Nokia ennen ja nyt

Nokia ennen ja nyt

Menneisyytensä

vanki

Miksi ensimmäinen kannettava kännykkä, Mobira Cityman sai lempinimen ”Gorba” tai mitä kuuluisia Nokian puhelinmalleja olivat ”Zippo” ja ”Banaani”? Nämä ja monet muut aikansa legendat ovat varmasti jääneet monien mieliin. Mitä kaikkea Nokia keksikään tai mitä virhearviointeja tehtiin, ennen kuin kilpailijat porskuttivat vauhdilla ohitse. Entä mitä kuuluu Nokialle nyt?

Alun perin selluloosa-, kaapeli- ja kumituotteiden valmistuksella toimintansa aloittaneen Nokian hillitön muuntautumiskyky, lukuisat keksinnöt sekä ennen kaikkea yhtiön kunnostautuminen elektroniikka- ja matkapuhelinvalmistajana hakevat yritysmaailmassa vertaistaan millä tahansa mittapuulla mitattuna.

Nokia loi matkapuhelimista kokonaan uuden teollisuudenalan, jossa puheviestintään tarkoitetusta laitteesta muotoutui vähitellen kamera, musiikkisoitin, pelikone, nettipääte ja useimpien ihmisten tärkein yhteys internetiin. Laite, jota tänä päivänä lähes jokainen kantaa jatkuvasti taskussaan.

Nokia ehti näyttää suuntaa maailman johtavana matkapuhelinvalmistajana monen vuosikymmenen ajan. Yhtiö voi ansaitusti ottaa kunnian monista mobiiliteknologian tärkeimmistä merkkipaaluista. Se oli aikanaan paljon edellä muita, ja patentoi tekniikoita, jotka ovat tärkeitä myös nykypäivän älypuhelimissa. Nokian ja matkapuhelimien kehityksen voi sanoa pitkään kulkeneen lähes käsi kädessä.

Vuosien mittaan myös Tekniikan Maailma on päässyt lähes aitiopaikalta seuraamaan, kuinka ensimmäisistä kiinteästi asennettavista autoradiopuhelimista siirryttiin ensin muutaman kilon painoisiin kannettaviin nmt-puhelimiin, 80-loppupuolen juppimalleihin, 90-luvun pieniin gsm-kännyköihin ja 2000-luvun kosketusnäytöllisiin älypuhelimiin. Vauhti ainakin on ollut huima.

Nokian uudet tuulet

Nokian kuluttajatuotteet, kuten kännykät ovat nykyään jo historiaa. Nokia on keskittynyt langattomaan laajakaistaan ja teleoperaattoreille myytäviin palveluihin. Kaikki muut toiminnot, kuten matkapuhelimet myytiin Microsoftille pari vuotta sitten ja hieman myöhemmin myös yhtiön karttapalvelut eurooppalaisille autovalmistajille.

Aivan uusia liiketoimintoja on kuitenkin kehitteillä. Viime vuonna solmitun Nokian ja Alcatel-Lucentin yhdistymisen myötä yhtiö aikoo olla varteenotettava tekijä tulossa olevissa uuden sukupolven langattomissa iot (internet of things) ja 5g -teknologioissa, joiden avulla sekä ihmiset että esineet voivat olla yhteydessä toisiinsa.

Nokia-merkkiset puhelimet ovat kuitenkin palaamassa markkinoille – tosin lisenssivalmistuksen kautta. Nokia on myöntänyt vastaperustetulle suomalaiselle HMD Global -yhtiölle maailmanlaajuisen yksinoikeuden Nokian tavaramerkin käyttöön matkapuhelimien ja tablettien valmistukseen kymmenen vuoden ajaksi. Tietojen mukaan yhtiön takaa löytyy liuta entisiä Nokian pomoja. Laitteet tulee valmistamaan taiwanilainen Foxconn.

Uudet Nokia-merkkiset älypuhelimet ja tabletit perustuvat maailmalla rajusti kilpaillulle Android-käyttöjärjestelmälle. Eri asia on, millä ne pystyvät erottumaan muista merkeistä. Toisaalta Nokia on edelleen tunnettu tuotenimi kehittyvillä markkinoilla, kuten esimerkiksi Intiassa ja Afrikassa. Älypuhelimissa ja tableteissa Nokia ei enää Microsoftin kaupan jälkeen ole järin kovassa huudossa.

