Startup-yritykset

Startup-yritykset

Menestysresepti:

sisua & yhteistyötä

Kotimainen innovaatio voi olla uudenlainen tekninen vimpain, hyödyllinen tietotekninen sovellus – usein näitä molempia. Osaamista Suomesta löytyy, ja nyt tarvitaan reipasta asennetta ja rohkeaa yhteistyötä eri alojen osaajien kesken.

Vuonna 2008 päivänvalon nähnyt teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush on monen huomaamatta kasvanut melkoisesti niistä ajoista, kun se kahdeksan vuotta sitten keräsi 250 ihmisen porukan Helsinkiin. Seuraavaan, marraskuun lopussa Messukeskuksessa järjestettävään Slushiin on tulossa jo 15 000 osanottajaa yli 100 maasta. Joukossa on parituhatta kasvuyritystä ja tuhatkunta sijoitusyhtiötä eri puolilta maailmaa.

Tilastot kertovat, että Suomessa on insinöörejä ja tutkijoita asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muussa maassa. Genevessä toimivan Maailman talousfoorumin mukaan yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö on maailman parasta Suomessa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimitusjohtaja Antti Vasara korostaakin, että siiloihin sulkeutumalla ei saada mitään uutta aikaan. VTT pyrkii kovan tason tutkimuksella vahvaan tuloksellisuuteen ja asiakasvaikuttavuuteen. Siinä ruljanssissa yliopistot ovat tärkeitä kumppaneita.

”VTT:n ja yliopistojen välistä yhteistyötä kuvastaa esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa toteutettu nanosellukalvon valmistusmenetelmän kehitystyö. Kalvoa voidaan käyttää monissa kohteissa pakkausmateriaaleista ja taipuisista näytöistä painettavaan elektroniikkaan ja edulliseen diagnostiikkaan.”

Tuotantoprosessi kehitettiin Suomen Nanoselluloosakeskuksen tutkimus­osiossa. Pääosa rahoituksesta saatiin ­Tekesiltä.

”VTT on kuitenkin koko Suomen VTT, ja pyrimme pitämään läheiset yhteistyösuhteet myös muihin yliopistoihin. Meille yhteiselo yliopistojen kanssa on elintärkeää.”

Turhat rajat pois

VTT:n ja yliopistojen perinteisessä työnjaossa yliopistot ovat vastanneet perustutkimuksesta ja VTT soveltavasta tutkimuksesta. Vasaran mukaan rajaviivat ovat alkaneet hämärtyä.

”Tutkimuksesta on tullut yhä enemmän ilmiöpohjaista, uteliaisuuteen perustuvaa toimintaa, ja innovaatiot vaativat nyt kaikilta laajempaa kompetenssia. Yksittäinen tutkija ei voi enää vain istua kammiossaan ja tutkia.”

Hankkeiden vetovastuut vaihtelevat VTT:n, yritysten ja yliopistojen välillä. Vaikka VTT:n päätehtävänä on edelleen kaupallistaa, nykyään se voi harjoittaa myös perustutkimusta. Samalla tavalla yliopistot voivat haistella ajan ilmiöitä ja siirtyä välillä perustutkimuksesta soveltavan tutkimuksen puolelle.

Tutkimukset ovat pitkiä projekteja.

”Siitä, kun jokin ilmiö havaitaan, kuluu todella pitkään, ennen kuin käsillä on kaupallinen tuote. Bittiteollisuudessa se voi tapahtua jo muutamassa vuodessa, mutta joissakin fysikaalisissa ilmiöissä kymmenenkin vuotta saattaa olla lyhyt aika. Siinä ehditään tehdä hirvittävä määrä insinöörityötä.”

Mallista massatuotantoon

Vasara muistuttaa, että melkein mistä tahansa uudesta tuotteesta voidaan helposti tehdä yksi mallikappale. Homman juju onkin siinä, miten uutuustuotetta pystytään valmistamaan miljoona kappaletta ja tekemään se taloudellisesti ja kannattavasti.

