Postilaatikko
postilaatikko@tekniikanmaailma.fi
Postiosoite: TM/Postilaatikko, Esterinportti 1, 00015 Otavamedia • Toimitus pidättää itselleen oikeuden tarvittaessa lyhentää kirjeitä

Pysäköintiruutuja omalle tontille

Liikkeessämme asioivien autoilijoiden pysäköinti on käynyt aina vaan vaikeammaksi. Tutkiessamme rakennuksen asiakirjoja huomasimme mielenkiintoisen asian. Omistamme maa-alueen, joka on suoraan näyteikkunoiden edessä. Aluetta peittää kaupungin laskema asfaltti, eli se on tavallaan osa jalkakäytävää. Mikä estäisi maalaamassa omistamallemme maa-alueelle kaksi parkkiruutua, joiden käyttö olisi sallittua vain asiakkaillemme?

”Kivijalkakauppias”

Asiasta kannattaa neuvotella etukäteen kaupungin edustajien kanssa. Tilanne ei nimittäin ole lainkaan yksiselitteinen. Tämä johtuu siitä, että tieliikennelain tie-käsite ja maan omistusoikeus eivät kulje käsi kädessä. Maa-alueen voi omistaa yksityinen henkilö tai yhteisö, mutta kysymyksessä on siitä huolimatta tie-alue. Esimerkiksi huoltoasemat ovat korkeimman oikeuden päätöksellä tietä (KKO:1967-II-55).

Vaasan hovioikeus otti kantaa hyvin samantapaiseen asiaan päätöksessään 1409/20.11.1987, R 86/1324. Osa liikehuoneiston edessä olevasta tontista kuului taloyhtiölle, mutta tosiasiallisesti tätä asfaltoitua aluetta käytettiin jalankulkuun. Se teki siitä tieliikennelain tarkoittaman tien eli jalkakäytävän. Taloyhtiön maalaamissa pysäköintiruuduissa ei saanut pysäköidä, vaikka taloyhtiö oli ne maalannut ja tarkoittanut nimenomaan pysäköintiin.

Hieman samantyyppistä, mutta toisenlaiseen ratkaisuun päättynyttä tilannetta käsitellään korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa 2014:175.

Olavi Lempinen

Mistä sähköä autoihin?

Sähköautojen kehittäminen jatkuu yleisessä ympäristökiimassa kovaa vauhtia. Mennäänköhän tässä entisen sonnin lailla lahtipenkkiin säkki päässä?

Kummallisen vähän on nähty ennusteita siitä, mitä autojen työntövoiman valjastaminen pelkän sähkön varaan merkitsee.

Suomessa on yli kolme miljoonaa henkilöautoa. Jos niillä ajetaan 20 000 km vuodessa ja auto kuluttaa noin 20 kWh/100 km, voi jokainen laskea autoiluun kuluvan sähkön määrän vuodessa.

On selvää, että henkilöautojen muuttaminen sähkökäyttöisiksi merkitsee huomattavaa ja pysyvää sähkönkulutuksen nousua.

Miten sähkönkulutuksen nousu valtakunnan tasolla hoidetaan? Ydinvoimalatyömailla uhittelevat ympäristöaktivistit yleisen median avustamana eivät ainakaan ota vastuuta. Yleinen mielipide tuntuu olevan irrallaan sähköntuotannon faktoista. Sähköasioista vastuussa olevat saavat varoa päätään, jos puhuvat muusta kuin tuuli- ja aurinkovoiman miljoonatuilla luodusta sähköntuotannon utopiasta.

Autoiluun käytettävä sähkö ei ole sen autuaampaa kuin vihreiden parjaama sähkönkulutus muutenkaan. Polttomoottorin uskomaton historia ja kehitys vähäpäästöisyyteen on myös tunnustettava tosiasia.

