Mullistava ajatus: potilas onkin tärkein

teknologia Oulun osaamiskeskuksessa luodaan tekniikkaa potilas edellä ja arjen sujuvuus mielessä. Oulu on yksi esimerkki terveysteknologian noususta, jossa on mukana nelisensataa yritystä ja muuta kärkiyksikköä.

Sairaaloiden suunnittelussa on syntymässä radikaali keksintö: potilaan hoito on tärkein asia, ja järjestelmän toiminta viritetään hänen tarpeidensa mukaan. Tähän asti turhan usein potilaan on pitänyt yrittää sopeutua sairaala­järjestelmän koukeroisiin vaatimuksiin.

”Potilaan hoitopolku pitää saada nykyistä sujuvammaksi”, korostaa testaus­toiminnan päällikkö Timo ­Alalääkkölä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoito­piiristä.

Terveysteknologiaa on kahdenlaista: kuluttajille ja terveydenhuollolle suunnattua. Molemmissa on runsaasti tarvetta uusille, älykkäille ratkaisuille. Oulun tutkijat ovat paneutuneet sairaalapuolen ideointiin, jonka pitäisi sitten näkyä potilaan arjen ja hoidon paranemisena.

OYS TestLab -testauslaboratoriossa mallinnetaan uusia toimintoja ja teknologiaratkaisuja todenmukaisessa sairaalaympäristössä. Yritykset saavat varhain ammattilaisten palautetta. Potilaat saavat äänensä kuuluviin potilasraatien kautta. Sairaalan henkilökunta osallistuu suunnitteluun palvelumuotoilijoiden ohjaamissa käyttäjätyöpajoissa.

5G yhdistää tiedot

Tervey­denhuollossa OYS TestLab on yksi maailman ensimmäisistä 5G-teknologian testialustoista. Tavoite on, että ­sosiaali- ja terveysalan kokonaisuudistus eli sote saisi vauhtia ja tehoa nimenomaan digitaalisista ratkaisuista – sikäli kuin se toteutuu.

”Esimerkiksi eri palveluntuottajien järjestelmiin tallennetut potilaan lääkitys- ja riskitiedot pystytään yhdistämään. Hoitojaksot sairaalassa lyhenevät, kun avuksi otetaan etävalvonta ja potilaan tilan ­tosiaikainen tarkkailu kotiutuksen jälkeen. Potilastietoihin voidaan yhdistää kotimittaus- ja hyvinvointi­tietoja. Tiedot siirtyvät pilveen ja sairaalan järjestelmiin. Anturit, alkaen kotien kuumemittareista, tulevat mukaan”, kertoo Alalääkkölä.

Oikein toteutettuna digitaalisuus parantaa arjen sujuvuutta. Yksi esimerkki on mobiilisovellus leikkaukseen tulevan lapsen vanhemmille. Leikkauksen valmistelu vaatii paljon viestintää, ja ennen henkilökunta soitti vanhemmille.

”Nyt tiedot ja kysymykset tulevat älypuhelimeen, ja vanhemmat voivat vastata rauhassa heille sopivana aikana. Se on mukavampaa kuin puhua puhelimessa kaupan jonossa”, Alalääkkölä sanoo.

Älyä rollaattoriin

Tekniikka paranee hoivassakin. MoveRoll-hankkeessa seniorit testaavat älyrollaattoria. Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusta tekevät Teknologian tutkimuskeskus VTT ja ortopedinen sairaala Orton.

Älyrollaattori kerää tietoja käyttäjän liikkumisesta, päivärytmistä ja käsien puristusvoimasta. Hyvä hoiva ja kunnon tarkkailu vähentävät sairaanhoidon tarvetta.

Älyrollaattori auttaa vain, jos käyttäjä uskaltaa ja haluaa lähteä rollailemaan. Ilman kiinnostusta, sitkeyttä ja osaamista paraskin laite on arvoton.

Kohtaamisesta kaikki alkaa

Jaana Nummijoki toimii päällikkötehtävissä Helsingin kotihoidossa. Helsingin yliopiston CRADLE-yksikössä hän on tutkinut kodinhoidon hoitajien ja asiakkaiden toimintaa.

Videolle tallennettiin hoitajan asiakaskäyntejä Helsingissä. Tutkimus tuotti tarkkaa tietoa hoitajan ja asiakkaan kohtaamisista.

Parhaimmillaan hoitaja auttaa asiakasta löytämään voimavaroja. Esimerkiksi hän kannustaa lähtemään kauppaan ja voittamaan kaatumisen pelon. Opitun avuttomuuden tilalle tulee opittua aktiivisuutta.

Hoitaja kannustaa asiakasta liikkumaan, vaikka alussa nopein ratkaisu olisi tehdä kauppareissu tämän puolesta. Nummijoki muistuttaa, että myös hoitaja voi olla jumissa asenteineen. Hän voi pitää asiakasta passiivisena hoitokohteena.