VTT on Suomen ainoa moniteknologinen tutkimuskeskus. Sen lisäksi tasavallassa toimii monta omaan sektoriinsa keskittyvää tutkimuslaitosta. Niiden joukossa on Vasaran mukaan alansa ehdottomia huippuja, esimerkkeinä Luonnonvarakeskus Luke ja Suomen ympäristökeskus Syke sekä sääpalveluja tuottava Ilmatieteen laitos.

Monipuolista osaamista löytyy useilta ­eri tieteenaloilta.

”Otaniemen biotieteet ovat maailmanlaajuisestikin merkittäviä tutkimusalueita. Myös telekommunikaatioteknologiassa suomalaiset ovat eteviä.”

Lisäksi Suomessa on onnistuttu yhdistämään bioteknologiaa ja elektroniikkaa ja tuottamaan sitä kautta uutta terveystekniikkaa.

”Helsingin yliopistosta voisi vielä sanoa, että se on matemaattisen osaamisesta ansiosta kokoaan suurempi oppilaitos.”

Hiukan Vasaraa kuitenkin askarruttaa, että Suomesta puuttuvat pitkäjänteisessä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavat riskinottajat.

”Monelle meidän osaamisalueellemme on helpompi löytää kiinnostusta ulkomailta kuin Suomesta. Olisi toivottavaa, että täkäläiset yritykset ja tutkimuslaitokset nostaisivat rimaansa ja toimisivat rohkeammin. Nyt tarvitaan kunnianhimoa. Jos tyydymme tekemään samaa kuin kaikki muutkin, häviämme ulkomaisille kilpailijoille varmasti”, hän pohtii.

Aalto tähtää maailmanluokkaan

Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teerin ei tarvitse kauan miettiä, millä alueella Aalto voi kehittyä maailmanlaajuisesti huippuluokan toimijaksi.

”Puun hyötykäytön tutkimuksessa Aalto on jo nyt viiden kärkiyliopiston joukossa maailmassa. Samaan porukkaan kuuluvat Kungliga Tekniska Högskolan Tukholmassa, Grenoble Institute of Technology Ranskassa, Kalifornian­ yliopisto Berkeleyssä San Franciscon lahden itärannalla Yhdysvalloissa sekä eräät huipputason opinahjot Japanissa.”

Kauppatieteissä Aalto on Teerin mukaan Pohjoismaiden kakkonen. Ykkönen on Copenhagen Business School.

”Ja sitten tulee lippulaivamme muotoilu. Meidät on luokiteltu designkoulujen maailmanlistauksessa sijalle 17, ja muotikouluttajana olemme nousseet jo palkintopallisijoille”, hän sanoo.

Teerin mukaan Aalto tunnetaan maail­malla myös ICT:n eli tieto- ja viestintäteknologian sekä koneoppimisen ja materiaalitutkimuksen eksperttinä.

Aalto-yliopisto aloitti 2010 Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhdistelmänä. Nyt se on jakaantunut kuuteen korkeakouluun, joiden opetussuunnat ovat insinööritieteet, kauppatieteet, kemia, perustieteet ja sähkötekniikka sekä taiteet ja suunnittelu.

”Vahvistamme alueita, joilla olemme jo vahvoja, ja toisaalta tiivistämme yhteistyötä eri alojen kanssa.”

Seuraavaksi Aalto keskittää kaikki korkeakoulunsa Otaniemen kampukselle.

”Yhteinen kampus muodostaa pohjan innovatiiviselle ekosysteemille ja avaa ovet yhteistyökumppaneille. Päivän suunta on, että innovointi on avointa ja teollinen yhteistyö vuoropuhelua.”

Aallon ja VTT:n välistä yhteistyötä Teeri kehuu. Osapuolet ovat uusineet äskettäin strategisen kumppanuussopimuksensa, jonka pohjalta ne muun muassa jakavat toimitiloja ja harjoittavat henkilöstövaihtoa. VTT:n tutkijat saattavat toimia välillä opettajina Aallossa, ja Aallon opiskelijat voivat tutustua työelämään VTT:ssä.

Teeri kertoo, että esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa tuon tyyppinen yhteistyö on vierasta. Siellä yliopistot keskittyvät opettamaan ja tutkimuslaitokset tutkimaan.

”Ei tämä silti ainutlaatuistakaan ole: sveitsiläiset toimivat samaan tyyliin kuin me.”

