Liikenteessä

KOONNUT Martti Merilinna | Liikenteessa@tekniikanmaailma.fi

Liikenteessä

KOONNUT Martti Merilinna | Liikenteessa@tekniikanmaailma.fi

Suomalainen sakkoruletti

Automaattisia nopeusvalvontakameroita, lempinimeltään peltipoliiseja, ollaan lisäämässä ja rikesakkokynnystä madalletaan. Siinä ovat perusainekset syksyn poikkeuksellisen värikkääseen liikennepoliittiseen keskusteluun.

Taka-alalla odottaa myös sakkojen korotusesitys, joka on toistaiseksi juuttunut eduskuntaan. Hallitus erehtyi nimittäin rehellisesti ilmoittamaan esityksen tärkeimmäksi perusteeksi valtion kassan kartuttamisen. Se ei päättäjille käynyt, sillä sivistysvaltiossa, jollaisena Suomi itseään vielä pitää, sakkoja ei voi korottaa valtiontaloudellisista syistä. Täytyy löytyä rikosoikeudellinen syy.

Itse asiassa rikesakot käytännössä tuplattiin vain vuosi sitten. Mutta rahaa ei ole kertynyt odotetusti valtion kassaan. Autoilijoiden kaasujalka on keventynyt, ja ylinopeussakkoja on kirjoitettu ennakoitua vähemmän. Samalla liikenneturvallisuuskin vaikuttaisi hiukan parantuneen.

Kaiken tapahtuneen jälkeen sakkojen mahdollinen lisäkorottaminen näyttää todellakin vain pelkältä yritykseltä paikata edellisen korotuskierroksen laihaksi jäänyttä ”tuottoa”. Korotusesitykselle ollaankin ilmeisesti sepittämässä parempia perusteita.

Pahimpaan hätään keksittiin kuitenkin laskea rikesakkokynnystä kahdeksasta kilometristä seitsemään kilometriin tunnissa. Kynnyksen madaltuminen tuntuu ehkä vähäiseltä, mutta sen uskotaan, tai kenties toivotaan, lisäävän sakkojen määrää.

Osa suomalaisista sanoo, että peltipoliiseja voi vapaasti lisätä ja sakkoja saa korottaa kuinka paljon tahansa, koska ylinopeutta ei tarvitse ajaa. Tavallaan he ovat oikeassa, mutta unohtavat että nopeusrajoitusten tarkoituksellisen rikkomisen lisäksi ylinopeus voi syntyä myös epähuomiossa, jos vaikka rajoitusarvon muuttuminen jää huomaamatta. Onko siis oikein rangaista autoilijaa kohtuuttomalla sakolla erehdyksestä, josta on seurannut vain lukema poliisin tutkan näytölle?

Jotkut puolestaan pitävät kameratolppien lisäämistä turvallisuuden kannalta arveluttavana. Heidän mukaansa osa autoilijoista jarruttaa tolpan kohdalla ”varmuuden vuoksi”, mikä aiheuttaa liikennevirtaan häiritsevää haitariliikettä. On vaikea sanoa, kuinka vakavasta ongelmasta tässä lopulta on kysymys.

Asiantuntijat muistuttavat, että ajonopeuksien automaattinen valvonta ja pienten ylinopeuksien himosakotus ei riitä. Paljon muutakin pitäisi tehdä. Tarvittaisiin myös oikeaa valvontaa.

Peltipoliisit eivät tunnista terveydentilaltaan liikenteeseen kelpaamattomia kuljettajia. Ne eivät paljasta alkoholin, huumeiden tai lääkeaineiden höyryssä ajavia. Ja vaikka kamerat ylinopeuden havaitsevatkin, ne eivät poimi edes törkeitä kaahareita pois liikenteestä, puhumattakaan kaikenlaisista muista häiriökuljettajista.

Aika monen mielestä liikennevalvonta on luisumassa pelkäksi ylinopeussakkojen jakamiseksi, jonka ykköstarkoitus on paikata valtion kassaa, väittipä poliisi mitä muuta tahansa.

Talvella on lunta!

Niin lähellä ryhmitysmerkkejä ei saa pysäyttää eikä pysäköidä, että ”ajo asianmukaiselle kaistalle vaikeutuu”. Ajorataan maalattujen ajokaistanuolien suhteen ei ole olemassa vastaavaa sääntöä. Auton voi pysäköidä vaikka niiden päälle, jollei joku muu sääntö sitä estä.

Ryhmitysmerkit saavat aikaan risteyksen takareunaan saakka yltävän kaistanvaihtokiellon. Ajokaistanuolet eivät saa aikaan tällaista kieltoa.

Jos normaalista poikkeava ryhmittyminen on osoitettu vain ajokaistanuolilla, talvella voi syntyä ongelmia. Vaaratilanne on valmis, kun paikalliset kuljettajat tietävät lumipeitteen alla olevat ajokaistanuolet, mutta muualta tulleet eivät tiedä.

Jostain syystä laki sallii liikenteen ohjauksen pelkästään ajokaistanuolilla. Sitä on vaikea ymmärtää maassa, jossa aika usein sataa lunta.