Nokian tärkeimmät merkkipaalut

Nokian ja koko matkapuhelinalan yksi ehdottomasti tärkeimmistä merkkipaaluista oli eittämättä 1982 julkistettu Mobira Senator, Suomen ensimmäinen nmt-matkapuhelin. Kymmenen kiloa painava järkäle oli tarkoitettu pääasiassa autokäyttöön, mutta sen saattoi kohtuuvaivalla muuttaa myös kannettavaksi – jos joku vain jaksoi raahata sitä mukanaan.

Vuonna 1984 myyntiin tullut Mobira Talkman oli ensimmäinen todellinen kannettava matkapuhelin. Laite painoi enää viisi kiloa ja sen pystyi helposti ottamaan autosta mukaansa. Vaikka Talkman maksoi nykyrahassa mitattuna yli 5 000 euroa, siitä tuli huippusuosittu etenkin bisnessmiehinä itseään pitävien keskuudessa.

Talkmanin jättimäisen suosion seurauksena nmt 450 -matkaviestinverkko oli kuitenkin pian puhuttu pahasti tukkoon. Ruuhka-aikaan isommissa kaupungeissa oli turha kuvitella soittavansa matkapuhelimella yhtään mihinkään. Verkon ruuhkaongelmien vauhdittamana Suomen nmt-verkkoa alettiin päivittää samoihin aikoihin tulossa oleville pienitehoisimmille kannettaville puhelimille sopivaksi. Tukkoisen 450-verkon oheen saatiin pikavauhtia ruuhkista vapaa juppikaista nmt 900 -verkko.

Todellinen uutuus nähtiin vuonna 1987 Nokian esitellessä maailman ensimmäisen kannettavan käsipuhelimen Mobira Cityman 900:n. Samalla yhtiö tuli lanseeranneeksi ikään kuin puolivahingossa kännykkä-sanan. Puhelin maksoi kaupassa sikamaiset 24 000 markkaa.

Pari vuotta myöhemmin suomalaiset ja ennen kaikkea Nokia pääsivät röyhistelemään rintojaan, kun Suomessa vierailleen Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin kouraan iskettiin yllättäen samainen Mobira Cityman Helsingin Kalastajatorpalla pidetyn lehdistötilaisuuden yhteydessä. Puhelimessa oli valmiiksi viritetty yhteys Moskovaan. Laite saikin pian tämän jälkeen lempinimen ”Gorba”.

1990-luvulle tultaessa nmt-verkko alkoi jäädä jo kehitteillä olleen gsm:n jalkoihin. Matkaviestinverkoissa käyttöönotettu gsm-standardi hyödynsi nmt:tä tehokkaammin radiotaajuuksia ja tarjosi korkealaatuisemmat puhelut. Uuden tekniikan myötä kännyköistä voitiin tehdä myös entistä pienempiä ja keveämpiä.

Maailman ensimmäinen gsm-puhelu soitettiin Nokian autopuhelimella Radiolinjan gsm-verkon avajaistilaisuudessa Helsingissä heinäkuussa 1991. Soittajana oli Suomen Pankin pääjohtaja Harri Holkeri. Puhelun vastaanottaja oli silloinen Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonio.

Vuonna 1994 yhtiö julkisti maailman pienimmän ja kevyimmän digitaalisen gsm-matkapuhelimen Nokia 2110:n. Kyseinen malli saavutti menestystä muun muassa tekstiviestien lähetystoiminnolla ja vaihdettavilla kuorilla. 2110 oli ensimmäinen puhelin, jossa oli Nokia tune –soittoääni (2110i -rinnakkaismallissa soi myös Säkkijärven polkka).

1996 CeBIT-messuilla Saksassa esiteltiin maailman ensimmäinen digitaalinen integroitu matkaviestin, Nokia 9000 Communicator, joka ensimmäistä kertaa yhdisti matkapuhelimen, data- ja faksipalvelut, kalenterin, sähköpostin sekä internetin. Nokia 9000 Communicatoria seurasi paranneltu 9000i ja sitten Nokia 9110 Communicator.Nokia oli aikanaan paljon edellä muita. Nokian kommunikaattori yhdisti onnistuneesti matkapuhelimen, data- ja faksipalvelut, kalenterin, sähköpostin sekä yhteydet nettiin.

