Concorso d’Eleganza Villa d’Este

Klassikkoautot Concours d’Elegance -tapahtumat eri puolilla maailmaa edustavat autonäyttelyiden kermaa. Como-järven rannalla joka kevät järjestettävä Villa d’Esten tapahtuma nousee arvostuksessa niiden kaikkien edelle.

Pohjois-Italiassa Como-järven rannalla, Cernob­­bion pikkukaupungissa, ai­na tou­kokuun lopulla järjestettävä Concorso d’Eleganza Villa d’Este on concours-tapahtumien joukossa vanhin ja monien mielestä se kaikkein arvostetuin. Grand Hotel Villa d’Esten alueella tapahtuma järjestettiin ensi kertaa vuonna 1929.

Tunnettavuudessa Villa d’Esten rinnalle voidaan nostaa USA:n Montereyn Pebble Beachin alueella vuodesta 1950 alkaen järjestetty vielä isompi tapahtuma (ks. Autouutiset s. 60).

Italiassa tapahtuman korkeatasoisuutta ja eleganssia korostaa vuosittain hyvin rajattu kutsun saaneiden ajoneuvojen määrä, tapahtumapaikan hengästyttävän kaunis ympäristö historiallisine rakennuksineen sekä tilaisuuden pääosin yksityinen luonne.

Autoja käydään näyttämässä pääsylippujen hinnalla viimeisenä päivänä muutama tunti kaikelle kansalle viereisen upean Villa Erban tiluksilla, mutta muutoin tapahtuma on rajattu Villa d’Esten muurein suojatulle ja Como-järveen rajautuvalle alueella ainoastaan osallistujaseurueille, kutsuvieraille ja joukolle median edustajia.

Autoilla ajetaan tapahtumassa lyhyt näytösajo, mutta muutoin niitä esitellään kauneuskilpailun tapaisesti täydellisesti puunattuina hienostuneessa ympäristössä ennen niiden palauttamista yksityiskokoelmiin, suljettujen ovien taakse.

Järjestelmällistä eleganssia

Tapahtuman kylkiäisinä järjestetään lisäksi muuta, vain vähän avoimemmin ovin järjestettyä ohjelmaa – tänä vuonna tärkeimpinä BMW:n uuden koemallin ensiesittely ja arvoautojen RM Sotheby’s -huutokauppa.

Järjestelyitä leimaa korostetun arvokkuuden lisäksi tiukka järjestelmällisyys. Italialaista suurpiirteisyyttä tai sääntöjen soveltamista ei esiinny missään asiassa. Syykin tälle selviää. Järjestävä organisaatio on pääpiirteissään saksankielistä, autonkuljettajiin asti. Koko tapahtuman järjestämisestä on vuodesta 1999 alkaen vastannut BMW Group, ja sittemmin sen BMW Classic -yksikkö.

Yhtiö järjesti tänä vuonna myös uuden 8-sarjan coupé-koemallinsa maailman ensiesittelyn pienessä tilaisuudessa valitsemalleen lehdistölle ja TV-kanaville. Seuraavaksi koemalli oli esillä kutsuvieraille ja medialle juhlaillallisen yhteydessä Villa d’Esten tiluksilla.

Mutta Tekniikan Maailma ei ollut paikalla uuden Bemarin innoittamana tai järjestävän osapuolen kutsumana, vaan tulimme tutustumaan upeisiin klassikoihin ja klassikon asemaa tavoitteleviin muotoilututkielmiin.

Jules Vernen hengessä

Tämän vuoden teema oli Jules Vernen klassista kirjaa mukaillen ”Maailman ympäri 80 päivässä – liikkuvuuden vuosisata”. Teeman perusteella näyttelyyn oli kutsuttu 51 autoa ja 40 moottoripyörää, jotka oli jaettu 1900-luvun sisällä kronologisesti kahdeksaan alateemaan. Kukin edusti vuosikymmenten saatossa kehittynyttä autoilun ja yleisemminkin mobilisaation avulla tapahtunutta ihmisten liikkuvuuden, välimatkojen supistumisen, automatkailun ja autotekniikan kehityksen nopeaa murrosta.

Tapahtumassa teemaa tulkittiin elegantista kulmasta varsin löyhästi, mutta tietynlainen gran turismoon liittyvä nopean liikkumisen sekä matka- ja nopeusennätysten rikkomisten tunnelma nousi valittujen autojen kautta esiin.

