Parasta Suomesta

Kaikilla meillä on muistikuvia hienoista suomalaisista keksinnöistä, tuotteista ja ilmiöistä. Tässä TM:n toimituksen valintoja!

Parasta Suomesta

Kaikilla meillä on muistikuvia hienoista suomalaisista keksinnöistä, tuotteista ja ilmiöistä. Tässä TM:n toimituksen valintoja!

Kaveripiirin ikioma hotelli

Habbo Hotel on suomalaisen it-osaamisen varhaisimpia ja menestyneimpiä näytteitä. Vuonna 2000 avattu yhteisö ylitti 200 miljoonan käyttäjän rajapyykin 2011.

Olin ekaluokkalainen vuonna 2000, ja kilpailin tietokoneajasta sisarusteni kanssa. Tuolloin tietokonevuoroni kului vielä MS-DOS -pelejä pelaten, mutta vuoteen 2002 mennessä Habbo oli jo niin iso puheenaihe, että koin tehtäväkseni selvittää, mistä oli kyse.

Habbo vaati Shockwave-playerin – sen asentaminen perheemme yhteiselle koneelle tarkoitti melkoista taivuttelua. Pian Habbo oli kaveripiirissäni kuin virtuaalinen iltapäiväkerho. Koulusta päästyäni avasin tietokoneen ja puhelinmodeemin yhdistysrätinöiden jälkeen löysin itseni Habbo Hotelin uima-altaalta tai diskosta.

Habbossa tyttö kutsui minut ilmeisesti ensimmäisen kerran huoneeseensa olemaan kahden kesken. Hyviä aikoja.

JOONAS GUSTAVSSON, tOIMITTAJA

Kotisaunan lauteilla

Saunan alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta meille suomalaisille se on ollut erittäin tärkeä paikka jo useita vuosisatoja. Suomessa elää vieläkin saunassa syntyneitä.

Meille suomalaisille sauna on paljon enemmän kuin pelkkä peseytymispaikka. Saunoessa pääsen helposti irti arkisista asioista, ja kehon lisäksi mieli rentoutuu. Nautinto paranee, jos sauna sijaitsee järven tai meren läheisyydessä. Vaikka nykypäivänä saunoja rakennetaan kerrostaloihinkin, niin saunominen liittyy meillä vahvimmin mökkeilyyn.

Saunan lämmittely on mukavaa puuhastelua. Täytän kiukaan pesän sytykkeineen jo mökiltä lähtiessä, jotta takaisin tullessa sauna on nopeasti käyttövalmiina. Tuikkaan koivutuoheen tulen, lämmin savuntuoksuinen roihu kuumentaa kivet, odottelua… ja sitten löylyyn!

JARI KUJALA, tOIMITTAJA

Ksylitolilla, kiitos

Ihailin lapsena 1970-luvulla pihan teinejä, kun he jauhoivat purukumia rennosti James Deanin tyyliin. Olisin halunnut olla kapinallisen viileä ja puhallella yhtä suuria palloja kuin he. Ksylitolipurukumi teki kuitenkin purkan jauhannasta terveellistä – viileä kapinointi ksylitolipurkka suussa ei vain oikein toimi.

Kiitos tästä kuuluu Arje Scheininin ja Kauko Mäkisen johtamalle tutkimusryhmälle, joka aloitti Turun yliopistossa 1971 Turun Suuren Sokeritutkimuksen. Vuoden 1975 tutkimustuloksissa todettiin ksylitolin vähentävän hampaiden reikiintymistä. Tutkimuksissa käytettiin Xylitol-Jenkkiä, joka lanseerattiin samana vuonna.

Ksylitolilla on myös sivuvaikutuksensa. Onkohan moni kärsinyt vatsan turvotuksesta, laksatiivisista vaikutuksista ja jopa ripulista? Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan on vain vähäistä näyttöä siitä, että ksylitolin vähentäisi hampaiden reikiintymistä. Suomalaiset tutkijat taas pitävät ksylitolin hyötyjä melko suurina (haju)haittoihinkin verrattuna.

TOMMI TUOMI, VALOKUVAAJA

Suomen Edison ja 71 patenttia

Mustilan kartanossa Elimäellä syntynyt ja New Yorkissa liian nuorena tuberkuloosiin menehtynyt Eric Magnus Campbell Tigerstedt kuuluu viihdetekniikan varhaisimpien visionäärien joukkoon. Vuonna 1913 hän kirjoitti: ”tulee aika, jolloin ihmiset istuvat kodeissaan ja seuraavat maailman tapahtumia laitteella, jota nimitän sähköiseksi silmäksi”. Kyse oli selvästi televisiosta.

Langaton viestintä oli vielä 100 vuotta sitten lähinnä kipinälennättimen ja puheradion tasolla, joten Tigerstedt keskittyi parantelemaan elokuvien esitystekniikkaa. Pian hän kehitti ensimmäisen toimivan laitteiston äänielokuvien tuottamiseen ja esittämiseen. Täydellä syyllä tätä 71 patentin miestä kutsuttiin Suomen Edisoniksi.

