tekniikan makasiini

KOONNeeT mauri kaarre ja ilpo salonen | makasiini@tekniikanmaailma.fi

tekniikan makasiini

KOONNeeT mauri kaarre ja ilpo salonen | makasiini@tekniikanmaailma.fi

Jättipuu pärjää paremmin

ympäristö Suurimmat puut saattavat menestyä hyvin ilmaston muuttuessa.

Ilmaston muuttuessa monin paikoin yhä lämpimämpään ja kosteampaan suuntaan suuri osa luonnosta kärsii, mutta osa kukoistaa. Global Change ­Biology ­-lehden artikkelin mukaan lämpimän vyöhykkeen jättiläiskokoiset puut kuuluvat ­ilmeisesti tähän jälkimmäiseen ryhmään.

Tutkimusaineistoa analysoinut Nanjingin yliopiston professori Xu Chi arvioi, että jättiläispuiden kasvualueiden asianmukainen hoito tuottaisi kahdenlaisia hyviä tuloksia.

”Se auttaisi näiden metsien laajenemista, jolloin uhanalaisilla lajeilla olisi paremmat mahdollisuudet säilyä. ­Lisäksi metsäalueet toimivat merkittävinä hiilivarastoina.”

Jättiläispuiksi luokitellaan tässä tutkimuksessa yli 40-metriset puut. Niitä on sekä sademetsissä että esimerkiksi Kalifornian alueella.

Maailman korkein puuvanhus on ­Kalifornian Redwoodin kansallispuiston 800-vuotias Hyperion-niminen ­punapuu: 115,61 metriä. Sen läpimitta on 4,84 metriä.

Selvityksen mukaan korkeimmat puut viihtyvät lämpimissä olosuhteissa, joissa lisäksi sataa vähintään 1 500 millimetriä vuodessa. Vuotuinen sademäärä vaihtelee Suomessa noin 500 ja 650 millimetrin välillä.

Sademetsät kattavat noin kuusi prosenttia maapallon pinta-alasta, mutta niissä kukoistaa arviolta yli puolet kaikista maailman eläin- ja kasvilajeista. Tutkijat pitävät mahdollisena, että ainakin osa sademetsistä voi laajentua merkittävästi, kun ilmaston lämpötila ja kosteus lisääntyvät.

Ilmasto-opas.fi-sivustolla arvioidaan, että kohoavat lämpötilat ja hiilidioksidipäästöjen ”lannoitevaikutus” voivat nopeuttaa Suomessakin metsien kasvua ja lisätä boreaalisen vyöhykkeen metsien tuottoa. Toisaalta myrskyt ja tuholaiset todennäköisesti lisääntyvät.

Kaikkiaan ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat alueittain, ja tutkimustieto aiheesta täydentyy koko ajan.

Kiire lisää tapaturman riskiä

tapaturmat Koti- ja vapaa-ajan tapaturman taustalla on useimmiten kiire, väsymys tai huolimattomuus. Näin arvioi yli 60 prosenttia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen vastanneista henkilöistä. Kiire vaikuttaa erityisesti 20–54-vuotiaiden kotitapaturmiin.

”Ruuhkavuosien tiivis elämänrytmi voi näkyä tilastoissa. Vaikka tapaturma on aina monien tekijöiden summa, loukkaantumisen vaara on kiireessä tavallista suurempi”, sanoo erikoistutkija Persephone Doupi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Kaatumiset ja putoamiset ovat yleisimpiä kolhujen aiheuttajia niin kodeissa, työpaikoilla kuin liikkuessa. Hyvä tasapaino ja lihaskunto, kiireen välttäminen ja keliin sopivat kengät ovat keinoja ehkäistä kaatumisia.

Fyysistä vammaa aiheuttavia tapaturmia sattuu Suomessa vuodessa arviolta 1,5 miljoonaa, kun huomioidaan lievimmätkin vammat. Vaikka haaverista selvitään useimmiten koti­konstein, 20 vuotta täyttäneille aiheutuu niistä arviolta 400 000 lääkärikäyntiä vuodessa, mikä tekee yli tuhat ­käyntiä päivässä.