Vaikka Tekniikan Maailman artikkelissa (TM15/96) kommunikaattorin liki kymppitonnin hinnan arveltiin nostavan hankintakynnystä, paljon tienpäällä liikkuvalle myyntimiehelle sen uskottiin olevan juuri se puuttuva lenkki.

Samoihin aikoihin Nokia julkisti myös kohua herättäneen banaanipuhelimen Nokia 8110:n. Tunnusomaista erikoisesti muotoillulle puhelimelle oli, ettei siitä löytynyt ainuttakaan suoraa pintaa. Puhelun aikana käyrämallinen laite asettui korvalle mukavasti.

Banaanipuhelimen näppäimistöä peittävällä liukukannella pystyi säätämään laitteen pituuden sopivaksi suun ja korvan välille. Puheluun vastaaminen sujui vain vetämällä kansi auki ja vastaavasti puhelun lopettaminen työntämällä kansi takaisin kiinni. Laite oli mukana TM:n vertailussa (TM15/96). Puhelin saatiin myös onnistuneesti ujutettua amerikkalaisen Matrix-elokuvan sivurooliin.

Vuonna 1997 julkistettu 6110 oli aikansa monipuolisin puhelinmalli. Sen toimintoihin kuuluivat muun muassa muokattavat käyttäjäprofiilit sekä soittajan mukaan valittavat hälytysäänet. Laitteessa oli ensimmäistä kertaa mukana myös suosittu matopeli.

Nokia 8810 oli yhtiön ensimmäinen varsinainen design-puhelin. Tunnettua amerikkalaista metallista sytkäriä erehdyttävästi muistuttava kromikuorinen kännykkä sai pian lempinimen ”Zippo”. Puhelimen toimintoihin kuului ensimmäistä kertaa muun muassa täristävä vibra-hälytys. Nokia Zippo esiteltiin Tekniikan Maailman numerossa TM16/98. Monien mielestä laite on edelleenkin kaikkien aikojen hienoimpia kännyköitä. Nettihuutokaupoissa Ziposta voi vieläkin saada hyvät rahat.Kromatuilla kuorilla varustettu Nokia 8810 ”Zippo” – puhelin on monien mielestä kaikkien aikojen hienoimpia kännyköitä.

Vuonna 1999 Yritys julkisti maailman ensimmäisen mediapuhelimen, Nokia 7110:n, joka tuki uutta wap-standardia. Wapista odotettiin uutta mullistusta matkapuhelinmarkkinoilla. Sen piti tuoda internet-palvelut puhelimiin kätevästi käytettäväksi. Toisin kuitenkin kävi. Muutamia vuosia myöhemmin wap-palvelut ajettiin alas. Jälkikäteen voisi jopa sanoa, että wap oli aikaansa edellä. Silloiset matkapuhelinverkot eivät vain olleet valmiita nettisurffaukseen samalla tavalla kuin nykyiset 3g- ja 4g-verkot.

Vuonna 2002 myyntiin tullut Nokia 7650 oli tuolloin ensimmäinen digitaalikameralla varustettu, multimediatason yhteyksiin kykenevä gsm-matkapuhelin. Kun puhelimen kameralla oli napattu kuva ja lisätty mukaan hieman tekstiä, koko esityksen saattoi napin painalluksella lähettää toiseen vastaavilla ominaisuuksilla varustettuun laitteeseen. Tekniikan Maailman artikkelissa (TM 13/2002) matkapuhelinkäyttäjien uskottiin omaksuvan nopeasti uuden tavan viestiä. Suomen kännykkähullu kansa oli saanut uuden lelun.

Nokia kokeili siipiensä kantavuutta myös pelialalla. Vuonna 2003 japanilaisen pelitalo Segan kanssa lanseeratusta N-Gage -pelikännykästä ei kuitenkaan tullut myyntimenestystä. Muotoilultaan peliohjaimen näköiseksi suunnitellun kännykän piti yhdistää pelaaminen ja puhelut samaan laitteeseen. Ominaisuuksiin kuuluivat lisäksi mp3-soitin, ula-radio, gprs-tiedonsiirto sekä mms-kuvaviestit.