Matti Nikkilä, Liminka

Sähköautojen lisääntyminen lisää luonnollisesti sähköenergian tarvetta. Kaikki Suomen liikennekäytössä olevat noin 2,6 miljoonaa henkilöautoa eivät varmasti muutu kerralla sähköautoiksi, kaikki eivät ehkä ikinä. Vaikka näin kävisi, se kestäisi nykyisellä romutusiällä noin 20 vuotta. Sinä aikana myös sähköntuotantoa, sähköverkkoja ja energiatehokkuutta kehitetään.

Jos kuitenkin oletetaan, että kaikki henkilöautot muuttuisivat kuin taikaiskusta sähkökäyttöisiksi, ne kuluttaisivat vuodessa noin 10,5 TWh. Se on runsaat 12 % Suomen viime vuoden sähkönkulutuksesta ja noin 16 % Suomen omasta sähköntuotannosta. Olkiluodon ydinvoimalan yksi reaktori tuottaa sähköä vuodessa runsaat 7 TWh. Kyse on isosta, muttei käsittämättömästä muutoksesta.

Sähköautojen lataus aiheuttaa haasteita, jos niitä halutaan ladata samanaikaisesti. Lataus kuitenkin tapahtuu enimmäkseen öisin, ja kulutuspiikkejä on muutenkin mahdollista tasata älykkään latauksen ja sähköverkon ansiosta. Tulevaisuudessa verkkoon liitetyt sähköautot toimivat myös energiavarastoina, joista tarvittaessa voidaan hetkellisesti myös imeä energiaa. Tekniikka hoitaa sen, että akku on täynnä kuljettajan toivomana ajankohtana.

Sähköntuotannon tai sähköverkkojen ei siis pitäisi muodostua sähköautojen yleistymisen pullonkaulaksi.

Velimatti Honkanen

Tekniikan Maailman lukijat vastaavat

Ajatuksia harrasteautoihin liittyvistä tuntemuksista ja kokemuksista:

”Harrastaminen keskittyy pääasiassa kaikkeen muuhun kuin ajamiseen.”

”Tyyli on tärkein, kunto sopiva, pientä roplattavaa saa olla. Osia tulisi löytyä suht helposti.”

”Juttukavereita ja kysyjiä riittää, kun ajaa auton parkkiin kesäiltana jäätelökioskin eteen.”

”Nuoruuteni haaveiden autoja, nyt kun siihen on mahdollisuus.”

”Rahaa vaatisi niin, että hirvittää.”

Keskustelua
Osallistu keskusteluun TM:n verkkosivuilla osoitteessa: tekniikanmaailma.fi/keskustelu/

Pääkaupunkiseudun ruuhkat

”Autoilun suosioon on varmasti monta syytä, mutta yksi lienee se, että joukkoliikenne ei tue liikkumistarpeita. Monen perheellisen arkeen kuuluu lasten vieminen hoitolaitoksiin ja/tai kouluihin, jotka sijaitsevat eri puolella kuin vanhempien työpaikat. Raskaat joukkoliikenneratkaisut eivät tehokkaasti tue monimutkaisia reitityksiä ja siten moni päätyy käyttämään autoa metron, junan tai bussin sijaan. Yksi ratkaisu edellä mainittuun ongelmaan olisi siirtää päiväkodit työpaikkojen yhteyteen.”

arvi S

Lentävät autot

”Aika näyttää mitä näistä tulee, ainakin rikkaiden leluja kuten yksityissuihkareistakin, ehkä jotain hyödyllisempääkin. Käytön monipuolisuudelle lienee suurimpana esteenä kuitenkin lainsäädäntö.”

recra

Dieselautojen päästöt

”Ihan pikkasen närästää tässä dieselin pakokaasu-uutisoinnissa aina kaikkien dieselautojen niputtaminen samaan kastiin. Kieltoja kieltojen perään. Omassa uudessa autossa DPF hoitaa hiukkaset ja urealisäys typen oksidit.”

gasoil