Kotiympäristössä tapaturmia sattuu eniten pihalla tai terassilla ja toiseksi eniten keittiössä. Niissä syntyvät vammat olivat useimmiten mustelmia, ruhjeita tai haavoja, poikkeuksena liikuntatapaturmat, jossa yleisimpiä olivat nyrjähdykset, venähdykset ja sijoiltaanmenot.

Varsinkin ikääntyneillä kaatumiset ovat vakavia ja voivat johtaa sairaalahoitoon tai jopa kuolemaan.

Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017 -otostutkimukseen otti osaa lähes 7 000 yli 20-vuotiasta suomalaista.

uusi kondensaatti luotiin suomessa

fysiikka Uusi valosta ja metallin elektroneista muodostuva kondensaatti tarjoaa monia sovellusmahdollisuuksia.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat luoneet ensimmäisen valosta ja metallin elektroneista muodostuvan Bosen-Einsteinin kondensaatin.

Bosen–Einsteinin kondensaatiksi kutsutaan ilmiötä, jossa kvanttimekaniikan lait pakottavat ison määrän hiukkasia käyttäytymään kuin ne olisivat yksi ainoa hiukkanen. Tämä erikoinen aineen olomuoto on havaittu jo monissa eri tapauksissa, esimerkiksi atomeilla ja valolla, mutta ilmiön rajoja ei vielä tunneta.

Tutkijat yrittävät saada aikaan yhä pienempiä, nopeammin ja korkeammassa lämpötilassa muodostuvia kondensaatteja. Mitä helpommaksi niiden luominen käy, sitä kiehtovammiksi niiden mahdolliset teknologiset sovellukset muuttuvat. Valonlähteistä voisi esimerkiksi tehdä äärimmäisen pieniä, mikä nopeuttaisi informaation käsittelyä jopa ­satakertaisesti nykytasoon verrattuna.

Aalto-yliopiston tutkijoiden kokeessa kondensoituvat hiukkaset olivat yhdistelmiä valosta ja säännölliseksi hilaksi järjestetyissä kultananopartikkeleissa liikkuvista elektroneista. Uuden kondensaatin hiukkaset ovat pääosin valoa, joten koe voitiin luoda huoneenlämmössä.

Kokeen lämpötila oli poikkeuksellinen, sillä yleensä Bosen-Einsteinin kondensaatin syntyminen edellyttää lähes absoluuttisen nollapisteen lämpötilaa.

”Kultananopartikkelihila on helppo tehdä nykyaikaisilla nanovalmistusmenetelmillä. Partikkelien lähellä valo voidaan puristaa erittäin pieneen tilaan. Nämä ominaisuudet tekevät uudesta kondensaatistamme lupaavan sekä perustutkimuksen että sovellusten kannalta”, sanoo akatemiaprofessori ­Päivi Törmä.

Suurin haaste kokeissa oli havaita uusi kondensaatti, sillä se syntyy ja katoaa äärimmäisen nopeasti. Törmä on jo saanut Euroopan tutkimusneuvoston Proof of Concept -rahoituksen keksinnön sovellusten tutkimiseen.

Aine on saanut nimensä keksijöidensä, intialaisen matemaatikko Satyendra Nath Bosen ja Albert Einsteinin mukaan.

Puheavustaja vanhaankin autoon

elektroniikka Pian vanhaankin autoon saa ajamista helpottavan ja turvallisuutta parantavan tekoälyavustajan. Ensimmäisen puhetta ja käden liikkeitä ymmärtävän lisälaitteen on joukkorahoituksella kehittänyt saksalainen German Autolabs. Kojelautaan sijoitettava Chris-avustaja tottelee puhekomentoja ja käyttää bluetooth-yhteyden välityksellä kännykän suosittuja sovelluksia ja palveluja, kuten WhatsApp ja Google Music. Laite opastaa ajajaa myös navigointisovelluksen avulla. Ajoavustaja tulee myyntiin kesällä, ja hinta on noin 200 euroa. Aluksi käytössä ovat vain englannin ja saksan kielet.

monia lintulajeja uhkaa sukupuutto

ornitologia Joka kahdeksatta lintulajia uhkaa jo sukupuutto, selviää kansainvälisen lintujen suojelujärjestö BirdLifen tuoreesta raportista. Lintujen joukkosukupuuton merkittävimpiä aiheuttajia ovat maa- ja metsätalous. Esimerkiksi aiemmin laajoilla alueilla tavatut lunnit, tunturipöllö ja tunturikyyhky ovat kovaa vauhtia katoamassa. Viiden vuoden välein tehtävän kartoituksen mukaan uhanalaisia lintulajeja on maailmassa yhteensä lähes 1 500. Kolmella lajilla neljästä merkittävin kantaa pienentävä tekijä on ­maatalous ja siinä käytettävät hyönteis- ja tuholaismyrkyt.

