakennetusta Titanicista turistivetonaulan.

Ohjaaja James Cameronin 1997 ensi-iltansa saaneen Titanic-elokuvan jälkeen Pohjois-Irlannissa heräsi ajatus nostaa Harland & Wolffin telakalla rakennettuun laivaan kohdistunut valtava kiinnostus matkailukohteeksi. Titanicin vesillelaskupaikan viereen nousi huippumoderni museo, joka avasi ovensa 2012.

Ympäröivää seutua kutsutaan nyt ­Titanic-kortteliksi, ja kaupungilla on vuosikymmenten päähän ulottuvat suunnitelmat uinahtaneen satama-­alueen kehittämiseksi. Yhtenä alueen vetonauloista toimii myös juuri entisöity ensimmäisen maailmansodan aikaisen Jutlandin taistelun viimeinen veteraani risteilijä HMS Caroline.

Teollisen vallankumouksen airut

Innostavan turistinähtävyyden rakentaminen uponneesta matkustajalaivasta kaupunkiin, jonka lähihistoria on tragedian täyttämä, ei ole helppo tehtävä. Titanic Belfast kertookin merionnettomuuden sijaan itse aluksesta sekä kaupungista, jonka telakalla merien jättiläinen rakennettiin teollisen edistysuskon huippuvuosina.

Näyttelyvierailija johdatetaan ensin viime vuosisadan alun nousukautta eläneen Belfastin vilinään. Se oli aikaa, jolloin ensimmäisestä maailmansodasta kauhuineen ei ollut vielä aavistusta. Merenkulun turvallisuutta, ainakin teoriassa, parantaneet langattomat lennättimet oli juuri otettu käyttöön.

Belfastin ylväällä Harland & Wolffin telakalla 15 000 miestä rakensi maailman suurimpia valtamerilaivoja. Vuonna 1911 telakalta valmistui Titanicin lisäksi kymmenen laivaa. Monet lähtivät niillä etsimään Yhdysvalloista parempaa elämää, kun taas osa nousi valtamerialusten kyytiin matkustaakseen huippukauttaan elävän brittiläisen imperiumin valtamerentakaisille alueille.

Titanicin yli 20-metrisen peräsimen kopion vieressä saa jonkinlaisen kuvan aluksen valtavasta koosta. Peräsimen luota vierailija nostetaan teollisuushissillä museon ylimpään kerrokseen, jossa hänet istutetaan Linnanmäen kummitusjunaa muistuttavaan vaunuun. Täällä selvästi osataan tehdä museosta kiinnostava.

Vahvalla telakkatyömiehen Belfastin aksentilla ääni vaunussa kertoo Titanicin rakentamisesta, infrapunalämmittimet markkeeraavat masuunien kuumuutta, ja korvissa kuuluu vasaroiden pauke, kun Titanicin rungon kolmea miljoonaa pulttia isketään kiinni.

Kierroksen viimeisellä etapilla työmiehet lähtevät pubiin juhlistamaan työn valmistumista, ja on aika siirtyä seuraamaan Titanicin vesillelaskua esittävää mustavalkoista lyhytelokuvaa. Ikkunasta avautuu näkymä paikalle, jossa 106 vuotta aiemmin satatuhatta katsojaa oli kerääntynyt seuraamaan jättimäisen aluksen lipumista veteen 62 sekunnissa.

Kierros aluksen tiloissa

Vesillelaskun jälkeen näyttelyssä siirrytään tutustumaan itse alukseen kolmiulotteisen tietokoneella tehdyn elokuvan avulla. Näkymät ovat tuttuja monista elokuvista. Näyttelyssä on Titanicin identtisissä sisaraluksissa käytössä ollutta esineistöä, pienoismalleja ja rekonstruoituja hyttejä.

1900-luvun alun luokkayhteiskunta näkyi hyvin aluksella. Siinä missä kolmannen luokan matkustajat saivat tyytyä hyvin vaatimattomiin hytteihin, ne, joilla oli varaa, matkustivat miltei kuninkaallisessa loistossa. Titanic oli ensimmäinen alus, jossa oli lämmitetty uima-allas.

Laivakierroksen jälkeen tulee aika lähteä seuraamaan 10.4.1912 kello 12.00 alkanutta Titanicin neitsytmatkaa. Southamptonista alus suuntasi kanaalin yli Ranskan Cherbourgiin, jossa Titanicin apualus SS Nomadic toi sataman edustalle pysähtyneeseen risteilijään lisää matkustajia. Nomadic seisoo nyt museon pihalla. Cherbourgin merimuseossa on pysähdyksestä aivan oma näyttely.

Kohtalon yö

Cherbourgista lähdettyään Titanic poimi vielä viimeiset matkustajat Etelä-Irlannin Queenstownista ja otti kurssin yli Atlantin kohti New Yorkia. Alus osui jäävuoreen hieman ennen puoltayötä 14.4.1912.