Rahahana tiukkeni Tekesissä

Tekesin pääjohtaja Pekka Soini vakuuttaa, että rahoituskeskuksen väki ei jää valtion budjettileikkausten takia tuleen makaamaan vaan paikkaa jo aukkoja uusia rahoitusmalleja kehittämällä.

Koruttomia ovat silti tunnusluvut, jotka kuvaavat Tekesin laina- ja avustusvaltuuksien kehitystä. Lainavaltuudet kyllä säilyivät tänä vuonna viimevuotisella tasolla eli noin 160 miljoonassa eurossa. Sitäkin rajummin leikattiin avustusvaltuuksia.

”Kun viime vuonna Tekesin jakama avustuspotti oli 360 miljoonaa euroa, tänä vuonna se on häthätää 230 miljoonaa. Summasta lohkaistiin kertaheitolla kolmannes, 129 miljoonaa euroa.”

Soini kertoo, että leikkaukset ovat kohdistuneet tutkimusrahoihin. Niistä on lähtenyt puolet, 100 miljoonaa euroa.

”Leikkaukset tuntuvat eniten VTT:ssä, Aallossa, Oulun yliopistossa ja Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa. Isosti ne alkavat vaikuttaa ensi vuonna: tänä vuonna olemme vielä voineet hyödyntää rahoja, joita meillä oli vuoden 2015 lopussa.”

Erityisen valitettavana Soini pitää Tekesin innovaatiotukien leikkausta.

”Kaikki ovat yhtä mieltä, että Suomessa vuosittain jaettavista neljän miljardin euron yritystuista oli syytä leikata: summasta suurin osa on ollut rahaa, jolla ei ole ollut mitään vaikuttavuutta. Sitä vastoin Tekesin innovaatiotuilla sitä on ollut – ja nyt suurin osa yritystukileikkauksista on kohdistettu niihin.”

Vuonna 1983 perustettu Tekes on valtion virasto, jonka tehtävänä on rahoittaa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kehityshankkeita. Päämääränä on auttaa suomalaisyrityksiä kasvamaan ja menestymään kansainvälisessä kilpailussa.

Strategiaa on äskettäin tarkennettu. Siihen on lisätty sanamuotoja, joiden mukaan Tekes pyrkii lisäämään innovaatiovetoista vientiä ulkomaille sekä luomaan houkuttelevan toimintaympäristön Suomeen. Toimintaympäristö pyritään tekemään kiinnostavaksi niin yrityksille kuin yksityishenkilöille.

”Haluamme kotimaisten ja ulkomaisten yritysten investoivan enemmän Suomeen, ja yritämme houkutella kansainvälisiä osaajia tekemään uraansa tänne.”

Pk-yritykset etulinjassa

Tekes on leimallisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoittaja. Siten isot yritykset tuppaavat jäämään Tekesin lainoja ja avustuksia jaettaessa poikapuolen asemaan. Valinta on Soinin mukaan harkittu.

”Pk-yrityksiä pidetään etulinjassa siksi, että se on kansantalouden kannalta nopein tapa synnyttää vientiteollisuutta Suomeen.”

Soini muistuttaa Tekesin panostavan järjestelmällisesti verkostohankkeisiin, ja niissä isoilla firmoilla on oma tärkeä roolinsa. Hän on monen kollegansa tavoin samaa mieltä siitä, että suomalaisten pitäisi tarttua nykyistä rohkeammin läpimurtohankkeisiin.

”Osaamista Suomesta löytyy: nyt vain tarvitaan ennakkoluulottomia avauksia. Ajatellaan vaikka ICT- ja pelialan yrityksiä, jotka edustavat maailman ehdotonta huippua. Miten ne saataisiin siirtämään osaamistaan perinteiseen konepajatyyppiseen teollisuuteen, joka on valtavassa uusiutumispaineessa ja tarvitsee juuri tuollaista tietämystä?”