Einsteinin lomittuminen syntyi laboratoriossa

Teknologia Lähes ihmisen hiuk­sen levyiset rumpukalvot on saatu ”haamuvuorovaikutukseen” keskenään. Albert Einsteinin ennustama lomittumiseksi kutsuttu ilmiö on nyt havaittu ensi kertaa hiukkasta suuremmissa kohteissa.

Lomittuminen tarkoittaa, että vuorovaikutus tapahtuu ilman mitään havaittavaa yhteyttä kappaleiden välillä. Aalto-­yliopiston johtaman tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature-lehdessä. Tutkijat saivat kaksi lähes paljaalla silmällä havaittavaa, liikkuvaa kappaletta lomittuneeseen kvanttitilaan.

eilisen ’wow’ muuttuu nopeasti tämän päivän ’tavalliseksi’.”

Jeff Bezon, Amazon

46

yhtiötä raportoi viime vuonna malminetsinnästä Suomessa Tukesille. Kullan lisäksi yhtiöt etsivät etenkin kuparia ja nikkeliä.

lähde: tukes

merenkulku digitalisoituu

Suomen Varustamot -yhdistys on aloittanut tiiviin yhteistyön autonomista merenkulkua kehittävän kansainvälisen One Sea -organisaation kanssa. Tarkoitus on luoda aiempaa paremmat edellytykset tulevaisuuden merenkululle.

Päämääränä on tulevaisuus, jossa merenkulku olisi nykyistä energiatehokkaampaa, ekologisempaa ja turvallisempaa. Tavoitteena on myös toimintojen tehostaminen ja optimointi digitalisaation ja automaation avulla.

Suomen Varustamot edustaa 25:tä varustamoa ja yli sataa ulkomaanliikenteessä kulkevaa suomalaisalusta. One Sea -organisaatioon kuuluu suomalaisia ja kansainvälisiä huippuyrityksiä, jotka tähtäävät autonomisen merenkulun mahdollistamiseen vuoteen 2025 mennessä. One Seata johtava ­DIMECC on suomalaisen teollisuuden tärkein innovaatioalusta.

Lähde: DIMECC.

Tapaturmia sattuu eniten kotona ja liikkuessa. Työtapaturmien osuus on laskenut vuosikymmenten mittaan.

neandertalit söivät karhuja

Pohjois-Italiasta tehdyt luolalöydöt osoittavat, että nykyihmisen edeltäjät, neandertalilaiset, metsästivät luolakarhuja ja valtasivat niiden luolia asunnoikseen.

Journal of Achaeological Sciencen artikkelissa arvellaan, että esi-ihmiset hyökkäsivät karhujen kimppuun näiden heräillessä talviunilta. Luolakarhut saattoivat painaa yli 600 kiloa.

Karhunluissa on jälkiä kamppailusta sekä neandertalilaisten hampaanjälkiä. Myös jokunen neandertalilaisen hammas on löytynyt. Niistä tutkijat toivovat dna-analyysin avulla tietoa esi-ihmisten perimästä.

Neandertalilaiset katosivat noin 40 000 vuotta sitten, luolakarhut noin 20 000 vuotta ­myöhemmin.

Lisätty todellisuus voi lieventää autismioireita

teknologia Lisättyä todellisuutta eli AR:ää tuottavat lasit voivat olla avuksi autismi­oireiden hoidossa. JMIR Mental Health ­­-lehden selostamassa kokeessa kahdeksan autismia ja ADHD:tä potevaa nuorta oppi Google Glass -laseihin heijastettujen hahmojen avulla tunnistamaan ja nimeämään kasvonilmeitä selvästi tarkemmin kuin ilman niitä.