Kilpailukategorioiden nimistä esimerkiksi Speed Demons ja Little Toys for Big Boys kuvastivat hyvin isoa joukkoa esiteltäviä autoja, joista poikkeuksetta annettiin myös yleisöä viihdyttäneet ääninäytteet. Esimerkiksi Ferrari Daytonan V12-moottorin jylhä urkukonsertti lähietäisyydellä sekoitti kutsuvieraspöydän samppanjalasien sisältöjä seismisen vispilän tavoin.

Autot avainasemassa

Ajoneuvotyyppien välillä on selvä arvojärjestys. Moottoripyörät edustavat lämmittelysarjaa, joka näyttäytyy kutsuvieraille kertaalleen ohi ajaen. Sitten päästään itse asiaan, autoihin.

”Vihdoinkin ensimmäinen auto, arvon herrasväki”, kuuluttaja hihkaisee drinkkitauon jälkeen, viimeisen kaksipyöräisen klassikon siirryttyä jo ulos Villa d’Esten alueelta, sinne enää palaamatta.

Kahdeksan alateeman sisällä esiintyy vain muutama valikoitu auto. Kunkin kategorian nimellisen voittajan lisäksi palkitaan klassikkoautojen vuosittainen huippuyksilö, juryn valitsema Best of Show. Lisäksi yleisöäänien perusteella annetaan Coppa d’Oro -palkinto.

Kukin paikalle ajava ajoneuvo esitellään kuuluttajan toimesta historiallisen taustakatsauksen kera, ja esittelyn jälkeen ne siirtyvät omille paikoilleen hotellin ruohokentälle kutsuvieraiden katselmointia varten. Autoja ohjastavat joko omistaja itse tai hänen valtuuttamansa perheenjäsen tai luottohenkilö seurueineen.

Concours-tapahtumassa auton nykyinen omistaja tai hänen taustansa ei ole keskiössä, eivätkä omistajat välttämättä edes halua tulla esille. Huomio kiinnittyy autoihin, niiden yksilölliseen historiaan ja suunnittelijoiden tarinoihin. Autoja käsitellään omalaatuiset piirteensä omaavina kauniina historiallisina objekteina, joita nyt ihaillaan poikkeuksellisen viimeisteltyinä yksilöinä, kuin taide-esineitä, jalustalle nostettuina.

Tarjolla onkin erityisen kaunista silmänruokaa autoilun mittakaavassa. Sitä korostaa kaunis ympäristö ja elegantisti pukeutunut vierasjoukko, jolle on järjestetty kullekin illalle teemaillalliset naamiaisineen ja ilotulituksineen. Niin vieraiden kuin parkissa olevien autojenkin kautta välittyy väistämättä vanhojen Bond-elokuvien smokki & iltapuku -juhlien visuaalinen mielikuva.

Harvinaista huutoa

Joka toinen vuosi Concorso d’Eleganza Villa d’Esten yhteydessä järjestetään myös RM Sotheby’s -huutokauppatalon tapahtuma, jonne tuodaan huudettavaksi hyvin harvinaisia löytöjä ja arvoklassikoita, joista osa peittoaa itse päätapahtumaankin osallistuvia autoja erikoislaatuisuudessaan.

Tällä kertaa tarjolla oli noin 50 erilaista ajoneuvoa, joiden tarkemmaksi esittelemiseksi järjestettiin huutokauppaa edeltävänä päivänä kutsuvierastilaisuus potentiaalisille ostajille. Tarjonnasta erottautui yksittäisenä ryhmänä Ferrareiden lukuisa joukko, etenkin 60-luvun tyylikkäiden GT-mallien osalta.

Tarjottavat autot olivat lähes poikkeuksetta täydellisesti entisöityjä yksilöitä viimeisintä silausta myöten, mikä heijastui useisiin satoihin tuhansiin nousevissa pyynti- ja kauppahinnoissa niissäkin automalleissa, jotka eivät vielä ole erityisen harvinaisia ainakaan RM Sotheby’sin mittakaavassa.

Silmiin pistävä tapaus oli myös hämmästyttävästi vain kymmenen kilometriä ajettu Porsche 911 Carrera RSR 3,8 -erikoismalli vuodelta 1993. Se oli toimitettu ensimmäiselle omistajalleen kuuluisissa ”tehtaan rasvoissa”. Auto oli ilmeisesti päätynyt ajamattomana suoraan talliin, ja Cosmoline-suojarasvat olivat vuosien saatossa patinoituneet hopeanväriseen koriin erikoiseksi pinnoitteeksi, kontrastina kirkkaanpunaiselle nahkasisäverhoilulle.