YRITYS PERUSTETTU TOIMINTA-AJATUS
Aava Mobile 2009 Tabletteja ja älypuhelimia yrityskäyttöön


AlphaSense 2008 Hakukone, joka hakee ja analysoi taloustietoa


Blueprint Genetics 2014 Diagnosoi perinnöllisiä sairauksia


Enevo 2010 Jätekeräyksen optimointijärjestelmä


Framery 2010 Toimittaa äänieristettyjä puhelu- ja neuvottelutiloja


Frosmo 2008 Työkalu verkkopalveluiden käyttökokemuksen suunnitteluun


Iceye 2013 Avaruusteknologiaa ja mikrosatelliitteihin perustuvaa palvelua


Kiosked 2010 Innovatiivisia formaatteja verkkomainontaan


KNL Networks 2011 Entinen Kyynel Oy: elektroniikka- ja tietoliikennejärjestelmiä


Minima Prosessor 2016 Lisensoi vähävirtaista teknologiaa puolijohdemarkkinoille


Mindfield Games 2013 Seikkailupelien suunnittelija ja valmistaja


MediSapiens 2009 Bio-it-ratkaisuja lääketeollisuudesta klinikoihin


Oura 2013 Sormuksen kokoisia hyvinvointitietokoneita


Paptic 2015 Puupohjainen vaihtoehto muovikalvoille


Rightware 2009 Digitalisoi autojen kojetauluja


Spectral Engines 2014 Kustannustehokkaiden materiaalisensoreiden valmistaja


TactoTek 2011 Rakenteellisen elektroniikan valmistaja


UpCloud 2011 Pilvipalveluna tarjottavia palvelinresursseja


Vainu.io Software 2013 Yritystietokantojen kehitystä ja markkinointia


Youredi 2010 Pilvipohjaista analytiikka- ja integraatiopalvelua

Rakenteellista elektroniikkaa

Kempeleläinen TactoTek löysi lupaavan kasvualustan rakenteellisen elektroniikan markkinoilta.

”Kyseessä on elektroniikka, joka on osa tuotteen rakennetta. Tuotetta ei tehdä vaihe vaiheelta yksittäisistä komponenteista, vaan koko paketti valmistetaan yhdessä prosessilinjassa. Kaikki johdotukset, antennit ja nappulat painetaan muovikalvolle, ja kalvoja voidaan kasata useam­paan kerrokseen päällekkäin”, toimitusjohtaja Jussi Harvela kuvailee.

TactoTekin rakenteellinen elektroniikka on hänen mukaansa ainutlaatuista siksi, että painettu elektroniikka integroidaan komponenttien kanssa ruiskuvaletun kolmiulotteisen muovirakenteen sisään.

”TactoTekilla on etulyöntiasema kilpailijoihin, koska sillä on käsissään koko tuotantoketju. Se pystyy valmistamaan rakenteellista elektroniikkaa teollisesti ja kustannustehokkaasti.”

Yhtiön valmistustekniikkaa voidaan käyttää kaikkiin elektronisiin tuotteisiin, joissa on muovia. Kun ruiskuvaletun rakenteellisen elektroniikan markkinat ovat vasta syntymässä ja kun kilpailijoita on maailmanlaajuisestikin vain muutama, markkinat vaikuttavat lupaavilta.

TactoTek syntyi kahden VTT-tutkijan voimin viisi vuotta sitten. Nyt yhtiö työllistää reilut 40 henkeä, ja sen omistajina esiintyvät pääomasijoittajat VTT Ventures, Leaguer VC ja Conor Venture Partners sekä muutamat yksityishenkilöt.

Harvela tuli mukaan kolmisen vuotta sitten. Elektroniikkapiirit muistavat Harvelan siitä, että hän johti Solid Information Technologya Kalifornian Piilaaksossa 12 vuotta ennen kuin palasi Suomeen 2007. Sen jälkeen hän on ollut perustamassa muiden mukana Slush-tapahtumaa ja kiihdyttämöohjelma Startup Saunaa.

Harvela kehuu, että suomalainen yrittäjyysasenne oli parantunut paljon hänen USA-vuosiensa aikana.

”Suomessa on tehty määrätietoisesti upeita asioita yrittäjyyden eteen ja kansainvälistytty käsittämättömällä tavalla. Nyt vain pitää varmistaa, että emme rakenna muureja ympärillemme. Joudumme kilpailemaan osaamisella, ja jotta pärjäämme, meidän on suoraviivaistettava monia asioita. Paras tapa edistää kehitystä on hyväksyä markkinoiden hallittu anarkismi.”