Tutkijat pitävät tulosta kiinnostavana mutta myöntävät, ettei näin pienestä otoksesta voi vielä päätellä juuri mitään. Laajempia jatkotutkimuksia onkin jo suunnitteilla.

Kalorirajoitus ehkä pidentää elämää

terveys Energiansaannin vähentämisen on todettu pidentävän monien eläinten, kuten hiirien, kärpästen ja joidenkin apinoiden elämää. Ihmisilläkin se saattaa toimia.

Cell Metabolism -lehti kertoo Yhdysvalloissa tehdystä kokeesta, joissa 34 henkilön kalorien saantia pienennettiin kahden vuoden ajaksi 15 prosenttia alkutilanteesta. Vertailuryhmän 19 ihmistä söi entiseen tapaan.

Diettiryhmässä solujen hapettumistuotteita syntyi vähemmän kuin vertailuryhmässä. Hapettumisen arvellaan olevan osa kehon vanhenemis­prosessia.

Uusia huumeita ennätysvauhtia

huumeet Netti on antanut huumeiden kansainväliselle kaupalle harmillisen tehokkaasti toimivat markkinat. Muuntohuumeet ovat monenkirjava ja jatkuvasti kasvava joukko kemiallisia yhdisteitä ja niiden eri versioita.

”Kun ennen oli ehkä viittä eri huumetta, nyt niitä tulee joka päivä viisi uutta lisää”, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoo.

Lakia muutettiin vuonna 2011 siten, että muuntohuumeita voidaan nyt aiempaa helpommin ja nopeammin luokitella huumausaineiksi. Silti viranomaisten on vaikea pysyä perässä, kun uusia aineita tulee myyntiin.

Lue: Huumelastit haaviin.

­rahkasammal on pohjoisten soiden yleisin kasvi, josta on saatu uutta tietoa: Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan se on oleellinen metaanipäästöjen torjunnassa. Tämän mahdollistavat rahkasammalissa elävät, metaania hapettavat bakteerit.

Tiesitkö?

pelkästään omassa galaksissamme, linnunradassa, on vähintään 46 miljardia maan kokoluokkaa olevaa planeettaa.

lähde: ursa.fi

Terveysteknologian viennin jakautuminen 2017

38 % yhdysvallat

33 % EU, EFTA

8,8 % Kiina, Hongkong

5,5 % Etelä-Amerikka

2,8 % Venäjä

11,9 % Muut

Rekisterikilvet kortilla Kiinassa

Ensirekisteröinnit Liikenteen määrä ja päästöt ovat merkittävä ongelma Kiinan suurkaupungeissa, joten kaupungit rajoittavat tarjolla olevien uusien rekisterikilpien määrää.

Pekingissä rekisterikilvet arvotaan, mutta arpaonni alkaa olla todella heikkoa. The Economist kertoo, että helmikuussa kilpiä riitti vain 0,2 prosentille arvontaan osallistuneista. Arvontaprosessin lieveilmiönä jotkut onnekkaat tarjoavat kilpiä vuokralle noin 1 500 euron vuosihintaan.

Shanghaissa taas on käytössä huutokauppajärjestelmä, jonka seurauksena rekisterikilvet saattavat maksaa autoa enemmän. Viimeisimmässä huutokaupassa keskihinta nousi noin 11 400 euroon.

Moni siirtyy sähköautoihin siksikin, että niille on helpompi saada kilvet. Sähkö- ja hybridiautoille on usein omat kiintiönsä.

Liikennekuolemat EU:ssa 2017

Liikenneturvallisuus Euroopan unionin alueella kuoli viime vuonna liikenteessä 25 300 ihmistä, noin 300 vähemmän kuin 2016.

EU:n tavoite olisi saada liikennekuolemat puolittumaan vuoteen 2010 verrattuna, jolloin liikenteessä kuoli 31 500 ihmistä. Tavoite näytti mahdolliselta vielä 2013, mutta sen jälkeen liikennekuolemien määrä on jämähtänyt 25 000–26 000:een.

Vuosituhannen alun jälkeen liikennekuolemat vähenivät vielä nopeaa tahtia, ja nyt ollaankin vuoteen 2000 verrattuna alle puolenvälin. Jostain syystä pitkään hyvänä jatkunut kehitys on kuitenkin pysähtynyt.