AJATUS liikenneverkkoyhtiöstä on supisuomalainen. Muualla maailmassa sellaista ei ole ehdotettu. Tarkoitus lienee perustaa valtionyhtiö, joka omistaisi ja hallinnoisi liikenneväyliä, siis teitä, rautateitä ja vesiväyliä. Yhtiö todennäköisesti ostaisi väylät valtiolta velkarahalla, ja lisäksi velkaa tarvittaisiin väylien kunnossapitoon ja kehittämiseen. Rahat lyhennyksiin ja korkoihin kerättäisiin väylien käyttäjiltä. Näin tienkäyttömaksut siis vihdoinkin toteutuisivat. Ministeri Anne Berner heitti ajatuksen ilmaan puolisen vuotta sitten, eikä asiasta ole sen koomin kuultu. Yhtiön on sanottu aloittavan toimintansa jo vuoden 2018 alusta, joten selventävien tietojen julkistamisella alkaa olla kiire.

RASKAILLE ajoneuvoille valmistellaan talvirengaspakkoa. Tarkoitus on, että joulu–helmikuun aikana kuorma- ja linja-autojen vetävillä akseleilla tulisi käyttää talvirenkaita, joiden kulutuspinnan urasyvyys olisi vähintään 5 millimetriä. Ajoneuvon ja perävaunun kaikilla muilla akseleilla olisi käytettävä renkaita, joiden urasyvyys olisi vähintään 3 millimetriä. Säädös koskisi myös traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h.

Tuiki tarpeelliset

Suomi tunnetaan maailmalla korkean teknologian innovaatioistaan, mutta keksitään meillä arjenkin ratkaisuja. Esimerkiksi ulkomailla lomareissun tiskivuorolla tulee usein kaivanneeksi astiankuivauskaappia. Syysiltojen pimetessä yksi esine nousee kuitenkin kirkkaasti muiden edelle, nimittäin jalankulkijaheijastin. Jo varhaisimpia lapsuuden muistikuviani värittää talvihaalarin hihassa heiluva muovinen lumihiutale, ja sen kimallus lähestyvien autojen valoissa. Tästä halvasta henkivakuutuksesta saamme kiittää pertteliläistä maanviljelijää Arvi Lehteä. Heijastimen käyttövelvoite on myös täysin ansaitusti kirjattu tieliikennelakiin.

MARKUS KASESMAA

TOIMITTAJA

Talvella on lunta!

Niin lähellä ryhmitysmerkkejä ei saa pysäyttää eikä pysäköidä, että ”ajo asianmukaiselle kaistalle vaikeutuu”. Ajorataan maalattujen ajokaistanuolien suhteen ei ole olemassa vastaavaa sääntöä. Auton voi pysäköidä vaikka niiden päälle, jollei joku muu sääntö sitä estä.

Ryhmitysmerkit saavat aikaan risteyksen takareunaan saakka yltävän kaistanvaihtokiellon. Ajokaistanuolet eivät saa aikaan tällaista kieltoa.

Jos normaalista poikkeava ryhmittyminen on osoitettu vain ajokaistanuolilla, talvella voi syntyä ongelmia. Vaaratilanne on valmis, kun paikalliset kuljettajat tietävät lumipeitteen alla olevat ajokaistanuolet, mutta muualta tulleet eivät tiedä.

Jostain syystä laki sallii liikenteen ohjauksen pelkästään ajokaistanuolilla. Sitä on vaikea ymmärtää maassa, jossa aika usein sataa lunta.

AJATUS liikenneverkkoyhtiöstä on supisuomalainen. Muualla maailmassa sellaista ei ole ehdotettu. Tarkoitus lienee perustaa valtionyhtiö, joka omistaisi ja hallinnoisi liikenneväyliä, siis teitä, rautateitä ja vesiväyliä. Yhtiö todennäköisesti ostaisi väylät valtiolta velkarahalla, ja lisäksi velkaa tarvittaisiin väylien kunnossapitoon ja kehittämiseen. Rahat lyhennyksiin ja korkoihin kerättäisiin väylien käyttäjiltä. Näin tienkäyttömaksut siis vihdoinkin toteutuisivat. Ministeri Anne Berner heitti ajatuksen ilmaan puolisen vuotta sitten, eikä asiasta ole sen koomin kuultu. Yhtiön on sanottu aloittavan toimintansa jo vuoden 2018 alusta, joten selventävien tietojen julkistamisella alkaa olla kiire.

RASKAILLE ajoneuvoille valmistellaan talvirengaspakkoa. Tarkoitus on, että joulu–helmikuun aikana kuorma- ja linja-autojen vetävillä akseleilla tulisi käyttää talvirenkaita, joiden kulutuspinnan urasyvyys olisi vähintään 5 millimetriä. Ajoneuvon ja perävaunun kaikilla muilla akseleilla olisi käytettävä renkaita, joiden urasyvyys olisi vähintään 3 millimetriä. Säädös koskisi myös traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h.

Tuiki tarpeelliset

Suomi tunnetaan maailmalla korkean teknologian innovaatioistaan, mutta keksitään meillä arjenkin ratkaisuja. Esimerkiksi ulkomailla lomareissun tiskivuorolla tulee usein kaivanneeksi astiankuivauskaappia. Syysiltojen pimetessä yksi esine nousee kuitenkin kirkkaasti muiden edelle, nimittäin jalankulkijaheijastin. Jo varhaisimpia lapsuuden muistikuviani värittää talvihaalarin hihassa heiluva muovinen lumihiutale, ja sen kimallus lähestyvien autojen valoissa. Tästä halvasta henkivakuutuksesta saamme kiittää pertteliläistä maanviljelijää Arvi Lehteä. Heijastimen käyttövelvoite on myös täysin ansaitusti kirjattu tieliikennelakiin.

MARKUS KASESMAA

TOIMITTAJA