Yhteistuumin hoitaja ja asiakas muuttavat noidankehää nousukierteeksi. Molemmat oppivat uutta. Liikkumiskyky ja sen ylläpitäminen piristävät elämää kummasti.

Sähköistyykö sote?

Alalääkkölän mielestä suomalaistutkimus on tasokasta ja antaa aineksia uusien vientiyritysten perustamiseen.

”Eurooppalaisessa InDemand Health -hankkeessa yritykset saavat terveydenhuollolta arkihaasteita ja tekevät ratkaisu­ehdotuksia. Tilanteet ovat hyvin käytännölisiä: esimerkiksi kuinka vapautuva vastaanotto- tai toimenpidehuone saadaan tilojen seurannalla heti seuraavan potilaan käyttöön”, hän kertoo.

Parhaista ehdotuksista kehitetään tuotteita, ja Business Oulu antaa liiketoiminnallista tukea. Hankkeeseen osallistuu Oulun alueen lisäksi Murcian alue Kaakkois-Espanjasta ja Pariisin alue Ranskasta. Tavoite on, että jokaiselta alueelta nousee vientimenestyjiä.

Menestyksestä on jo Suomessa merkkejä: terveysala on tullitilaston valopilkku. Terveysteknologian vienti on kasvanut melko tasaisesti 1990-luvulta alkaen. Vienti nousi viime vuonna runsaat viisi prosenttia 2,2 miljardiin euroon. Tuonnin kasvuvauhti oli samaa luokkaa ja arvo vajaat 1,2 miljardia euroa.

Vahva vientiala

Terveysteknologia ry:n tilastojen mukaan alan tuotteiden vienti on 20 vuoden aikana viisinkertaistunut ja viennin ylijäämä kymmenkertaistunut.

Suomessa valmistetusta terveysteknologiasta yli 80 prosenttia menee vientiin. Alan toimialayhdistyksen toimitusjohtaja Saara Hassinen katsoo, että tuotteiden ja palvelujen kehittäminen kotimaassa tuo kahdenlaista etua.

”Alan ratkaisut tulevat sujuvasti osaksi potilaiden hoitoa Suomessa. Samalla kotimarkkinat toimivat referenssinä vientiä varten”, hän sanoo.

Hassisen mukaan alan kehitystä kuitenkin vaikeuttaa se, että uuden teknologian testaaminen on Suomessa kankeaa. Yritysten pitää maksaa sairaaloille siitä, että ne pääsevät sairaaloihin testaamaan teknologiaansa.

”Monissa muissa maissa sairaalat maksavat yrityksille, että ne saavat kehittää yhdessä uusia ratkaisuja. Näin pitäisi olla Suomessakin ja erityisesti suuremman yritysjoukon kesken”, Hassinen miettii.

Parannuksia asiaan on kehitteillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla terveysalan yrityksille on avattu sairaalaympäristössä toimiva kokeilualusta, jossa ne voivat kehittää tuotteitaan ja palveluitaan. Tavoitteena on saada yritysten kehitystoimintaan uutta virtaa, käytännön kokemuksia ja ideointia.

Analyysia, automatiikkaa ja tekoälyä

Yrityksiä on nelisensataa, valtaosa pieniä ja keskisuuria. Ne tekevät paljon yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.

Yritykset valmistavat laitteita hoitoon ja kuntoutukseen, mittaamiseen, potilaiden seurantaan ja kuvantamiseen. Lähes kaikissa laitteissa alkaa olla tietotekniikkaa ja ne ovat yhteydessä nettiin, yhä useammissa myös jonkinasteista tekoälyä. Sairauksien syyn selvittämisessä tekoäly ja konenäkö lisäävät kuvantamislaitteiden käyttömahdollisuuksia.

Esimerkkejä riittää. Aalto-yliopistossa kehitetään terveystuolia, joka mittaa ja seuraa ihmisen elintoimintoja. Nightingale Health tutkii verinäytteitä korkeataajuisella magneetilla, joka tunnistaa valmistajan mukaan yli 200 veren merkkiainetta ja kertoo potilaan sydäntauti- ja diabetesriskistä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kehittää kirurgien avuksi virtuaalitekniikkaa, joka helpottaa esimerkiksi aivokasvainleikkauksia. VTT kehittää älylaastaria, jonka avulla haavan paranemista voi seurata mobiililaitteella.

Lisää esimerkkejä alan yrityksistä ja hankkeista:

Abomics: työkaluja terveysalan ammattilaisten päätöksentukeen.

NewIcon: lääkehuollon automatisointi.

Evondos: automatisoi lääkejakelun pitkäaikaislääkityille kotihoidon asiakkaille robotiikan avulla.

