Parasta Suomesta

Kaikilla meillä on muistikuvia hienoista suomalaisista keksinnöistä, tuotteista ja ilmiöistä. Tässä TM:n toimituksen valintoja!

Parasta Suomesta

Kaikilla meillä on muistikuvia hienoista suomalaisista keksinnöistä, tuotteista ja ilmiöistä. Tässä TM:n toimituksen valintoja!

SISUA JA HÄKÄPÖNTTÖJÄ

Sota-ajan poikkeusoloissa polttoaineen säännöstely oli ankaraa ja nestemäiset polttoaineet oli varattu armeijan käyttöön. Siviilipuolen kumipyöräliikenteen edes osittainen ylläpito vaati kekseliäisyyttä. Ratkaisu oli häkäpöntöstä puun epätäydellisellä poltolla saatu häkäkaasu.

Keksintö ei ollut suomalainen vaan patentti oli saksalainen, ja häkäpönttöautoja oli Euroopassa moninkertaisesti Suomeen verrattuna. Häkäpönttöjen valmistus, käyttö ja puupilkkeiden teko oli kuitenkin suomalaista sisua parhaimmillaan. Puukaasuauton käyttö oli työlästä, likaista ja vaarallistakin – lisäksi moottoriteho romahti. Linja-autoliikenteessä matkustajat joutuivatkin useasti työntöhommiin.

Kun polttoaineiden tuonti alkoi 1946 vapautua, häkäkaasua ei enää kaivattu ja häkäpönttö siirtyi vaikkapa saunan kiukaaksi.

Jari Pitkäjärvi, toimittaja

Jokaisen Polkupyörä

Alkuperäinen Jokaisen Polkupyörä eli tuttavallisemmin Jopo on Eero Helkaman pyöräsuunnittelun taidonnäyte vuodelta 1964. Kantava idea yksinkertaisessa, pienipyöräisessä ja jopa hieman vaatimattomassa pyörässä oli sopivat kulmat ja korkea ohjaustanko. Tämän ansiosta yksi pyörämalli ja runkokoko sopii pienillä säädöillä lähes kaikenkokoisille pyöräilijöille.

Tällä vuosituhannella Jopo herätettiin uudestaan henkiin. Idea ja geometria ovat alkuperäisen kaltaisia, joskin siitä kehkeytyi hieman fiinimpi ja monipuolisempi mallisto useina erilaisina versioina. Runko muodostuu uudessa mallissa putkista, kun alkuperäisessä se oli hitsattu prässätyistä teräslevyistä.

Hienointa nykymallissa on se, että Jopo myös jatkaa pyörien kokoamisen perinnettä Hangossa, ja laadukas tuote on pitänyt pintansa kilpailussa kiinalaisia kopioita ja halpapyöriä vastaan.

Aimo Niemi, tuottaja

Potkukelkkaillen

”Swedish meatballs” -ilmaisun on moni kuullut. Nimi viittaa vahvasti naapurimaahan, vaikka tuskin idea on sieltä täysin kotoisin.

Samalla tavoin potkukelkka on Virossa soome kelk ja Venäjällä finskije sanki – suoraan käännettynä siis ”suomalainen kelkka”, vaikka se keksittiinkin Ruotsissa 1800-luvulla jääkulkuneuvoksi saaristossa käytettäväksi.

”Suomalainen kelkka” -nimen markkinointi tapahtui työn kautta. Virolaiset ja venäläiset näkivät 1900-luvun alussa suomalaisia kalastajia ja hylkeenpyytäjiä potkukelkkailemassa, mikä oli siihen aikaan erittäin innovatiivinen, jäällä liikkumisen muoto. Näin ”suomalainen kelkka” sai nimensä.

Potkukelkkoja ei enää pahemmin näe, mutta ”suomalainen kelkka” -nimi on ainakin jäänyt elämään Virossa ja Venäjällä.

RAGNAR MEHISTO, Toimittaja

Suomalainen muotoilu!

Suomalaisiin menestystarinoihin voi lukea myös muotoilun, josta on monia kansainvälisestikin arvostettuja esimerkkejä.

Omasta mielestäni hyvin muotoiltu tuote on sellainen, joka ei huuda olemassaoloaan, mutta miellyttää silmää, toimii täydellisesti siinä tehtävässä, johon se on suunniteltu ja kestää aikaa sekä visuaalisesti että fyysisesti.

Nämä kaikki vaatimukset täyttää Ilmari Tapiovaaran vuonna 1946 suunnittelema Domus-tuoli. Muutama vuosi sitten meille tuli asunnon vaihdon myötä ajankohtaiseksi uusia ruokailuryhmä, eikä tuolivalintaa tarvinnut pitkään miettiä. Domuksia ei hankittu näyttelyesineiksi vaan ne ovat kovassa käytössä ja kiinteä osa perheemme arkea.

Vaikka Ikeasta olisi saanut tuolit pöydän ympärille 90 prosenttia halvemmalla, ei investointi ole harmittanut hetkeäkään.

VELIMATTI HONKANEN

toimituspäällikkö

Potkukelkkaillen

”Swedish meatballs” -ilmaisun on moni kuullut. Nimi viittaa vahvasti naapurimaahan, vaikka tuskin idea on sieltä täysin kotoisin.

Samalla tavoin potkukelkka on Virossa soome kelk ja Venäjällä finskije sanki – suoraan käännettynä siis ”suomalainen kelkka”, vaikka se keksittiinkin Ruotsissa 1800-luvulla jääkulkuneuvoksi saaristossa käytettäväksi.

”Suomalainen kelkka” -nimen markkinointi tapahtui työn kautta. Virolaiset ja venäläiset näkivät 1900-luvun alussa suomalaisia kalastajia ja hylkeenpyytäjiä potkukelkkailemassa, mikä oli siihen aikaan erittäin innovatiivinen, jäällä liikkumisen muoto. Näin ”suomalainen kelkka” sai nimensä.

Potkukelkkoja ei enää pahemmin näe, mutta ”suomalainen kelkka” -nimi on ainakin jäänyt elämään Virossa ja Venäjällä.

RAGNAR MEHISTO, Toimittaja

Suomalainen muotoilu!

Suomalaisiin menestystarinoihin voi lukea myös muotoilun, josta on monia kansainvälisestikin arvostettuja esimerkkejä.

Omasta mielestäni hyvin muotoiltu tuote on sellainen, joka ei huuda olemassaoloaan, mutta miellyttää silmää, toimii täydellisesti siinä tehtävässä, johon se on suunniteltu ja kestää aikaa sekä visuaalisesti että fyysisesti.

Nämä kaikki vaatimukset täyttää Ilmari Tapiovaaran vuonna 1946 suunnittelema Domus-tuoli. Muutama vuosi sitten meille tuli asunnon vaihdon myötä ajankohtaiseksi uusia ruokailuryhmä, eikä tuolivalintaa tarvinnut pitkään miettiä. Domuksia ei hankittu näyttelyesineiksi vaan ne ovat kovassa käytössä ja kiinteä osa perheemme arkea.

Vaikka Ikeasta olisi saanut tuolit pöydän ympärille 90 prosenttia halvemmalla, ei investointi ole harmittanut hetkeäkään.

VELIMATTI HONKANEN

toimituspäällikkö