Mikä innovaatio?

Innovaatio-sanan lähtökohta on ­latinan ”uutta” tarkoittava sana novus. Siitä on johdettu verbi innovare, ”uudistaa” ja tästä edelleen innovatio ”uudistus, muutos”. Lähde: kotus.fi

Frosmo tehostaa verkkokauppaa

Frosmo tarjoaa asiakasyrityksilleen ohjelmiston, jonka avulla nämä voivat kehittää verkkokauppansa käyttöliittymää entistä nopeam­min, helpommin ja kustannustehokkaammin.

”Ja kohdennetummin. Hinnan merkitys verkkokaupassa vähenee, ja samaan aikaan palvelun sujuvuus korostuu. Meidän ohjelmistomme avulla verkkokauppa pystyy luomaan kuluttajalle käyttäjäkokemuksen, jonka kautta tämän on helpompi löytää ja ostaa asiakkaamme palveluja tai tuotteita. Kun ohjelmisto auttaa analysoimaan kuluttajia ja heidän tarpeitaan, yrityksen on helppo kehittää kymmeniä tai satoja eri tavalla kohdennettuja ja samanaikaisesti pyöriviä käyttöliittymäversioita””, Frosmon toimitusjohtaja Mikael Gummerus kertoo.

Frosmon ohjelmiston käyttäjiä ovat Finnairin ja Veikkauk­sen kaltaiset firmat, jotka operoivat kuluttajaverkkokaupassa ja joille jatkuvasti nopeutuva ja parantuva asiakaskokemus on elintärkeää.

Frosmo perustettiin vuonna 2008, joskin kunnon vauhtiin se pääsi vasta 2011. Yhtiöllä on toimipisteet Helsingissä, Tukholmassa, Lontoossa, Varsovassa, Barcelonassa, Istanbulissa ja Singaporessa. Työntekijöitä on toistasataa, ja he edustavat noin 40:tä kansallisuutta. Gummerus arvioi, että tänä vuonna Frosmo tekee kahdeksan miljoonan euron liikevaihdon ja miljoonan euron tappion.

Vainu hakee neulat heinäsuovasta

Vainun toimitusjohtaja Pietari Suvanto sanoo, että yritys kilpailee asiakkaidensa pinttyneitä toimintamalleja vastaan.

”Vainun tuote on yritystietokanta. Se korvaa vanhan menettelytavan, jossa tietoa etsittiin manuaalisesti. Meidän teknologiamme tuottaa kattavamman ja ajantasaisemman yritystiedon, ja sitä hyödyntämällä asiakkaamme löytävät helpommin omat tulevat asiakkaansa”, Suvanto sanoo.

Tyypillisiä Vainun tietokannan käyttäjiä ovat B2B- eli yritykseltä yritykselle -myyntiin erikoistuneet organisaatiot. Esimerkkitapaus voisi olla sellainen, että asiakasyritys haluaa löytää 5–10 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekeviä rakennusalan firmoja.

”Perinteinen menettelytapa olisi, että asiakasyritys tilaisi excel-tiedoston ja alkaisi käydä satojen vaihtoehtojen listaa läpi. Meidän järjestelmämme hakee ison datamäärän avulla parhaat yritykset esiin heti. Sen sijaan, että alettaisiin ruotia sataa firmaa, voidaan keskittyä suoraan kymmeneen parhaimpaan.”

Vainu perustettiin Suvannon, Mikko Honkasen ja Tuomas Rasilan masinoimana vuonna 2013. Nyt sillä on 65 työntekijää ja toimipisteet Helsingissä, Tukholmassa ja Amsterdamissa. Liikevaihtoa se tekee tänä vuonna kolme miljoonaa euroa.

Suvanto sanoo, että vastaavaa firmaa ei Pohjoismaista löydy. Britanniassa kilpailijoita on muutama ja koko Euroopassa ehkä kymmenkunta.

