Kolumni

jaakko suominen | Kolumni@tekniikanmaailma.fi

Kolumni

jaakko suominen | Kolumni@tekniikanmaailma.fi

Jaakko Suominen on digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopistossa. Hän poimii sieniä muutenkin kuin Mario-peleissä ja on todennut, että yli nelikymppinenkin voi aloittaa aikidon harrastamisen.
Jaakko Suominen on digitaalisen kulttuurin professori Turun yliopistossa. Hän poimii sieniä muutenkin kuin Mario-peleissä ja on todennut, että yli nelikymppinenkin voi aloittaa aikidon harrastamisen.

Elektronisen urheilun historiaa

Suomalaiset mediat uutisoivat taannoin, että elektroninen urheilu on nousemassa Aasiassa mukaan ”tavallisiin” suuriin urheilukisoihin. Rohkeimmat julistivat hieman etukenossa, että tietokonepelaamisesta olisi tulossa olympialaji. Aivan niin ei liene lähivuosina tapahtumassa, mutta joka tapauksessa elektronisen urheilun ja muun urheilun välinen raja on pienentymässä.

Muutamat suomalaiset urheiluseurat ovat syksyn ja kevään aikana lanseeranneet elektronisen urheilun tiimejään. Luultavasti ensimmäisenä asialla oli Helsingin IFK, joka marraskuussa 2016 ilmoitti perustaneensa Helsinki REDS -nimisen Overwatch-peliä pelaavan kuusihenkisen joukkueen. Esimerkkiä perustamiseen oli otettu maailman jalkapallon suurseuroista.

Urheilu ja elektroninen urheilu nojaavat vahvasti mediaan. Elektronisen urheilun kisoja televisioidaan, ja lähetyksissä selostajat ja kommentaattorit kuulostavat futismatsin puhetyöläisiltä, vaikka heidän ammattikielensä onkin erilaista. Elektronista urheilua käsittelevissä uutisjutuissa tuodaan yhä useammin esille millaista omistautumista, ruokavalion tarkkailua ja fyysistä harjoittelua tietokoneilla tapahtuva ammattimainen kilpapelaaminen vaatii.

Vaikka tietokonepelaamisen urheilullistuminen ammattilaisineen, seuroineen, järjestöineen ja turnauksineen on erityisesti 2000-luvun ilmiö, kilpadigipelaamiselle löytyy paljon pidempiä juuria. Erityisesti Yhdysvalloissa 1970–1980-luvun vaihteen videopelihuumassa pelikilpailut saivat julkista huomiota. Pelaaminen ei tapahtunut joukkueina, mutta ennätyksiä rikkoneet tähtipelaajat saivat palstatilaa lehdissä ja julkisuutta televisiossa. Varhaisia kilpailuja järjestettiin muun muassa Space Invadersin (1978) ja muiden kolikkovideopelien pelaamisessa.

Suomessa alku oli vaatimattomampaa. Pelikilpailut kuuluivat paikallisten mikrotietokonekerhojen kokoontumisten ohjelmanumeroihin. Varhaisin löytämämme videopelaamisen SM-kilpailuihin liittyvä maininta koskee Pac-Man-peliä. Keväällä 1983 Pac-Man-pelaamisen alkukarsintoja ja semifinaaleja järjestettiin ympäri Suomea. Loppukilpailut olivat pelaamiseen sopivassa ympäristössä, Linnanmäen huvipuistossa.

Pelikilpailut olivat Suomessakin osa myynnin edistämistä. Kilpailuja järjestivät Commodoren, Atarin ja myöhemmin Nintendon sekä Segan maahantuojat ja jälleenmyyjät. 1980-luvun ja 1990-luvun alun kisoissa mukana oli mediahuomiosta vastannut kumppani, kuten Katso- ja Printti-lehti tai sittemmin Pelit-lehti.

Suurin osa kilpailijoista oli poikia ja nuoria miehiä. Naisia oli mukana vähemmän. Muun muassa Extreme Duudsoneista tutuksi tullut Jarno Laasala oli useampana vuonna kärkisijoilla Nintendo- ja tietokonepelikilpailuissa 1990-luvun alkupuolella. Nintendon ja Segan kisojen suomalaisvoittajille saatettiin luvata matka ulkomaille, pelaamisen EM-kisoihin.

Suurempaa yleisöhuomiota kilpailut alkoivat saada 1990-luvun puolivälistä lähtien, kun pelikisoja alettiin järjestää messujen tai tietokoneharrastustapahtumien yhteydessä. Silloin myös esitystekniikka oli kehittynyt sellaiseksi, että yleisöllä oli paremmat mahdollisuudet seurata kisailuja paikan päällä.

Urheilun ja tietokonepelaamisen yhteys näkyi jo 1980-luvun kisoissa. Suomen ensimmäisiä ”Video Formulan SM-kilpailuja” 1985 selosti televisiosta ja lehtien liikennepalstoilta tuttu Hannu Karpo. Pelattavana pelinä oli Atari-konsolin Pole Position. Karpon kirjoittama Printti-lehden juttu mainitsee kisan voittajan olevan kotoisin Iisalmesta, missä myös formulasankari Keke Rosberg oli viettänyt nuoruusvuotensa.

Formula- ja rallipelit jyräsivät myös myöhemmissä kisoissa. 1990-luvun SM-kisoja selosti moottoriurheilutoimittaja Timo Pulkkinen. Moottoreiden päristelyn lisäksi tietokonejääkiekko nousi suosituksi kilpapeliksi, kun pelit ja pelisarjat kehittyivät.

Nykyään elektroninen urheilu on ammattimaistumassa ja saavuttamassa yhä suurempaa suosiota. Muutama vuosi sitten B. Virtanen -sarjakuvassa vitsinä oli se, että B. Virtanen kuvitteli peleistä kiinnostuneen poikansa haluavan isona pelisuunnittelijaksi, mutta poika ajatteli vain pelien pelaamista. Tänä päivänä joistakin tietokonepelaajista on tullut ammattiurheilijoita, jotka kilpailevat yksilöinä tai tiimeissä.

Kuva: hannu häyhä