Väkilukuun suhteutettuna turvallisimpia maita ovat Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat. Suomi on kahdeksantena lähellä EU:n keskiarvoa.

Einsteinin lomittuminen syntyi laboratoriossa

Teknologia Lähes ihmisen hiuk­sen levyiset rumpukalvot on saatu ”haamuvuorovaikutukseen” keskenään. Albert Einsteinin ennustama lomittumiseksi kutsuttu ilmiö on nyt havaittu ensi kertaa hiukkasta suuremmissa kohteissa.

Lomittuminen tarkoittaa, että vuorovaikutus tapahtuu ilman mitään havaittavaa yhteyttä kappaleiden välillä. Aalto-­yliopiston johtaman tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature-lehdessä. Tutkijat saivat kaksi lähes paljaalla silmällä havaittavaa, liikkuvaa kappaletta lomittuneeseen kvanttitilaan.

eilisen ’wow’ muuttuu nopeasti tämän päivän ’tavalliseksi’.”

Jeff Bezon, Amazon

46

yhtiötä raportoi viime vuonna malminetsinnästä Suomessa Tukesille. Kullan lisäksi yhtiöt etsivät etenkin kuparia ja nikkeliä.

lähde: tukes

merenkulku digitalisoituu

Suomen Varustamot -yhdistys on aloittanut tiiviin yhteistyön autonomista merenkulkua kehittävän kansainvälisen One Sea -organisaation kanssa. Tarkoitus on luoda aiempaa paremmat edellytykset tulevaisuuden merenkululle.

Päämääränä on tulevaisuus, jossa merenkulku olisi nykyistä energiatehokkaampaa, ekologisempaa ja turvallisempaa. Tavoitteena on myös toimintojen tehostaminen ja optimointi digitalisaation ja automaation avulla.

Suomen Varustamot edustaa 25:tä varustamoa ja yli sataa ulkomaanliikenteessä kulkevaa suomalaisalusta. One Sea -organisaatioon kuuluu suomalaisia ja kansainvälisiä huippuyrityksiä, jotka tähtäävät autonomisen merenkulun mahdollistamiseen vuoteen 2025 mennessä. One Seata johtava ­DIMECC on suomalaisen teollisuuden tärkein innovaatioalusta.

Lähde: DIMECC.

Tapaturmia sattuu eniten kotona ja liikkuessa. Työtapaturmien osuus on laskenut vuosikymmenten mittaan.

neandertalit söivät karhuja

Pohjois-Italiasta tehdyt luolalöydöt osoittavat, että nykyihmisen edeltäjät, neandertalilaiset, metsästivät luolakarhuja ja valtasivat niiden luolia asunnoikseen.

Journal of Achaeological Sciencen artikkelissa arvellaan, että esi-ihmiset hyökkäsivät karhujen kimppuun näiden heräillessä talviunilta. Luolakarhut saattoivat painaa yli 600 kiloa.

Karhunluissa on jälkiä kamppailusta sekä neandertalilaisten hampaanjälkiä. Myös jokunen neandertalilaisen hammas on löytynyt. Niistä tutkijat toivovat dna-analyysin avulla tietoa esi-ihmisten perimästä.

Neandertalilaiset katosivat noin 40 000 vuotta sitten, luolakarhut noin 20 000 vuotta ­myöhemmin.

Lisätty todellisuus voi lieventää autismioireita

teknologia Lisättyä todellisuutta eli AR:ää tuottavat lasit voivat olla avuksi autismi­oireiden hoidossa. JMIR Mental Health ­­-lehden selostamassa kokeessa kahdeksan autismia ja ADHD:tä potevaa nuorta oppi Google Glass -laseihin heijastettujen hahmojen avulla tunnistamaan ja nimeämään kasvonilmeitä selvästi tarkemmin kuin ilman niitä.

Tutkijat pitävät tulosta kiinnostavana mutta myöntävät, ettei näin pienestä otoksesta voi vielä päätellä juuri mitään. Laajempia jatkotutkimuksia onkin jo suunnitteilla.

