Postilaatikko
postilaatikko@tekniikanmaailma.fi
Postiosoite: TM/Postilaatikko, Esterinportti 1, 00015 Otavamedia • Toimitus pidättää itselleen oikeuden tarvittaessa lyhentää kirjeitä

Onko avoin verkko turvallinen?

Osaatteko kertoa avointen Wifi-verkkojen turvallisuudesta? Ovatko ne oikeasti riski, ja ovatko salasanan takana olevat Wifi-verkot turvallisempia? Onko esimerkiksi F-securen Freedome VPN oikeasti tarpeellinen, jos käyttää avoimia Wifi-verkkoja, vai onko se vain myyjien puhetta?

Meillä on F-Securen Safe-lisenssit puhelimissa, mutta sen ei sanota suojaavan Wifi-verkoissa. Kaipaisin puolueetonta faktaa.

Sami Ojanperä

Avoimiin ja salaamattomiin yhteyksiin pääsee rinnalle katsomaan liikennettä. Päivälehtien selaaminen tai muu harmiton nettikäyttö tuskin kiinnostaa ketään, mutta henkilökohtaisen viestittelyn siirtäisin suojatulle puolelle. Yksityisyyttä voi lisätä käyttämällä vpn-yhteyksiä tai lisäämällä tietoliikenteeseen salauksen.

Nettisivuissa kannattaa suosia https-versioita, ja suuri osa tärkeistä palveluyrityksistä niitä jo käyttääkin (muun muassa pankit ja vakuutusyhtiöt). Olen välttänyt käyttämästä avoimia wlan-nettiyhteyksiä ulkomailla sähköpostin lukemiseen tai työasioihin. Ne olen hoitanut kännykän datayhteydellä, vaikka se maksaakin hieman enemmän.

Avoimen verkon kautta voi olla mahdollista tunkeutua puhelimeen, mutta yleensä se vaatii etukäteen haittaohjelmaa, joka tulee jonkin hämärän sovelluksen mukana. Kannattaa olla tarkkana sovelluksia ladatessaan. Netistä voi tarkistaa, löytyykö sovellus arveluttavien listalta.

Kokeilimme viime keväällä kännykän tietoturvaa (TM 8/17) ja teimme avoimen wlan-verkon kannettavalla tietokoneella. Lisäsimme kannettavaan vain liikennettä seuraavan ohjelman (Wireshark) ja pystyimme katsomaan kaikkia verkkoomme liittyneitä laitteita ja niiden sanomia. Haittaohjelman lataaminen vieraaseen puhelimeen wlanin kautta vaatii tavallisesti kännykän käyttäjän hyväksynnän, joka tietysti voidaan naamioida. Mielestäni tähän toimintaan pitää tietää jo varsin paljon, tavalliselta peruskäyttäjältä se ei onnistu.

Useat asiantuntijat pitävät vpn-salausta riittävänä ratkaisuna tavallisen nettikäytön suojaamiseen. Jos jostain syytä on tarve ladata epävirallisilta sivuilta ohjelmia, suositellaan virussuojausta myös kännykkään, mutta esimerkiksi WhatAppsin tai Gmailin käyttö ei sitä välttämättä vaadi.

Vpn on ollut lähinnä yrityskäytössä, ja se on nyt vasta yleistymässä kuluttajien yhteyksiin. Vpn toimii siten, että puhelin siirtää tai vastaanottaa dataa salattuna aina palveluntarjoajan keskuslaitteen kanssa.

Ilkka Herttua

Kerettiläistä ajattelua

1950- ja vielä 1960-luvulla odottelin hartaasti Tekniikan Maailman ilmestymistä. Siinä oli usein mielenkiintoisia rakenteluohjeita ja muutenkin monipuolisia juttuja tekniikan alalta.

Sitten lehti muuttui autolehdeksi, ja rehellistä olisi muuttaa myös nimi Autojen maailmaksi. No, jos markkinatutkimus sanoo, että enemmistö haluaa lukea autojuttuja, niin minkäs sille mahtaa.