Nokia 7700:ssa (2004) yhdistyivät iso ja värikäs kosketusnäyttö, uuden ajan käyttöliittymä sekä lähes kaikkia ajateltavissa olevat multimedia- ja tiedonsiirtotoiminnot. Puhelimella pystyi kuuntelemaan mp3-musiikkia, hoitamaan sähköpostiliikennettä, surffaamaan netissä ja jopa vastaanottamaan verkon kautta suoratoistovideoita – siis samalla tavoin, kuin nykyisillä älypuhelimillakin. Erillinen, puhelimeen kiinnitettävä dvb-h –vastaanotin tarjosi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden jopa digitaalisten tv-lähetysten katseluun.

Malli 7700 tuli myyntiin vuoden 2004 keväällä, mutta ei saavuttanut sen kummempaa menestystä. Laite esiteltiin TM:n numerossa 20/2003.

Vuonna 2005 esitelty Nokia 1110 on yksi kaikkien aikojen myydyimpiä puhelimia. Arvioiden mukaan sitä on myyty noin 250 miljoonaa kappaletta. Kalvonäppäimillä varustetun puhelimen ominaisuuksiin kuuluivat muun muassa ennakoiva tekstinsyöttö sekä led-valaistu taskulamppu.

Vuonna 2006 julkistettu Nokia N95 oli kauppoihin tullessaan aikansa edistyneimpiä puhelimia. Nokia nimesikin sen ensimmäiseksi todelliseksi taskukokoiseksi multimediatietokoneeksi.

Liukukannellisessa N95-puhelimessa oli kaikki herkut, mitä ala tuolloin pystyi tarjoamaan. Laitteen ominaisuuksiin kuuluivat muun muassa laadukas, Carl Zeissin optiikalla varustettu 5 megapikselin kamera, 2,6 tuuman värinäyttö, gps-paikannin, musiikki- ja videosoitin sekä sen hetken nopeimmat 3g ja wlan -verkkoyhteydet. N95:stä julkaistiin testi TM:n numerossa 8/2007. Valitettavasti puhelin jäi huomioltaan samoihin aikoihin julkistetun, kosketusnäytöllä varustetun Apple iPhonen jalkoihin.

Vuonna 2011 Nokia valitsi tulevien älypuhelimiensa pääasialliseksi käyttöjärjestelmäksi Microsoftin kehittämän Windows Phone 7:n. Kyse oli merkittävästä suunnanmuutoksesta yhtiön tukeuduttua aiemmin vahvasti Symbian-alustaan.

Nokian ensimmäinen Windows-kännykkä, Nokia Lumia 800 esiteltiin Tekniikan Maailman numerossa 22/2011. Myyntiin se saapui seuraavan vuoden alussa. Käyttöjärjestelmänä Lumia 800:ssa oli Windows Phone 7.5, kutsumanimeltään Mango. Ulkoiselta olemukseltaan Lumia 800 oli lähes identtinen Nokian aiemmin hylkäämän, Meego-käyttöjärjestelmää hyödyntävän N9-mallin kanssa.

Vuonna 2014 Nokia myi matkapuhelimet amerikkalaiselle Microsoftille.

2015 Nokia ja ranskalainen Alcatel-Lucent yhdistyivät. Yhtiön nimi on edelleenkin Nokia ja sen pääkonttori sijaitsee Suomessa.

Nokia Ozo 360 Camera Ball

Keinotodellisuus- kamera Nokia Ozo

Runsas vuosi sitten esitelty Ozo on 4,2 kiloa painava, lapsen pään kokoinen kameramoduuli. Siihen on sijoitettu kahdeksan eri suuntiin osoittavaa videokameraa, jotka kykenevät tallentamaan 10-bittistä eli tavallista laadukkaampaa täysteräväpiirtoista liikkuvaa kuvaa. Kamerat on sijoitettu pallonmuotoiselle pinnalle niin, että niiden yhdistetyt kuva-alat kattavat käytännössä saumattomasti koko ympäristönsä, 360 asteen alan.

360 asteen kuvaaminen vain kahdeksalla kameralla edellyttää laajakulmaisten linssien käyttöä, joten kameroiden ”raakaotoksissa” on voimakas pallovääristymä. Ozo-moduuli sisältää myös Nokian kehittämän digitaalisen kuvanmuotokorjaimen. Muokkain oikaisee videokameroiden linssivääristymät, tahdistaa niiden sulkimet ja yhdistää teräväpiirtoiset kuvavirrat yhdeksi 360 asteen stereo- eli 3d-näkymäksi.