Kalorirajoitus ehkä pidentää elämää

terveys Energiansaannin vähentämisen on todettu pidentävän monien eläinten, kuten hiirien, kärpästen ja joidenkin apinoiden elämää. Ihmisilläkin se saattaa toimia.

Cell Metabolism -lehti kertoo Yhdysvalloissa tehdystä kokeesta, joissa 34 henkilön kalorien saantia pienennettiin kahden vuoden ajaksi 15 prosenttia alkutilanteesta. Vertailuryhmän 19 ihmistä söi entiseen tapaan.

Diettiryhmässä solujen hapettumistuotteita syntyi vähemmän kuin vertailuryhmässä. Hapettumisen arvellaan olevan osa kehon vanhenemis­prosessia.

Uusia huumeita ennätysvauhtia

huumeet Netti on antanut huumeiden kansainväliselle kaupalle harmillisen tehokkaasti toimivat markkinat. Muuntohuumeet ovat monenkirjava ja jatkuvasti kasvava joukko kemiallisia yhdisteitä ja niiden eri versioita.

”Kun ennen oli ehkä viittä eri huumetta, nyt niitä tulee joka päivä viisi uutta lisää”, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoo.

Lakia muutettiin vuonna 2011 siten, että muuntohuumeita voidaan nyt aiempaa helpommin ja nopeammin luokitella huumausaineiksi. Silti viranomaisten on vaikea pysyä perässä, kun uusia aineita tulee myyntiin.

Lue: Huumelastit haaviin.

­rahkasammal on pohjoisten soiden yleisin kasvi, josta on saatu uutta tietoa: Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan se on oleellinen metaanipäästöjen torjunnassa. Tämän mahdollistavat rahkasammalissa elävät, metaania hapettavat bakteerit.

Tiesitkö?

pelkästään omassa galaksissamme, linnunradassa, on vähintään 46 miljardia maan kokoluokkaa olevaa planeettaa.

lähde: ursa.fi

Terveysteknologian viennin jakautuminen 2017

38 % yhdysvallat

33 % EU, EFTA

8,8 % Kiina, Hongkong

5,5 % Etelä-Amerikka

2,8 % Venäjä

11,9 % Muut

Rekisterikilvet kortilla Kiinassa

Ensirekisteröinnit Liikenteen määrä ja päästöt ovat merkittävä ongelma Kiinan suurkaupungeissa, joten kaupungit rajoittavat tarjolla olevien uusien rekisterikilpien määrää.

Pekingissä rekisterikilvet arvotaan, mutta arpaonni alkaa olla todella heikkoa. The Economist kertoo, että helmikuussa kilpiä riitti vain 0,2 prosentille arvontaan osallistuneista. Arvontaprosessin lieveilmiönä jotkut onnekkaat tarjoavat kilpiä vuokralle noin 1 500 euron vuosihintaan.

Shanghaissa taas on käytössä huutokauppajärjestelmä, jonka seurauksena rekisterikilvet saattavat maksaa autoa enemmän. Viimeisimmässä huutokaupassa keskihinta nousi noin 11 400 euroon.

Moni siirtyy sähköautoihin siksikin, että niille on helpompi saada kilvet. Sähkö- ja hybridiautoille on usein omat kiintiönsä.

Liikennekuolemat EU:ssa 2017

Liikenneturvallisuus Euroopan unionin alueella kuoli viime vuonna liikenteessä 25 300 ihmistä, noin 300 vähemmän kuin 2016.

EU:n tavoite olisi saada liikennekuolemat puolittumaan vuoteen 2010 verrattuna, jolloin liikenteessä kuoli 31 500 ihmistä. Tavoite näytti mahdolliselta vielä 2013, mutta sen jälkeen liikennekuolemien määrä on jämähtänyt 25 000–26 000:een.

Vuosituhannen alun jälkeen liikennekuolemat vähenivät vielä nopeaa tahtia, ja nyt ollaankin vuoteen 2000 verrattuna alle puolenvälin. Jostain syystä pitkään hyvänä jatkunut kehitys on kuitenkin pysähtynyt.

Väkilukuun suhteutettuna turvallisimpia maita ovat Ruotsi, Iso-Britannia ja Alankomaat. Suomi on kahdeksantena lähellä EU:n keskiarvoa.