Maailman tunnetuin merionnettomuus on museossa kuvattu hillitysti Titanicin lähettämien hätäsanomien kautta. Morsen piipityksen ohella hämärässä huoneessa taustalla kuuluvat pelastuneiden silminnäkijöiden kertomukset kohtalokkaasta yöstä. Viimeinen heistä, brittiläinen Millvina Dean, kuoli vuonna 2009.

Uppoamisen taustalle ei yritetä Belfastissa rakentaa pommia tai muuta salaliittoteoriaa, vaan todetaan sen johtuneen siitä, että riittävän moni vesitiivis alue vaurioitui jäävuoren raapaistessa aluksen kylkeä.

Myös Lontoon Science Museumiin on rakennettu jäljitelmä Titanicin radiohytistä. Se kuuluu museon osastoon, joka kertoo viestintätekniikan kehityksestä.

Turvallisuus kakkossijalla

Titanicilla arvioidaan olleen 2 229 matkustajaa, joista 713 pelastui. Pelastusveneitä oli asennettu alukselle liian vähän, koska laivayhtiö halusi jättää matkustajille mahdollisimman paljon liikkumatilaa. Pelastusveneitä oli 20, joihin olisi mahtunut 1 178 ihmistä, eli kaikilla ei ollut edes periaatteessa mahdollista pelastua. Tosin pelastusveneiden määrä jopa ylitti sen, mitä tuon ajan säädökset vaativat.

Museon tietokannan mukaan laivalla oli vain yksi suomalainen, vaikka eri tietolähteiden mukaan heitä oli 63, joista 20 selvisi hengissä. Sekaannus johtunee siitä, että heidät on listattu venäläisiksi, sillä maamme oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa.

Sukellusmatkalle hylylle

Titanicin uppoamisen jälkeen museossa siirrytään seuraamaan onnettomuustutkintaa ja esitellään niitä parannuksia, joita meriturvallisuussääntöihin tehtiin tämän jälkeen. Tärkein oli se, että jokaiselle piti jatkossa taata paikka pelastusveneessä.

Museolla on myös valistustehtävä: Titanicin kohtalo on yhä varoittava esimerkki siitä millaiseen katastrofiin välinpitämättömyys meriturvallisuudessa voi johtaa. Onnettomuus johtikin määräysten nopeaan tiukentamiseen. Niiden johdosta melkein kaikki matkustajat onnistuttiin pelastamaan, kun Titanicin sisaralus Britannic upposi Egeanmerellä ajettuaan miinaan syksyllä 1916.

Museokierroksen päätteeksi on aika vielä sukeltaa Titanicin hylylle, jonka yhdysvaltalainen merentutkija Robert Ballard löysi 3 700 metrin syvyydestä syksyllä 1985. Näyttelyn loppuhuipennusta varten hylkyä on kuvattu uudelleen robottisukellusveneillä. Tuotos esitetään sukellusalusta muistuttavassa salissa suurelta valkokankaalta.

Titanicilta nostettuja esineitä näyttelystä ei löydy, minkä voi nähdä harkittuna hautarauhan kunnioittamisena, sillä muissa museoissa näitä esineitä kyllä on. Merestä uppoamisen jälkeen löydetty Titanicin kuuluisaan loppuun asti soittaneeseen orkesterin kuuluneen ja onnettomuudessa kuolleen Wallace Hartleyn viulu oli vuonna 2013 hetken esillä museon väliaikaisessa näyttelyssä.

Titanic Belfast on museologisesti vertaansa vailla oleva maailmanluokan nähtävyys, jota kelpaa käydä katsomassa kauempaakin. Samalla voi tutustua laajemmin Pohjois-Irlannin kiinnostavaan historiaan ja Giant’s Causewayn – erikoisen muotoiset rantakalliot – tapaisiin luonnonnähtävyyksiin.

Titanic Belfastin korkeaa teknologiaa hyödyntävästä toteutuksesta voivat niin Suomen kuin muidenkin maiden museoiden suunnittelijat ottaa oppia. Pelkkä raha ei kuitenkaan tähän riitä, vaan parhaimmillaan museo sidotaan uskottavalla tavalla osaksi paikkakunnan historiaa, kuten Belfastissa on tehty.

Titanic-elokuvia

• Atlantic, Iso-Britannia (1929)

• Titanic, Natsi-Saksa (1943)

• A Night to Remember, Iso-Britannia (1958)

• Raise Titanic, Yhdysvallat (1980)

• Titanic, Yhdysvallat (1997)

 RMS Titanicin 23,8 metriä korkean peräsimen malli on esillä museon telakka-osastolla.

Olisiko kiikarikaapin avain pelastanut Titanicin?

Jäävuoreen törmänneen RMS Titanicin uppoamisen syyksi on koitettu löytää useita vaihtoehtoisia tai täydentäviä selityksiä – kuten muissakin vastaavissa suurkatastrofeissa. Yhden teorian mukaan uppoamista edesauttoi hallitsematon tulipalo aluksen hiilivarastossa ennen törmäystä.

