Lääketiede ja terveys

Lääketiede ja terveys

Periferiasta 

PITKÄLLE

Suomalainen osaaminen näkyy lääketeollisuudessa ja sitä sivuavissa teollisuudenhaaroissa monella tapaa. Lääkkeitä kehittävä ja tutkiva lääketeollisuus elää murrosvaihetta. Kehityksen ja valmistuksen tueksi haetaan myös uusia toimintamalleja.

Monien muiden alojen tapaan lääketeollisuuden tutkimus, tuotekehitys ja valmistus ovat osittain karanneet Euroopasta halvempien kustannusten maanosiin.

MSD:n yhteiskuntasuhdejohtaja Petri­ Lehto näkee, että Suomen kaltainen pieni, syrjäinen maa voi silti menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

”Suomessa on monia kansainvälisen menestyksen eväitä. Esimerkiksi syöpäsairauksien ja muistisairauksien tutkimus on meillä hyvin korkealla tasolla. Haasteena on Suomessa toisaalta se, että tutkimuksen infrastruktuuri ja tutkijat ovat Suomessa aika hajallaan ja yhtenäiset kansalliset toimintamallit puuttuvat.”

Suomen pieni koko mielletään usein puutteeksi kansainvälisessä kilpailussa. Osastopäällikkö Pirjo Kortesuo Bayer­ Oy:stä korostaa, että pienuus voi kuitenkin kääntyä vahvuudeksi. Kun iso osa tutkijoista ja alan muusta väestä tuntevat toisensa monista yhteyksistä, se myös auttaa ja nopeuttaa lääketieteellisten innovaatioiden keksimistä ja kehittämistä.

Sekä Bayerilla että MSD:llä nähdään terveysalalla monia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia. Tavoitteiden saavuttamisessa Suomen etuja ovat osaavien tutkijoiden ja korkean koulutustason lisäksi muun muassa biopankit, ­digitaaliset potilasrekisterit ja tietotekninen osaaminen.

Kontiolahdelta maailmalle

Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa toimiva Phillips Medisize todistaa, että Euroopan reunaseudun ammattilaiset voivat tuotteineen ponnistaa menestystarinaksi. Yhtiö valmistaa Kontiolahdella insuliinikyniä kansainväliselle lääkeyhtiö Sanofille. Kahden yhtiön yhteistyö on jatkunut viitisentoista vuotta.

”Yhtiöidemme keskinäinen ”kuherruskuukausi” on ohi, mutta yhteistyömme on vakiintunutta ja sujuvaa”, kuvaa Phillips Medisize liiketoiminnan päällikkö Kari Hakulinen yhteistyötä kansainvälisen lääkejätin Sanofin kanssa.

Vankkaa ja pitkää yhteistyösuhdetta voi kuvata myös luvuin. Viikko- tai kuukausitasolla valmistettavien insuliinikynien täsmällinen luku on liikesalaisuus, mutta:

”Vuoden 2017 syksyllä Kontiolahden tehtaalla menee miljardin Sanofille valmistetun insuliinikynän raja rikki. Valmistamme siis yli sata miljoonaa insuliinikynää vuosittain.”

Keski-Euroopassa Sanofi täyttää insuliinikynät omalla tuotteellaan, glargiini-insuliinilla. Kontiolahtelaiset ovat laskeneet, että jonoon asetettuna nuo miljardi kappaletta 25 sentin mittaista insuliinikynää kiertäisivät maapallon noin kolme kertaa.

Insuliinikynät eivät ole yhtiön ainoa korkeaa teknistä osaamista vaativa tuote. Muita ovat esimerkiksi erilaiset lääke­annostelulaitteet, terveydenhuolto- ja laboratorioalan laitteet ja tarvikkeet, lääkepakkaukset sekä lääkintä- ja diagnostiikkavälineet.