YRITYS PERUSTETTU TOIMINTA-AJATUS
Aava Mobile 2009 Tabletteja ja älypuhelimia yrityskäyttöön


AlphaSense 2008 Hakukone, joka hakee ja analysoi taloustietoa


Blueprint Genetics 2014 Diagnosoi perinnöllisiä sairauksia


Enevo 2010 Jätekeräyksen optimointijärjestelmä


Framery 2010 Toimittaa äänieristettyjä puhelu- ja neuvottelutiloja


Frosmo 2008 Työkalu verkkopalveluiden käyttökokemuksen suunnitteluun


Iceye 2013 Avaruusteknologiaa ja mikrosatelliitteihin perustuvaa palvelua


Kiosked 2010 Innovatiivisia formaatteja verkkomainontaan


KNL Networks 2011 Entinen Kyynel Oy: elektroniikka- ja tietoliikennejärjestelmiä


Minima Prosessor 2016 Lisensoi vähävirtaista teknologiaa puolijohdemarkkinoille


Mindfield Games 2013 Seikkailupelien suunnittelija ja valmistaja


MediSapiens 2009 Bio-it-ratkaisuja lääketeollisuudesta klinikoihin


Oura 2013 Sormuksen kokoisia hyvinvointitietokoneita


Paptic 2015 Puupohjainen vaihtoehto muovikalvoille


Rightware 2009 Digitalisoi autojen kojetauluja


Spectral Engines 2014 Kustannustehokkaiden materiaalisensoreiden valmistaja


TactoTek 2011 Rakenteellisen elektroniikan valmistaja


UpCloud 2011 Pilvipalveluna tarjottavia palvelinresursseja


Vainu.io Software 2013 Yritystietokantojen kehitystä ja markkinointia


Youredi 2010 Pilvipohjaista analytiikka- ja integraatiopalvelua

Rakenteellista elektroniikkaa

Kempeleläinen TactoTek löysi lupaavan kasvualustan rakenteellisen elektroniikan markkinoilta.

”Kyseessä on elektroniikka, joka on osa tuotteen rakennetta. Tuotetta ei tehdä vaihe vaiheelta yksittäisistä komponenteista, vaan koko paketti valmistetaan yhdessä prosessilinjassa. Kaikki johdotukset, antennit ja nappulat painetaan muovikalvolle, ja kalvoja voidaan kasata useam­paan kerrokseen päällekkäin”, toimitusjohtaja Jussi Harvela kuvailee.

TactoTekin rakenteellinen elektroniikka on hänen mukaansa ainutlaatuista siksi, että painettu elektroniikka integroidaan komponenttien kanssa ruiskuvaletun kolmiulotteisen muovirakenteen sisään.

”TactoTekilla on etulyöntiasema kilpailijoihin, koska sillä on käsissään koko tuotantoketju. Se pystyy valmistamaan rakenteellista elektroniikkaa teollisesti ja kustannustehokkaasti.”

Yhtiön valmistustekniikkaa voidaan käyttää kaikkiin elektronisiin tuotteisiin, joissa on muovia. Kun ruiskuvaletun rakenteellisen elektroniikan markkinat ovat vasta syntymässä ja kun kilpailijoita on maailmanlaajuisestikin vain muutama, markkinat vaikuttavat lupaavilta.

TactoTek syntyi kahden VTT-tutkijan voimin viisi vuotta sitten. Nyt yhtiö työllistää reilut 40 henkeä, ja sen omistajina esiintyvät pääomasijoittajat VTT Ventures, Leaguer VC ja Conor Venture Partners sekä muutamat yksityishenkilöt.

Harvela tuli mukaan kolmisen vuotta sitten. Elektroniikkapiirit muistavat Harvelan siitä, että hän johti Solid Information Technologya Kalifornian Piilaaksossa 12 vuotta ennen kuin palasi Suomeen 2007. Sen jälkeen hän on ollut perustamassa muiden mukana Slush-tapahtumaa ja kiihdyttämöohjelma Startup Saunaa.

Harvela kehuu, että suomalainen yrittäjyysasenne oli parantunut paljon hänen USA-vuosiensa aikana.

