Television jakelukanavat

Television jakelukanavat

Netti mullisti television

Televisiopalvelujen jakelussa ja katselussa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla. Internet-tv ja iptv ovat haastaneet perinteiset television jakelukanavat joustavuudellaan.

P erinteisillä television jakelukanavilla tarkoitetaan antennitelevisiota ja kaapelitelevisiota, jotka toimivat yksisuuntaisesti ohjelmaa lähettävältä operaattorilta vastaanottajalle eli periaatteeltaan lineaarisesti. Lineaarisessa jakelukanavassa katsoja ei voi vaikuttaa tv-ohjelmien esitysaikoihin vaan ne ovat ennalta määritettyjä. Suomessa antennitelevision operaattoreina toimivat Digita ja DNA sekä paikallisesti Pohjanmaalla Anvia. Kaapelitelevisioverkkoja operoivat muun muassa teleoperaattorit, kuten Elisa ja Telia.

Perinteisen television asema on vielä vahva, mutta nuorten kohdalla katselulaite on muuttumassa nopeasti. Finnpanelin vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan 96 prosentissa talouksista on televisiovastaanotin, joka on edelleen suosituin väline suurten tapahtumien suorien lähetysten seuraamiseen. Seuraavaksi suosituin katselulaite on tietokone. Vasta viimeisenä tulevat vielä toistaiseksi tabletit ja älypuhelimet.

Nettitelevision ja iptv:n nopeasti kasvanut suosio johtuu niiden kaksisuuntaisuudesta. Kaksisuuntaisella yhteydellä voi tilata ohjelmia kellon ajasta riippumatta eikä katsoja ei ole sidottu tv-kanavien aikatauluihin. Tilausvideokirjastoista katsoja voi valita haluamaansa sisältöä ja katsoa sen silloin kuin haluaa. Nettiyhteyden kautta välitettävien kanavien sisältö ei kuitenkaan koostu pelkästään tilausvideoista. Niiden kautta välitetään myös perinteisiä tv-kanavia.

Antennin välityksellä televisiokuvaa

Ensimmäinen digi-tv-koeverkko käynnistettiin Suomessa vuonna 1997. Viralliset digi-tv-lähetykset alkoivat vuonna 2001 ja analogiset antenni-tv-lähetysverkot sammutettiin vuonna 2007.

Suomalaisissa antenniverkoissa käytetään kahta digitaalista lähetysstandardia, dvb-t:tä ja dvb-t2:ta. Näistä vuonna 1997 julkaistu dvb-t on vanhempi ja vähitellen syrjäytymässä. Kahden standardin toimintaperiaatteet ovat samanlaiset, mutta dvb-t2:n virheenkorjausmenetelmät ovat edistyneemmät, joten se sietää tavallista dvb-t:tä paremmin ulkoisia häiriöitä.

Dvb-t2 antaa myös mahdollisuuden käyttää mpeg-4-videopakkausstandardia, joka on tehokkaampi kuin dvb-t:ssä käytetty mpeg-2. Mpeg-4 tarjoaa paremman kuvanlaadun ja enemmän kanavia kanavanippua kohden.

Dvb-t-standardiin perustuvien antenniverkkojen kanavat ovat tavallista laatua eli sd-laatuisia (standard definition 720 x 576). Dvd-levyä pienemmän bittinopeuden takia niiden kuvanlaatu on dvd-levyä huonompi. Dvb-t2-verkoissa on tarjolla myös hd-kanavia, mutta suurin osa niistä on maksullisia. Antennitelevision peittoalue on lähes koko Suomi.

Antennitelevisiossa vuorovaikutteisuus on toteutettu hbbtv-standardin avulla (Hybrid Broadcast Broadband TV). Se yhdistää antenni-tv:n yksisuuntaisen jakelutien ja julkisesta internetistä saatavat sisällöt. Hbbtv:n avulla antennitelevisiopalveluun voidaan lisätä esimerkiksi tilausvideoita, kehittyneempiä ohjelmaoppaita tai ohjelmiin liittyviä äänestyksiä.

Televisio-operaattori välittää hbbtv-sovelluksen vastaanottimeen tv-lähetteen mukana. Vastaanotin suorittaa sovelluksen ja tarvittaessa käyttää paluukanavana julkista internetiä.

Kaapelitelevisio taajamissa

Ensimmäinen suomalainen kaapelitelevisioyhtiö Nykarleby Centralantennandelslag perustettiin jo vuonna 1969. Analogiset tv-kanavat lopetettiin kaapeli-tv-verkoissa samoihin aikoihin kuin antenni-tv:ssä. Suomalaisten kaapeli-tv-verkkojen digitaalinen lähetysstandardi on dvb-c. Sd-kanavien videonpakkaukseen käytetään mpeg-2:ta ja hd-kanavien videonpakkaukseen mpeg-4:ää.

Kaapelitelevision signaalit eivät ole alttiina ulkoisille häiriöille samassa määrin kuin antenni-tv-signaalit. Tämän ansiosta dvb-c-kanavanippuja ei tarvitse suojata yhtä vahvalla virheenkorjauksella kuin dvb-t- tai dvb-t2-kanavanippuja. Mitä enemmän signaalin virheenkorjaukseen käytetään bittejä, sitä vähemmän niitä on käytettävissä hyötykuormaan eli tv-kanaviin.