Medisizen tuotekehityksen keskeiset toiminnot sijaitsevat Ensolantien tehtaassa, jossa myös insuliinikynät valmistetaan. Lisäksi yhtiö valmistaa toisessa Kontiolahden tehtaassaan Lammintiellä niin ikään lääketieteellisiä laitteita ja välineitä.

Sanofille valmistettavat, diabeteksen hoidossa käytettävät insuliinikynät ovat yhtiön tärkein tuote. Diabetes yleistyy jatkuvasti lähes kaikkialla maailmassa, joten Medisize valmistanee vielä pitkään insuliinikyniä Kontiolahdella.

Medisizen lähihistoriaan kytkeytyvät yhtiöt Perlos, Perlos Healthcare ja Medifiq loivat vahvan pohjan muovin jalostamiseen terveydenhuollossa käytettäviin välineisiin.

Henkilöstöltä vaatii lujaa teknologista ammattitaitoa esimerkiksi Ensolantien tehtaan robotein toimiva insuliinikynien kokoonpanolinja, jossa insuliinikynän 12 erillisestä osasta valmistetaan toimiva valmis tuote.

Osaamista tarvitaan monella osa-­alueella: insuliinikynien prototyyppien­ ja niistä edelleen kehitettävien versioi­den suunnittelussa ja valmistuksessa, muovituotemuottien huollossa ja korjauksessa sekä muotin­osien valmistamisessa ja kokoonpanolinjojen ­ylläpidossa.

Medisize myös hyötyy syrjäisestä sijainnista Euroopan koilliskolkalla. Se helpottaa pitämään tekniset innovaatiot ja ratkaisut yhtiön omana tietona.

Etua on joskus myös syrjäisestä sijainnista, sillä se pakottaa omatoimisuuteen. Kontiolahden tuotantolaitoksilla työskentelee Hakulisen mukaan pelle­pelottomia, jotka ratkovat monenlaisia teknisiä pulmia. Näillä eväillä insuliinikynien tuotanto jatkuu vahvana.

Genomitieto yhä isompi hitti

MSD:n yhteiskuntasuhdejohtaja Petri Lehto painottaa, että lääkkeitä tutkiva ja kehittävä lääketeollisuus toimii entistä enemmän osana muuta yhteiskuntaa. Lääkeyritykset toimivat esimerkiksi yhteistyössä julkisten tahojen kanssa, kun suomalaisten biopankkien ­näyte-­­ ja rekisteriaineistoja ja genomitietoa hyödynnetään.

MSD ja kolme muuta lääkeyhtiötä tutkivat parhaillaan yhdessä akateemisten tutkimuslaitosten kanssa geenien roolia eri sairauksissa sekä niiden hoidossa ja ehkäisyssä. Parhaimmillaan tämä ja muut samankaltaiset tulevaisuuden hankkeet voivat hyödyttää potilaita uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehittämisessä, kun lääkeyhtiöiden ja suomalaisten tutkimuslaitosten tieto sairauksien syntymekanismeista kasvaa.

Keskeinen lääketieteellisen aineiston hankkeessa muodostaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kohortti- ja biopankkitiedot. Mukana hankkeessa on myös Massachusettsin teknillisen korkeakoulun MIT:n sekä Harvardin yliopiston yhteinen Broad-instituutti, joka tekee lääketieteellisen näyteaineiston geneettiset analyysit.

MSD on hakemassa aiempaa vahvemmin myös viestintäteknologiayhtiöitä kumppaneikseen. MSD ja syövän hoitoon erikostunut startup-yritys Noona Healthcare tiedottivat kesäkuussa 2016 yhteistyösopimuksestaan.

Noona Healthcare on kehittänyt Noona-­mobiilipalvelun, jolla sairaalat ja syöpäklinikat voivat seurata ­potilaiden vointia syöpähoitojen aikana.

Palvelun avulla potilaiden vaikeat ­oireet kyetään tunnistamaan aiempaa yksilöllisemmin. Näin potilaita voidaan tukea ajoissa, ja samalla hoitoa voidaan tarvittaessa tarkentaa. Noona-palvelun kehittämiseen ovat osallistuneet Hyks Syöpäkeskuksen asiantuntijat.

