Pysytään pystyssä

Talvien muuttuessa yhä lauhkeammaksi ja kelien sahaaminen nollan molemmin puolin saa tiet ja jalankulkuväylät muuttumaan erittäin vaikeakulkuisiksi ja jopa vaarallisiksi. Lisääntyneet talviajan liukastumiset synnyttävät jonoja tapaturma-asemille ja aiheuttavat huimia lisäkustannuksia yhteiskunnalle.

Leutojen talvien nopeat kelimuutokset vaikeuttavat teiden ja pihojen ylläpitoa. Liukkauden torjunta hankaloituu entisestään, kun lämpötila vaihtelee rajusti nollan molemmin puolin ja taivaalta tihkuu ajoittain vettä tai lunta. Vaikeiden sääolosuhteiden takia liukkauden torjuminen voi olla jo ylivoimaista. Hiekoitussepeli voi helposti joko painua jään sisään tai kulkeutua veden mukana paikoiltaan pois. Kulkuväylät muuttuvat luistinradaksi ja olemme entistä enemmän oman ennakoimisen varassa.

Vastuu talvikunnossapidosta

Kulkuväylien kunnossapidosta vastaavat eri tahot eikä tilanne ole aina selvä edes vastuussa olevalle taholle. Kaupunki tai kunta vastaa julkisilla kulkuväylillä tapahtuneista tapaturmista, jotka johtuvat huonosti hoidetuista väylistä.

Omakotitalon omistajan tulee pitää pihatiensä yhtä hyvässä kunnossa kuin taloyhtiöiden omansa. Jos sivullinen kaatuu ja loukkaa itsensä, omakotitalon omistajalta tai taloyhtiön hallitukselta voidaan hakea korvauksia huonosti hoidetusta kulkuväylästä.

Kulkuväylät tulee pitää kunnossa ja ne tulee tietenkin liukkaalla kelillä hiekoittaa, mutta vastuuta turvallisesta liikkumisesta ei voi täysin sysätä Amerikan malliin muille. Raastuvassa on haettu vastuunkantajia ja liukastumisen syitä, ja korvauk­sia ollaan helposti hakemassa muualta. Kaatumisesta aiheutunut murtunut ranne tai kipeä olkapää halutaan mieluusti siirtää esimerkiksi taloyhtiön korvattavaksi.

Toisaalta rahallinen korvaus ei ole koskaan riittävä pitkäaikaisesta tai pysyvästä vammasta. Parempi on toimia itse ja välttää liukastumisia.

Kansantaloudellista merkitystä

Arviot tapaturmista ja niiden korvauksista vaihtelevat jonkin verran. VTT:n arvion mukaan talven aikana tapahtuu ulkona noin 50 000 liukastumistapaturmaa, joista syntyy kaikkinensa 2,4 miljardin euron kustannukset. Eniten liukastumisia tapahtuu nuorille, alle 30-vuotiaille, mutta sairaanhoitokulut kasvavat yli 50-vuotiailla, ja vakavien murtumien riski kasvaa yli 70-vuotiailla. Työterveyslaitos arvioi, että yhden kaatumistapaturman keskimääräiseksi kustannukseksi tulee noin 6 000 euroa.

Riskit ja kustannukset kasvavat ikääntymisen myötä. Useat kunnat ovat jo reagoineet iäkkäiden tapaturmiin tarjoamalla kuntalaisilleen ilmaisia liukuesteitä tapaturmien ehkäisemiseksi. Iän myötä keho haurastuu ja reagointiaika hidastuu, jolloin tapaturmia tapahtuu helpommin. Iäkäs ei myöskään kuntoudu tapaturmista yhtä hyvin kuin nuoremmat, ja usein vamma vähentää liikkumiskykyä ja johtaa uusiin tapaturmiin.

Ennalta ehkäistävissä

Sääolosuhteisiin ei sentään voida itse vaikuttaa, mutta sen sijaan huonoon keliin voi varautua. Liukkaalla varovasti liikkuminen ja kelinmukaiset jalkineet ovat jo järkevää ennaltaehkäisyä. Kehnolla talvisäällä kaikesta huolimatta voi paraskin suojaus pettää, joskus jopa kohtalokkain seurauksin. Hyvä kehonhallinta lieventää tai jopa estää tapaturmat.

Liikenneturvan kyselyn mukaan vuonna 2014 joka kolmas kymmenestä käytti liukuesteitä liukkaalla kelillä. Noin puolet käyttäjistä oli iäkkäitä. Samassa tutkimuksessa ilmeni, etteivät liukuesteet nousseet erityisen tärkeäksi seikaksi ainakaan vielä tuolloin liukastumisien torjumisissa.

Asenteet saattavat nyt olla hieman korjaantuneet usean liukkaan talven jälkeen. Ainakin tänä talvena pääkaupunkiseudun liikkeissä hyllyt ammottivat paikoin tyhjyyttään hyvin pian liukkaiden kelien alettua. Joulun jälkeen kova vilske kävi myös nastakenkiä myyvissä liikkeissä. Eikä asiakkaina olleet pelkästään ikäihmiset.

Liukkaalla pystyssä pysymiseen on nykyään tarjolla erilaisia ja edullisia apuvälineitä, mutta niistä ei ole apua, jos oma asenne on niitä vastaan. Silloin ei henkilön iälläkään ole merkitystä. Asenne kohdalleen ja yritetään pysyä pystyssä