Porschen 51:stä koskaan tekemästä RSR:stä erikoisin löysi uuden omistajansa karvan yli 2 miljoonalla eurolla, joka oli huutokaupan toiseksi korkein hinta. Tänä vuonna korkein huuto kohdistui vuoden 1937 Talbot-Lago T150-C ’Goutte d’Eau’ Teardrop Coupéen. Täydellisesti alkuperäiseen kuntoon restauroitu erikoismalli on yksi kahdesta maailmassa jäljellä olevasta, ja uudelle omistajalleen se oli ainakin 3 360 000 euron arvoinen.

Vuosikymmenten konseptit

Tänä vuonna Concorso d’Eleganzaan kutsutuista autoista esille nousivat etenkin eri aikakausien koemallit, joko uniikit yksilöt tai varhaiset prototyypit.

BMW:n julkistaman uuden 8-sarjan coupén lisäksi paikalla esiintyi vastikään yksittäiskappaleena rakennettu, maailman kalleimmaksi uudeksi autoksi mainittu Rolls-Royce Sweptail, joka pohjautuu tuotannosta jo poistuneen Phantom VII Coupé-mallin rakenteeseen, mutta se on muotoiltu koriltaan äärimmäiseksi kahden hengen grand toureriksi. Hinnan ja tehon jäädessä vanhaan Rolls-tyyliin salaiseksi, auton arviointi keskittyy ulkomuotoon, jossa on muotoiluviittauksia Rolls-Roycen 20–30-lukujen klassisiin coupé-malleihin.

Uudemmista koemalleista Renault oli tuonut paikalle viime syksynä Pariisin autonäyttelyssä ensiesitellyn sähkömoottorisen Trezor-muotoilututkielman, joka valittiin vuoden 2016 kauneimmaksi prototyyppiautoksi. Nämä uuden sukupolven konseptit jäivät kuitenkin historiallisten nimien ja autojen varjoon.

Concorsossa oli esillä huutokaupassa ja näyttelyssä tyrmäävän kauniita prototyyppejä, esimerkiksi Bertonen ja Pininfarinan kaltaisten muotoilutalojen kultakaudelta. Yksi kuvatuimmista erikoisuuksista näyttelyssä oli 60-luvun suihkukoneiden aerodynaamista muotoilua edustanut sukkulamainen Fiat-Abarth Pininfarina Monoposto. Monoposto oli kuin ulkoavaruuden historiasta keskelle seurapiirijuhlaa tipahtanut varhainen avaruussukkula.

Malja voittajille

Katsojaäänien perusteella Coppa d’Oro -palkinnon sai vuoden 1930 Lurani Nibbio -prototyypillä ajanut italialainen Federico Göttsche Bebert, jonka isoisä oli aikanaan rakentanut kyseisen yksipaikkaisen prototyypin. Yksipaikkainen, hyvin pieni ja matala, äärimmäisen kevyt auto, jota vauhditti vain 500-kuutioinen Moto-Guzzi V2 -moottoripyörän moottori oli yksi erikoisimmista koko tapahtumassa. Kevyt ja polvenkorkuinen auto saavutti aikanaan hämmästyttäneen yli 160 km/h:n huippunopeuden.

Näyttelyn pääpalkinnon voittajaksi jury valitsi tapahtuman viimeisen illan loppuhuipentumana Alfa Romeo Giulietta SS -prototyyppimallin vuodelta 1957. Auto on italialaisen superkeräilijä Corrado Lopreston laajan erikoiskokoelman yksi hienoimmista prototyypeistä, upean tyylikäs punainen ilmestys joka kantilta. Korin on muotoillut italialainen Franco Scaglione yhtenä ensimmäisistä kuuluisista töistään. Scaglione muotoili hieman myöhemmin esimerkiksi Porsche 356B Abarth -mallin, jota voidaan pitää syystä 911-mallin muotoilun esikuvana.

Hienona kunnianosoituksena italialaiselle autoilulle ja korimuotoiluperinteelle, erityisesti Scaglionen, mutta myös Bertonen, Pinin Farinan ja Carlo Abarthin hengessä, voittaja-Alfan esittelyajon suoritti tapahtumassa Giovanna Scaglione, edesmenneen korimuotoilijan tytär.

Ympäristöön sopien, saksalaisen järjestelmällisyyden avustuksella, italialaisen eleganssin voitto oli tänä vuonna suvereeni, perinteikäs ja tunteellinen.