Modulight: uusia laserilla aktivoitavia syöpälääkkeitä kahdeksan kansainvälisen asiakkaan kanssa.

MediSapiens: IT- ja tekoälyratkaisuja biolääketieteellisen tiedon hallintaan, analysointiin, visualisointiin ja tulkintaan.

RemoteA: sydändatan analysointi ja sähköiset terveyspalvelut.

Fimmic: kehittää älykästä syväoppivaa tekoälyä kudosdiagnostiikkaan.

GE Healthcaren, Top Data Sciencen ja HUS:n yhdessä toteuttama kehityshanke: analysoida ja luokitella tehohoidon potilaiden tilaa ja riskitason kehittymistä ennakoivasti tekoälyn avulla.

Lähde: healthtech.teknologiateollisuus.fi/ > haku: vuosijulkaisu

Vahva vientiala

Terveysteknologia ry:n tilastojen mukaan alan tuotteiden vienti on 20 vuoden aikana viisinkertaistunut ja viennin ylijäämä kymmenkertaistunut.

Suomessa valmistetusta terveysteknologiasta yli 80 prosenttia menee vientiin. Alan toimialayhdistyksen toimitusjohtaja Saara Hassinen katsoo, että tuotteiden ja palvelujen kehittäminen kotimaassa tuo kahdenlaista etua.

”Alan ratkaisut tulevat sujuvasti osaksi potilaiden hoitoa Suomessa. Samalla kotimarkkinat toimivat referenssinä vientiä varten”, hän sanoo.

Hassisen mukaan alan kehitystä kuitenkin vaikeuttaa se, että uuden teknologian testaaminen on Suomessa kankeaa. Yritysten pitää maksaa sairaaloille siitä, että ne pääsevät sairaaloihin testaamaan teknologiaansa.

”Monissa muissa maissa sairaalat maksavat yrityksille, että ne saavat kehittää yhdessä uusia ratkaisuja. Näin pitäisi olla Suomessakin ja erityisesti suuremman yritysjoukon kesken”, Hassinen miettii.

Parannuksia asiaan on kehitteillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla terveysalan yrityksille on avattu sairaalaympäristössä toimiva kokeilualusta, jossa ne voivat kehittää tuotteitaan ja palveluitaan. Tavoitteena on saada yritysten kehitystoimintaan uutta virtaa, käytännön kokemuksia ja ideointia.

Analyysia, automatiikkaa ja tekoälyä

Yrityksiä on nelisensataa, valtaosa pieniä ja keskisuuria. Ne tekevät paljon yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.

Yritykset valmistavat laitteita hoitoon ja kuntoutukseen, mittaamiseen, potilaiden seurantaan ja kuvantamiseen. Lähes kaikissa laitteissa alkaa olla tietotekniikkaa ja ne ovat yhteydessä nettiin, yhä useammissa myös jonkinasteista tekoälyä. Sairauksien syyn selvittämisessä tekoäly ja konenäkö lisäävät kuvantamislaitteiden käyttömahdollisuuksia.

Esimerkkejä riittää. Aalto-yliopistossa kehitetään terveystuolia, joka mittaa ja seuraa ihmisen elintoimintoja. Nightingale Health tutkii verinäytteitä korkeataajuisella magneetilla, joka tunnistaa valmistajan mukaan yli 200 veren merkkiainetta ja kertoo potilaan sydäntauti- ja diabetesriskistä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri kehittää kirurgien avuksi virtuaalitekniikkaa, joka helpottaa esimerkiksi aivokasvainleikkauksia. VTT kehittää älylaastaria, jonka avulla haavan paranemista voi seurata mobiililaitteella.

Lisää esimerkkejä alan yrityksistä ja hankkeista:

Abomics: työkaluja terveysalan ammattilaisten päätöksentukeen.

NewIcon: lääkehuollon automatisointi.

Evondos: automatisoi lääkejakelun pitkäaikaislääkityille kotihoidon asiakkaille robotiikan avulla.

Modulight: uusia laserilla aktivoitavia syöpälääkkeitä kahdeksan kansainvälisen asiakkaan kanssa.

MediSapiens: IT- ja tekoälyratkaisuja biolääketieteellisen tiedon hallintaan, analysointiin, visualisointiin ja tulkintaan.

RemoteA: sydändatan analysointi ja sähköiset terveyspalvelut.

Fimmic: kehittää älykästä syväoppivaa tekoälyä kudosdiagnostiikkaan.

GE Healthcaren, Top Data Sciencen ja HUS:n yhdessä toteuttama kehityshanke: analysoida ja luokitella tehohoidon potilaiden tilaa ja riskitason kehittymistä ennakoivasti tekoälyn avulla.

Lähde: healthtech.teknologiateollisuus.fi/ > haku: vuosijulkaisu