Kamerakuvien yhteensovittaminen tapahtuu Nokian oman dynaamisen tietokonemallinnuksen eli renderoinnin avulla, joka luo yllättävän todentuntuisen syvyysvaikutelman. Yksittäisten videokameroiden kuvavirrat voidaan yhdistää ulkopuolisessa jälkikoosto-ohjelmassakin, mutta lopputuloksen syvyysvaikutelman kerrotaan olevan vähemmän vaikuttavan.

Moduulissa on lisäksi suuntamikrofoniasetelma, jolla 360-video-otoksiin saadaan monikanavainen tilaääni. Konserttikuvausten yhteydessä yksittäiset esiintyjät voidaan varustaa omilla mikrofoneilla, jolloin tilaääni keskittyy kulloinkin katsottavan esiintyjän suuntaan. Tällä tavalla tehtyä konserttitallennetta katsottaessa, esiintyjien äänet paikantuvat suuntaan, jossa he ovat suhteessa katsojan pään asentoon.

Ozon teräväpiirtokuvan laatu on kohtalainen, mutta koko ympäristön kuvaus vaatii rajattua kuva-alaa enemmän pikseleitä ollakseen todella hyvä. Esimerkiksi 4k-kuva-antureilla varustetut kamerat toisivat selvän parannuksen. Toinen kehityskohde on kameroiden kuvataajuus, 30 ruutua sekunnissa. Kuvataajuuden tuplaaminen kohentaisi epäilemättä kuvan luonnonmukaisuutta, video-otoksen katsojan liikuttaessa päätään nopeasti.

Nokia Ozo on sikäli itsenäinen laite, että siihen voidaan kiinnittää akku sekä 500 gigatavun muistiväline 360-videoiden tallentamiseksi. Laitteen täydellinen hallinta vaatii kuitenkin tehokkaan tietokoneen rinnalleen.

Maailmalla on muitakin ympärikuvaavia monikameroita, mutta Ozon vahvuus on 360-videoiden suoratoistomahdollisuus. Se on tällä hetkellä ainoa keinotodellisuuskelpoisia video-otoksia tallentava kamera, jossa kuvaa ja ääntä voidaan tarkkailla jo kuvausvaiheessa.

Mobira Cityman 900

Vuonna 1987 Nokia esitteli Mobira Cityman 900 -käsipuhelimen. Sen jälkeen maailma ei ole ollut entisensä. Työpuheluita ei enää päässyt pakoon työmatkoille tai mökkilomille. Hankin kyseisen kännykän silti vapaaehtoisesti ensimmäisten joukossa, sillä työni takia minun piti olla jatkuvasti tavoitettavissa.

Mielenpainunut tapaus sattui vielä samana vuonna Sveitsissä, jossa Cityman toimi aivan kuten kotomaassa. Sain tiukan puhelun tulla välittömästi kotikonttorille palaveriin. Kun yritin kertoa pitkästä etäisyydestä ja ikkunasta näkyvästä Matterhorn-vuoresta, vastapuoli syytti valehtelusta ja käski lopettaa pulloon tuijottelun.

Sittemmin kännykästä on tullut jokapäiväinen työväline niin kotimaassa kuin ulkomailla, eikä ”arvaa mistä soitan” -kysymystä enää kehtaa edes esittää.

ILKKA HERTTUA

Tuottaja

Mobira Cityman 900

Vuonna 1987 Nokia esitteli Mobira Cityman 900 -käsipuhelimen. Sen jälkeen maailma ei ole ollut entisensä. Työpuheluita ei enää päässyt pakoon työmatkoille tai mökkilomille. Hankin kyseisen kännykän silti vapaaehtoisesti ensimmäisten joukossa, sillä työni takia minun piti olla jatkuvasti tavoitettavissa.

Mielenpainunut tapaus sattui vielä samana vuonna Sveitsissä, jossa Cityman toimi aivan kuten kotomaassa. Sain tiukan puhelun tulla välittömästi kotikonttorille palaveriin. Kun yritin kertoa pitkästä etäisyydestä ja ikkunasta näkyvästä Matterhorn-vuoresta, vastapuoli syytti valehtelusta ja käski lopettaa pulloon tuijottelun.

Sittemmin kännykästä on tullut jokapäiväinen työväline niin kotimaassa kuin ulkomailla, eikä ”arvaa mistä soitan” -kysymystä enää kehtaa edes esittää.

ILKKA HERTTUA

Tuottaja