Satunnainen tarkkailija

satunnainen@tekniikanmaailma.fi

Satunnainen tarkkailija

satunnainen@tekniikanmaailma.fi

Kaupunkibulevardi toisi kaaoksen

Opin jo lapsena, että yksi kuva valehtelee enemmän kun tuhat sanaa. Silloin en ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa. Nyt ymmärrän. Mieleni valastui, kun katselin havainnekuvia Helsinkiin tyrkytetyistä kaupunkibulevardeista.

Moottoritien sijalle rakennetulle bulevardille on piirretty vilkasta katuelämää. Näkyy viihtyisiä terassikahviloita ja kivijalkakauppoja. Ajokaistojen ja pyöräteiden välissä on komea puurivistö. Kevytpukeiset nuoret naiset kulkevat iloisen näköisinä leveillä jalkakäytävillä. Entisen moottoritien keskialueen kohdalla on raitiotie. Muutama sähköauton näköinen kulkuneuvo näyttää olevan liikkeellä ajokaistoilla. Ruuhkista ei ole tietoakaan. Aurinko paistaa.

Tunnen jollain tavalla ympäristöjä, joihin bulevardeja suunnitellaan, ja pidän kuvia suuren luokan huijauk- sena. Ne eivät voisi enempää valehdella.

Aivan ensimmäiseksi katse kiinnittyy puihin. Siihen, että istutettavat taimet saavuttavat piirretyt mittansa, ehtii kulua aikaa vuosikymmen tai kaksi. Kuvien säitä on Suomen ja Helsingin oloissa korkeintaan 30–50 päivänä vuodessa. Loput yli 300 päivää ovat sellaisia, että on mukavampaa käydä ostoksilla ja istua kahvilla sisätiloissa.

Kyseisten bulevardeiksi ajateltujen moottoriteiden ympäristöissä on jo nyt laajoja asuinalueita, mutta eipä siellä ihmisiä näy kaduilla aikaansa viettämässä. Ei ole juuri terassikahviloitakaan.

Miksi ihmiset tulisivat bulevardin rakentamisen jälkeen kadulle viihtymään? Paikat ovat kuitenkin useiden kilometrien päässä Helsingin keskustasta, josta löytyy oikeaa katuelämää. Sinne sitä mennään, jos johonkin mennään.

Entä mihin moottoriteiden liikenne on tarkoitus siirtää? Ei kai liikenne vain katoa, jos moottoritien sijalle rakennetaan bulevardi? Kuvista saa kuitenkin tällaisen vaikutelman.

Tosiasia on, että jos moottoritien liikenne siirtyisi kapeammalle ja hitaammalle bulevardille, välityskyky ei yksinkertaisesti riittäisi. Seurauksena olisi pelkkä kaaos.

PPyeongchangin talvikisoissa avautui maailmanlaajuinen mahdollisuus esitellä korealaista teknologiaa. Niinpä Hyundain upouuden Nexo-vetyauton nähtiin kiertelevän kisakaupungin katuja. Urheilijoiden ja turistien mielenkiinnon takaamiseksi auto ajeli itsekseen ilman kuljettajaa.

Itseohjautuvuudessa ei ole tänä päivänä suurta ihmettelemistä, mutta uskoakseni juju olikin siinä, että teknologia oli istutettu polttokennoautoon.

Autoalan asiantuntijat ovat veikanneet, että akkusähköautot valtaavat liikenteen tulevaisuudessa. Siitä huolimatta Hyundai ja useat muutkin valmistajat, kuten Toyota, Honda ja Daimler, kehittävät edelleen polttokennoteknologiaa.

Syy on ehkä se, että jos (tai kun) aikanaan siirrytään robottiautoihin, puhdas sähkökäyttöisyys ei ehkä ole paras ratkaisu. Itseohjautuvuuden vaatimat elektroniset järjestelmät ja lisälaitteet vievät niin paljon sähköä, että autojen toimintamatka lyhenisi liikaa. Näin ollen vetykäyttöinen polttokennoauto voi hyvinkin nousta luontevaksi vaihtoehdoksi.

FORMULA 1 -kausi on taas alkanut. Mukana on vain 20 kuljettajaa, ja vain pieni osa heistä ajaa autoa, jolla on realistiset mahdollisuudet voittaa. Silti kisojen katsominen kiinnostaa.

Lajia on myös paljon kritisoitu. On ihmetelty, miksi hurjasteluun yllyttävää sirkusta pyöritetään maailmassa, jossa liikenteen turvallisuus ja päästöt ovat valtavia ongelmia.

En nyt ryhdy lajia isommin puolustamaan, mutta pakko on todeta, että jonkinmoisena teknologisena laboratoriona se ansaitsee kyllä paikkaansa. Valtavat paineet pakottavat tallien insinöörit suorastaan yli-inhimillisiin suorituksiin.

F1-menestyksen eteen tehdään kehitystyötä tehokkaammin ja nopeammin kuin ehkä missään muualla, ja osa työn hedelmistä löytää tiensä myös tavallisiin autoihin. Se tekee omalta osaltaan liikenteestä turvallisempaa, sujuvampaa ja myös vähäpäästöisempää.

Kun siis seuraavan kerran istahdatte television ääreen katsomaan F1-kilpailua, muistakaa, että näkemänne viihteen ja jännityksen lisäksi siellä saattaa syntyä myös jotain hyödyllistä.

YHDYSVALLOISSA Myytiin viime vuonna 16,5 miljoonaa autoa. Luku on huikea. Amerikan markkinat toimivat monessa suhteessa myös suunnannäyttäjänä. Ostajat ainakin ovat edistyksellisiä molemmilla rannikoilla. Onkin mielenkiintoista katsoa, miten sähköautoilla menee tuolla autoilun emämaassa, joka on samalla Teslan kotikenttä. Paljonko sähköautoja mahtuu myytyjen 16,5 miljoonan auton joukkoon?

Amerikan markkinat ovat myös vapaat. Sähköautojen ostajia ei tueta avokätisesti kuten esimerkiksi rikkaassa naapurimaassamme Norjassa.

Tilastojen mukaan täyssähköautoja myytiin Yhdysvalloissa hiukan alle satatuhatta. Ladattavia hybridejä meni vielä vähemmän eli noin 91 000 autoa. Yhdessä nämä ”uuden tekniikan” autot jäivät siis runsaan prosentin markkinaosuuteen.

Sähköautojen maailmanvalloituksen alkamista täytyy ilmeisesti vielä hetki odottaa.

Arvostamme palautettasi, käy vastaamassa nopeaan kyselyymme. Anna palautetta

Kuvitus: Janne Harju

Arvostamme palautettasi, käy vastaamassa nopeaan kyselyymme. Anna palautetta