Toisen teorian mukaan Titanic ei olisi ikinä törmännyt jäävuoreen, jos Southamptonissa laivasta poistunut perämies David Blair ei olisi unohtanut antaa kiikarikaapin avainta seuraajalleen. Kiikareiden avulla jäävuori olisi havaittu ajoissa ja Titanic olisi ehtinyt tehdä väistöliikkeen. Kyseinen avain tai sellaiseksi väitetty myytiin vuonna 2007 huutokaupassa yksityiselle keräilijälle 90 000 punnalla.

Yhden salaliittoteorian mukaan matkansa viime hetkellä perunut investointipankkiiri J.P. Morgan järjesti onnettomuuden surmatakseen laivalla matkustaneet pahimmat kilpailijansa Benjamin Guggenheimin, Isa Straussin ja ­Jacob Astorin.

Erilaisia teorioita ja niiden tulkintoja on aikojen kuluessa esitetty vähintään sata.

Titanic Belfast -museo

• Rakentaminen aloitettu toukokuussa 2009.

• Avattu 31.3.2012

• Arkkitehti Eric Kuhne

• Hinta 86 miljoonaa euroa

• Kolme miljoonaa vierailijaa vuodesta 2012.

• Europe’s Leading Visitor Attraction 2016 -palkinto

Olympic-luokan valtamerialus RMS (Royal Mail Ship) Titanic

• Omistaja White Star Line

• Valmistaja Harland and Wolff, Belfast

• Vesillelasku 31.5.1911

• Pituus 268 metriä

• Vetoisuus 46 328 bruttorekisteri­tonnia

• Matkanopeus 21 solmua

• Huippunopeus 24 solmua

• Koneisto 29 höyrykattilaa, 2 mäntämoottorihöyrykonetta ja 1 matalapaineturbiini.

• Propulsio 3 kolmiteräistä siipipotkuria ja 1 neliteräinen keskipotkuri

• Kapasiteetti 2 435 (matkustajaa), 892 (miehistöä)

• Ensimmäinen alus, jossa oli lämmitetty uima-allas.

• Pelastusveneet 20 kappaletta (kapasiteetti 1 178)

• Neitsytmatka 10.4.1912 Southampton, päällikkö Edward J. Smith

• Osui jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi 15.4.1912 aamuyöllä kello 3.30

• Sisaralukset Olympic (1911), ­Britannic (1914)

Olisiko kiikarikaapin avain pelastanut Titanicin?

Jäävuoreen törmänneen RMS Titanicin uppoamisen syyksi on koitettu löytää useita vaihtoehtoisia tai täydentäviä selityksiä – kuten muissakin vastaavissa suurkatastrofeissa. Yhden teorian mukaan uppoamista edesauttoi hallitsematon tulipalo aluksen hiilivarastossa ennen törmäystä.

Toisen teorian mukaan Titanic ei olisi ikinä törmännyt jäävuoreen, jos Southamptonissa laivasta poistunut perämies David Blair ei olisi unohtanut antaa kiikarikaapin avainta seuraajalleen. Kiikareiden avulla jäävuori olisi havaittu ajoissa ja Titanic olisi ehtinyt tehdä väistöliikkeen. Kyseinen avain tai sellaiseksi väitetty myytiin vuonna 2007 huutokaupassa yksityiselle keräilijälle 90 000 punnalla.

Yhden salaliittoteorian mukaan matkansa viime hetkellä perunut investointipankkiiri J.P. Morgan järjesti onnettomuuden surmatakseen laivalla matkustaneet pahimmat kilpailijansa Benjamin Guggenheimin, Isa Straussin ja ­Jacob Astorin.

Erilaisia teorioita ja niiden tulkintoja on aikojen kuluessa esitetty vähintään sata.

Titanic Belfast -museo

• Rakentaminen aloitettu toukokuussa 2009.

• Avattu 31.3.2012

• Arkkitehti Eric Kuhne

• Hinta 86 miljoonaa euroa

• Kolme miljoonaa vierailijaa vuodesta 2012.

• Europe’s Leading Visitor Attraction 2016 -palkinto

Olympic-luokan valtamerialus RMS (Royal Mail Ship) Titanic

• Omistaja White Star Line

• Valmistaja Harland and Wolff, Belfast

• Vesillelasku 31.5.1911

• Pituus 268 metriä

• Vetoisuus 46 328 bruttorekisteri­tonnia

• Matkanopeus 21 solmua

• Huippunopeus 24 solmua

• Koneisto 29 höyrykattilaa, 2 mäntämoottorihöyrykonetta ja 1 matalapaineturbiini.

• Propulsio 3 kolmiteräistä siipipotkuria ja 1 neliteräinen keskipotkuri

• Kapasiteetti 2 435 (matkustajaa), 892 (miehistöä)

• Ensimmäinen alus, jossa oli lämmitetty uima-allas.

• Pelastusveneet 20 kappaletta (kapasiteetti 1 178)

• Neitsytmatka 10.4.1912 Southampton, päällikkö Edward J. Smith

• Osui jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi 15.4.1912 aamuyöllä kello 3.30

• Sisaralukset Olympic (1911), ­Britannic (1914)