Koska nyt siis ollaan autolehden kanssa tekemisissä, niin saanen esittää pari vanhan jäärän mielipidettä. Autojen niin sanottu määräaikaishuolto on puhdasta rahastusta. Oma autoni on 23-vuotias, toimii mainiosti ja varon huolellisesti viemästä sitä huoltoon. Näen itsekin, onko hihna tiukalla ja pesunestettä riittävästi.

Jostain olen lukenut, että jarrunestekin pitäisi joskus vaihtaa, mutta koskaan en ole vaihtanut. Öljyt ja suodattimen olen kerran vuodessa vaihtanut.

Heikki Kalliola

Eikö rajoitusta lainkaan?

Ostin 11-vuotiaalle pojalleni uuden monivaihteisen polkupyörän. Ympäri vuoden pyöräilevä naapurimme valisti häntä, että jalkakäytävillä saa ajaa niin kovaa kuin pääsee. Tästäkös poika innostui ja kertoi yltävänsä ainakin nopeuteen 50 km/h. Voiko lainsäädäntö todella olla edellä kuvatun mukainen?

Isä

Jalkakäytävällä voi laittomasti pyöräillä kuka vaan ja laillisesti alle 12-vuotiaat. Siellä on voimassa sama nopeusrajoitus kuin viereisellä ajoradalla. Se voi olla esimerkiksi 30, 50 tai 60 km/h. Jalkakäytävällä pyöräilevää koskee vain lain määräys, jonka mukaan ”ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle”. Tämä on ympäripyöreää tekstiä, kuten vaatimus turvallisesta tilannenopeudesta.

Sama tilanne vallitsee parkkipaikoilla ja huoltoasemilla. Niillä ei ole ajoneuvoja koskevaa erillistä nopeusrajoitusta. Tieliikennelakiehdotus ei tuo parannusta asiaan.

olavi lempinen

Keskustelua
Osallistu keskusteluun TM:n verkkosivuilla osoitteessa: tekniikanmaailma.fi/keskustelu/

Tulevaisuuden liikenteen etiikka

”Kun on kyseessä ilman kuljettajaa liikkuvat moottoriajoneuvot, ensimmäinen kysymys on: kumpi on ensisijainen, liikenteen etiikka vai siihen liittyvä teknologia? Tuntuu siltä, että mennään ongelmia kohti takapuoli edellä, teknologia ensin.”

Tomppa70

Kiristyvät päästörajat ahdistavat autovalmistajia

”Autoteollisuus on tähän asti päässyt vaadittuihin rajoihin niin kulutuksen kuin päästöjen suhteen, mutta nyt on raja niin kireä, että siihen pääsy on jo tuskallista. Dieselin murhaaminen vanhojen syntien vuoksi on myöhäsyntyistä. Uusien dieselien typpioksidipäästöt ovat bensiinikäyttöisen tasolla ja hiukkaspäästöt jopa sadasosa suorasuihkutteisen bensiinimoottorin nokipäästöistä.”

Touhoankka

Autokameran asennus

”Monessa autossa, esimerkiksi Volvo XC60:ssa ja Ford Kugassa, taustapeilin takana on iso sensoriboksi, joka estää taustapeilin taakse asennettua kameraa näkemästä kokonaan kuskin puolelle. Silloin paras paikka kameralle on pelkääjän puoleinen tuulilasin ylänurkka, jossa se ei häiritse kuskin näkemistä millään lailla.”

Lukija3082

Keskitytkö kokonaisuuteen (albumit) vai yksittäisiin biiseihin?

”Kuuntelen lähinnä yksittäisiä biisejä.”

”Molempia, riippuu tilanteesta ja tunnelmasta.”

”Yksittäisiä biisejä, kun kuuntelen musiikkia Youtubesta. Kotona soitan LP-levyltä yleensä ainakin yhden puolen kerralla läpi.”

”Kuuntelen nykyään koko albumin, jos artisti on kiinnostava. Viihdekäytössä yksittäisiä biisejä.”

”Kuuntelen kokonaisia albumeja, usein artistin koko Spotifystä löytyvän tuotannon putkeen.”

Perustuu TM:n lukijayhteisön kyselyyn huhtikuussa 2018.