LEO BACKMAN, toimittaja

Astiat kuiviksi vähällä vaivalla

Työtehoseuran kotitalousosaston johtajana työskennellyt Maiju Gebhard (1896–1986) kehitti 1940-luvun puolivälissä astiankuivauskaapin. Sillä oli tuolloin tarkoitus helpottaa perheenemännän työtaakkaa, mutta kyllä me kotitöitä tekevät miehetkin saamme olla hänelle kiitollisia.

Gebhard poimi idean Ruotsista: siellä astiat pantiin pesun jälkeen pöydälle puiseen telineeseen, sitten ne kuivattiin ja laitettiin tavalliseen astiakaappiin. Gebhard keksi, että laitetaan kaappiin ritilät ja astiat sinne valumaan, jolloin aikaa vievä kuivaus jää pois. Tässä säästyi aikaa noin puolet aiem­paan verrattuna. Erilaisia astiankuivauskaappeja oli jo aiemmin suunniteltu Saksassa ja Yhdysvalloissa, mutta nykymuodossaan ne ovat Gebhardin keksintö.

Enso-Gutzeit alkoi valmistaa kaappeja 1948. Nykyään Gebhardin keksintö auttaa arkea niin meillä kuin muissakin suomalaiskodeissa.

Timo Peedu

Graafinen suunnittelija

Ksylitolilla, kiitos

Ihailin lapsena 1970-luvulla pihan teinejä, kun he jauhoivat purukumia rennosti James Deanin tyyliin. Olisin halunnut olla kapinallisen viileä ja puhallella yhtä suuria palloja kuin he. Ksylitolipurukumi teki kuitenkin purkan jauhannasta terveellistä – viileä kapinointi ksylitolipurkka suussa ei vain oikein toimi.

Kiitos tästä kuuluu Arje Scheininin ja Kauko Mäkisen johtamalle tutkimusryhmälle, joka aloitti Turun yliopistossa 1971 Turun Suuren Sokeritutkimuksen. Vuoden 1975 tutkimustuloksissa todettiin ksylitolin vähentävän hampaiden reikiintymistä. Tutkimuksissa käytettiin Xylitol-Jenkkiä, joka lanseerattiin samana vuonna.

Ksylitolilla on myös sivuvaikutuksensa. Onkohan moni kärsinyt vatsan turvotuksesta, laksatiivisista vaikutuksista ja jopa ripulista? Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan on vain vähäistä näyttöä siitä, että ksylitolin vähentäisi hampaiden reikiintymistä. Suomalaiset tutkijat taas pitävät ksylitolin hyötyjä melko suurina (haju)haittoihinkin verrattuna.

TOMMI TUOMI, VALOKUVAAJA

Suomen Edison ja 71 patenttia

Mustilan kartanossa Elimäellä syntynyt ja New Yorkissa liian nuorena tuberkuloosiin menehtynyt Eric Magnus Campbell Tigerstedt kuuluu viihdetekniikan varhaisimpien visionäärien joukkoon. Vuonna 1913 hän kirjoitti: ”tulee aika, jolloin ihmiset istuvat kodeissaan ja seuraavat maailman tapahtumia laitteella, jota nimitän sähköiseksi silmäksi”. Kyse oli selvästi televisiosta.

Langaton viestintä oli vielä 100 vuotta sitten lähinnä kipinälennättimen ja puheradion tasolla, joten Tigerstedt keskittyi parantelemaan elokuvien esitystekniikkaa. Pian hän kehitti ensimmäisen toimivan laitteiston äänielokuvien tuottamiseen ja esittämiseen. Täydellä syyllä tätä 71 patentin miestä kutsuttiin Suomen Edisoniksi.

LEO BACKMAN, toimittaja

Astiat kuiviksi vähällä vaivalla

Työtehoseuran kotitalousosaston johtajana työskennellyt Maiju Gebhard (1896–1986) kehitti 1940-luvun puolivälissä astiankuivauskaapin. Sillä oli tuolloin tarkoitus helpottaa perheenemännän työtaakkaa, mutta kyllä me kotitöitä tekevät miehetkin saamme olla hänelle kiitollisia.

Gebhard poimi idean Ruotsista: siellä astiat pantiin pesun jälkeen pöydälle puiseen telineeseen, sitten ne kuivattiin ja laitettiin tavalliseen astiakaappiin. Gebhard keksi, että laitetaan kaappiin ritilät ja astiat sinne valumaan, jolloin aikaa vievä kuivaus jää pois. Tässä säästyi aikaa noin puolet aiem­paan verrattuna. Erilaisia astiankuivauskaappeja oli jo aiemmin suunniteltu Saksassa ja Yhdysvalloissa, mutta nykymuodossaan ne ovat Gebhardin keksintö.

Enso-Gutzeit alkoi valmistaa kaappeja 1948. Nykyään Gebhardin keksintö auttaa arkea niin meillä kuin muissakin suomalaiskodeissa.

Timo Peedu

Graafinen suunnittelija