Lehdon mukaan MSD haluaa olla ­kehityksessä mukana alusta asti, kun uusia teknologisia viestintä- ja muita ­innovaatioita sovelletaan terveydenhuollon ja potilaiden auttamiseksi.

”MSD on Noonassa mukana muun muassa siksi, että haluamme ajatella ja kehittää terveydenhuoltoa laajasti koko yhteiskunnan ja potilaan kokonaishyötyjen tasolla. Emme siis enää niinkään lähesty sairauksia ja niiden hoitoa yksinomaan sillä perinteisellä tavalla, että on olemassa sairauksia, joihin me kehitämme ja tarjoamme lääkkeitä.”

Lehdon mukaan MSD ei saa Noonan kautta käyttöönsä potilaan yksilöityjä terveystietoja. Pidemmällä tähtäimellä on silti mahdollista, että myös Noonan ja muiden sen tapaisten sovellusten antamien tietojen avulla lääkkeitä ja lääkehoitoja kehitetään entistä paremmiksi.

Apua ehkäisyyn

Lääkeyhtiö Bayerin kohdunsisäinen hormoniehkäisin Mirena on vuosia ollut Suomen suurin farmaseuttinen vientituote. Professori, ylilääkäri Tapani ­Luukkainen keksi ehkäisimen perusidean 1970-luvulla, josta lääkeyhtiö Leiras kehitti 1980-luvulla hormoniehkäisimen. Uusi ehkäisin, hormonikierukka Mirena, tuli 1990 markkinoille.

Nykyisin Mirena- ja sen tuoteperheeseen kuuluvan Jaydess- (Yhdysvalloissa nimellä Skyla) ehkäisimien oikeudet kuuluvat kansainväliselle Bayer-konsernille. Bayer Oy:n polymeeriteknologiaa hyödyntävä tutkimuskeskus sijaitsee Turussa, jossa myös Mirenaa ja Jaydessia valmistetaan.

Yksi koko Bayer-konsernin suurimmista kliinisen tutkimuksen yksiköstä sijaitsee Espoossa.

Mirena on omassa konseptissaan alan maailmanlaajuinen markkinajohtaja. Ehkäisintä käyttää yli 24 miljoona naista eri puolilla maailmaa. Kaikki Bayerin hormonikierukat valmistetaan Suomessa.

Luukkainen keksi idean kohdunsisäisestä hormoniehkäisystä ajankohtana, jolloin e-pilleri oli uusi keksintö. E-pilleri oli siihen asti ainoa hormonien­ toiminnan säätelyyn perustuva ehkäisymuoto naisille. Lääketieteen piirissä ideaa kohdunsisäisestä hormoniehkäisystä pidettiin keksinnön alkuvaiheessa jopa outona.

”Hormoniehkäisin keksittiin aikaan, jolloin e-pillerin lisäksi oli tarvetta myös muille hyville naisten ehkäisyvaihtoehdoille”, sanoo Bayer Oy:n Turun tuotekehityksessä työskentelevä osastopäällikkö Pirjo Kortesuo.

Hänen mukaansa hormoniehkäisimen keksiminen ja koko Mirenan tutkimus ja tuotekehitys ovat hyvä esimerkki siitä, mitkä ovat suomalaisten valtit laajemmin lääketeollisuudessa ja lääketieteessä: muun muassa korkea koulutustaso sekä suomalainen rohkeus­ ja ­ennakkoluulottomuus.

”Mirenan tutkimus- ja kehitystyössä on alusta asti näkynyt usko omaan tekemiseen. Myös suomalaisten tutkijoiden ja lääkäreiden tiivis yhteistyö on tukenut tuotteen menestystä”, Kortesuo sanoo.

Peter Ginter, JOHANNA KOKKOLA