”Suomessa on tehty määrätietoisesti upeita asioita yrittäjyyden eteen ja kansainvälistytty käsittämättömällä tavalla. Nyt vain pitää varmistaa, että emme rakenna muureja ympärillemme. Joudumme kilpailemaan osaamisella, ja jotta pärjäämme, meidän on suoraviivaistettava monia asioita. Paras tapa edistää kehitystä on hyväksyä markkinoiden hallittu anarkismi.”

Mikä innovaatio?

Innovaatio-sanan lähtökohta on ­latinan ”uutta” tarkoittava sana novus. Siitä on johdettu verbi innovare, ”uudistaa” ja tästä edelleen innovatio ”uudistus, muutos”. Lähde: kotus.fi

Frosmo tehostaa verkkokauppaa

Frosmo tarjoaa asiakasyrityksilleen ohjelmiston, jonka avulla nämä voivat kehittää verkkokauppansa käyttöliittymää entistä nopeam­min, helpommin ja kustannustehokkaammin.

”Ja kohdennetummin. Hinnan merkitys verkkokaupassa vähenee, ja samaan aikaan palvelun sujuvuus korostuu. Meidän ohjelmistomme avulla verkkokauppa pystyy luomaan kuluttajalle käyttäjäkokemuksen, jonka kautta tämän on helpompi löytää ja ostaa asiakkaamme palveluja tai tuotteita. Kun ohjelmisto auttaa analysoimaan kuluttajia ja heidän tarpeitaan, yrityksen on helppo kehittää kymmeniä tai satoja eri tavalla kohdennettuja ja samanaikaisesti pyöriviä käyttöliittymäversioita””, Frosmon toimitusjohtaja Mikael Gummerus kertoo.

Frosmon ohjelmiston käyttäjiä ovat Finnairin ja Veikkauk­sen kaltaiset firmat, jotka operoivat kuluttajaverkkokaupassa ja joille jatkuvasti nopeutuva ja parantuva asiakaskokemus on elintärkeää.

Frosmo perustettiin vuonna 2008, joskin kunnon vauhtiin se pääsi vasta 2011. Yhtiöllä on toimipisteet Helsingissä, Tukholmassa, Lontoossa, Varsovassa, Barcelonassa, Istanbulissa ja Singaporessa. Työntekijöitä on toistasataa, ja he edustavat noin 40:tä kansallisuutta. Gummerus arvioi, että tänä vuonna Frosmo tekee kahdeksan miljoonan euron liikevaihdon ja miljoonan euron tappion.

Vainu hakee neulat heinäsuovasta

Vainun toimitusjohtaja Pietari Suvanto sanoo, että yritys kilpailee asiakkaidensa pinttyneitä toimintamalleja vastaan.

”Vainun tuote on yritystietokanta. Se korvaa vanhan menettelytavan, jossa tietoa etsittiin manuaalisesti. Meidän teknologiamme tuottaa kattavamman ja ajantasaisemman yritystiedon, ja sitä hyödyntämällä asiakkaamme löytävät helpommin omat tulevat asiakkaansa”, Suvanto sanoo.

Tyypillisiä Vainun tietokannan käyttäjiä ovat B2B- eli yritykseltä yritykselle -myyntiin erikoistuneet organisaatiot. Esimerkkitapaus voisi olla sellainen, että asiakasyritys haluaa löytää 5–10 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekeviä rakennusalan firmoja.

”Perinteinen menettelytapa olisi, että asiakasyritys tilaisi excel-tiedoston ja alkaisi käydä satojen vaihtoehtojen listaa läpi. Meidän järjestelmämme hakee ison datamäärän avulla parhaat yritykset esiin heti. Sen sijaan, että alettaisiin ruotia sataa firmaa, voidaan keskittyä suoraan kymmeneen parhaimpaan.”

Vainu perustettiin Suvannon, Mikko Honkasen ja Tuomas Rasilan masinoimana vuonna 2013. Nyt sillä on 65 työntekijää ja toimipisteet Helsingissä, Tukholmassa ja Amsterdamissa. Liikevaihtoa se tekee tänä vuonna kolme miljoonaa euroa.

Suvanto sanoo, että vastaavaa firmaa ei Pohjoismaista löydy. Britanniassa kilpailijoita on muutama ja koko Euroopassa ehkä kymmenkunta.