Tavallisten sd-kanavien kuvanlaatua vertaillessa antennitelevision dvb-t häviää dvb-c:lle, koska dvb-t-verkoissa bittinopeus sd-kanavaa kohti on pienempi. Kaapelitelevisioiden verkoissa on myös laajempi kanavatarjonta kuin antenni-tv-verkoissa kanavanippujen suurempien bittinopeuksien ansiosta.

Kaapelitelevisiossa vuorovaikutteisuus on toteutettu myös hbbtv-standardin avulla. Antennin tapaan suurin osa kaapelitelevision tarjolla olevista hd-kanavista on maksullisia. Kaapelitelevisio on saatavilla vain taajamissa.

Avoimia ja suljettuja verkkoja

Ensimmäiset internetin televisiolähetykset tehtiin jo 1990-luvun puolivälissä. Ensimmäiset iptv-tv-palvelut tulivat saataville hieman myöhemmin 1990-luvun lopulla.

Periaatteessa internet-tv ja iptv ovat hyvin samankaltaisia jakelukanavia, mutta kyse ei silti ole samasta asiasta. Molemmat perustuvat tv-palvelujen suoratoistoon ip-verkossa, mutta iptv-verkot ovat teleoperaattorien omistamia suljettuja verkkoja.

Nettitelevision liikenne puolestaan kulkee avoimessa ja julkisessa internetissä. Lisäksi nettitelevision ollessa kyseessä ei puhuta operaattoreista vaan sisällöntarjoajista. Näitä ovat esimerkiksi Yle Areena-palvelullaan, YouTube ja Vimeo.

Julkisen internetin luonteesta johtuen siellä kulkevien tv-palvelujen tietoliikenteelle ei voida antaa erityiskohtelua. Nettitelevisiodata välittyy asiakkaalle samalla nopeudella kuin muukin nettiliikenne. Tämä tarkoittaa sitä, että nettiyhteyden ruuhkautuessa myös nettitelevision liikenne hidastuu ja bittinopeuden laskiessa kuvanlaatu heikkenee ruuhka-aikoina.

Iptv-palvelut ovat tässä suhteessa nettitelevisiota paremmassa asemassa, koska teleoperaattorit voivat laittaa iptv-liikenteen muuta liikennettä korkeammalle tasolle omissa suljetuissa verkoissaan. Iptv-palvelujen kuvanlaatu ei kärsi, vaikka muu ip-liikenne ruuhkautuisikin.

Iptv:n vuorovaikutteisuus perustuu samanlaisiin teknisiin ratkaisuihin kuin hbbtv, mutta iptv-operaattorit eivät julkista verkkojensa yksityiskohtia. Lisäksi iptv:lle ei ole yhteistä standardia vaan standardeja on käytössä useita.

Peruskanavien teräväpiirtoiset hd-versiot sisältyvät yleensä iptv-palvelun kuukausimaksuun. Myös nettitelevision kuvanlaatu on yleensä hd-tasoista, jos nettiliittymässä on riittävästi kaistaa tarjolla. Iptv on saatavilla vain siellä missä langallinen laajakaista on saatavilla eli taajamissa.

Tavallisten sd-kanavien kuvanlaatua vertaillessa dvb-t häviää iptv:lle ja nettitelevisiolle, koska niissä käytetty mpeg-4-videonpakkausstandardi on tehokkaampi kuin dvb-t:ssä käytetty mpeg-2. Lisäksi dvb-t-verkoissa bittinopeus sd-kanavaa kohti on pienempi kuin iptv:ssä.

Nettitelevisiolla nostetta

Iptv:n ja nettitelevision toimintaedellytys on riittävän nopea laajakaistayh­teys, mutta iptv:n katsomiseksi on hankittava operaattorin hyväksymä iptv-vastaanotin. Nettitelevision vastaanottoon riittää tietokone ja web-selain.

Julkisessa netissä toimiva nettitelevisio näkyy vaikka matkapuhelinverkkojen langattoman laajakaistan välityksellä. Tulevaisuudessa nettitelevisio saa lisää nostetta nopeiden 4g-yhteyksien yleistyessä myös taajamien ulkopuolelle.

Katsojaluvuilla mitattuna perinteiset television jakelukanavat ovat vielä ylivoimaisia johtajia, mutta katselulaitteiden kehittyessä ja datayhteyksien nopeuksien kasvaessa ne ovat vaarassa jäädä nettitelevision ja iptv:n jalkoihin.

Antennitelevisio yrittää taistella tätä kehityssuuntaa vastaan hbbtv:n avulla. Nähtäväksi jää onko hbbtv:llä samanlainen kohtalo kuin dvb-t:n mhp-standardilla, jonka piti tuoda vuorovaikutteinen televisio suomalaisille 15 vuotta sitten. Suuret visiot eivät toteutuneet mhp:n teknisistä rajoitteista johtuen ja se kuopattiin vuonna 2007.