Parasta Suomesta

Kaikilla meillä on muistikuvia hienoista suomalaisista keksinnöistä, tuotteista ja ilmiöistä. Tässä TM:n toimituksen valintoja!

Parasta Suomesta

Kaikilla meillä on muistikuvia hienoista suomalaisista keksinnöistä, tuotteista ja ilmiöistä. Tässä TM:n toimituksen valintoja!

Legendaarinen 9.0 kp m/31

Pikkupojalle Suomi-konepistooli tuli tutuksi Tuntemattomasta sotilaasta, Tikkakosken mannekiinin Antti Rokan työkaluna. Nuorempana pidin Rokkaa kovana taistelijana, mitä hän toki oli.

Mutta rumpulippaan lataus­harjoitukset aikanaan armeijassa nostivat sen sotilaan arvostusta, joka kohmeisilla käsillä lumihangessa täytti rumpulippaita samaan tahtiin kuin Rokka ampui…

Konepistoolin taipumus nostaa oli aseen tunnettu heikkous, mikä vaati pitämään sarjat mahdollisimman lyhyinä ja ytimekkäinä. Kun tätä ominaisuutta tiedustelin asetta käyttäneeltä sotaveteraanilta, niin hän vain tokaisi:

”Mitä tuosta, sen kun käänsi lappeelleen, niin sehän suorastaan lakaisi!”

Kun Aimo Lahden suunnittelemat Suomi-konepistoolit poistettiin armeijan varastoista, yksi tuollainen 9,00 kp m/31 kulkeutui minullekin deaktivoituna muistuttamaan ajasta, jolloin Suomen itsenäisyys oli vaarassa. Ja miehistä, jotka sitä käyttivät.

HANNU AHONEN

TOIMITTAJA

Terveellinen vaihtoehto

Nyhtökaurassa tuntuisi olevan kaikki kohdallaan: hyvälaatuista proteiinia, uusi vaihtoehto lihalle ja toisaalta soijasuikaleille. Sisältää tärkeitä aminohappoja, hyvä sydämelle. Kasvikset ovat terveellisiä sekä ihmiselle että maapallolle, ja tässä on pelkkää kasvista: kauraa, härkäpapuja ja keltaherneitä. Helppo valmistaa, sen kun lämmittää ja maustaa. Valmistajan mukaan suutuntuma on murea, ei rakeinen ja sopivan sitkeä. Melkein ”aitoa” lihaa siis.

Mutta entä se yksi pieni asia: maku. Kerran olen maistanut nyhtökauraa, ja ensivaikutelma jäi elämään. Melko mauton elämys, ihan syötävää, mutta ei herättänyt suuria intohimoja. Mielipidekysymys, en väitä vastaan, jos joku tykkää. Ja paljon riippuu varmaan maustamisesta. Itse taidan jatkossa suosia edelleen kalaa, kun haluan syödä terveellisesti.

Hannu Häyhä

Valokuvaaja

Ruista ja salmiakkia

Asuessani Englannissa 1990-luvulla toteutin kliseetä, jonka mukaan suomalainen kaipaa ulkomailla ruisleipää ja salmiakkia. Nämä tuskin ovat alkujaan suomalaisia keksintöjä, mutta joka on maistanut saksalaista ruisleipää tai englantilaista salmiakkia (onko sitä edes olemassa?) tunnistaa kyllä eron.

Lontoon Merimieskirkon puoti tuli tutuksi, kun siellä luin suomalaisia lehtiä (oli siellä välillä Tekniikan Maailmakin) ja ostin kotimaasta rahdattuja tuotteita. Pakastetut leivät eivät olleet aina parhaimmillaan, mutta kaasulieden uunissa lämmitettyinä menivät täydestä.

Lontoolaisille alkuasukkaille esittelimme salmiakin ihanuutta, mutta sain vaikutelman, että se ei ihan istunut englantilaiseen makuun. Ruisleipä sen sijaan maittoi melkein kaikille: ottivat usein toisen ja kolmannenkin viipaleen.

ILPO SALONEN

tuottaja

Turun TV-tehtaan tuotanto

Vaikka Suomi on pieni maa, täällä voi syntyä suuria visioita. Turun TV-tehtaan juuret ajoittuvat vuoteen 1927. Yrityksen nimi oli tuolloin Asa Radio Oy ja painopiste radioiden valmistuksessa. Mustavalkoisten kuvaputkitelevisioiden tuotanto alkoi vasta 30 vuotta myöhemmin. Aluksi yleisin kuvaruutukoko oli 17 tuumaa. Varsinaiseen vauhtiin päästiin 1964, kun tehdas laajeni teollisuustiloiltaan lähes 8 000 neliömetriin.

Vuonna 1968 yhtiö toi markkinoille Euroopan ensimmäiset transistorein toteutetut televisiot. Väritelevisiot esiteltiin 1969 – vain muutama kuukausi PAL-värijärjestelmän käyttöönottopäätöksen jälkeen.

Turussa valmistettiin puolen vuosisadan aikana televisioita useilla tuotemerkeillä, kuten Asa, Luxor, Finlux, Salora ja Nokia. Parhaimmillaan vuotuinen tuotanto oli noin 200 000 kappaletta. Tehtaan tuotteet pärjäsivät vallan mainiosti Tekniikan Maailman vertailutesteissä. Turun TV-tehdas päätyi lopulta useiden omistajavaihdosten jälkeen konkurssiin vuonna 2005.

JUHA NYKÄNEN

TOIMITTAJA

Turun TV-tehtaan tuotanto

Vaikka Suomi on pieni maa, täällä voi syntyä suuria visioita. Turun TV-tehtaan juuret ajoittuvat vuoteen 1927. Yrityksen nimi oli tuolloin Asa Radio Oy ja painopiste radioiden valmistuksessa. Mustavalkoisten kuvaputkitelevisioiden tuotanto alkoi vasta 30 vuotta myöhemmin. Aluksi yleisin kuvaruutukoko oli 17 tuumaa. Varsinaiseen vauhtiin päästiin 1964, kun tehdas laajeni teollisuustiloiltaan lähes 8 000 neliömetriin.

Vuonna 1968 yhtiö toi markkinoille Euroopan ensimmäiset transistorein toteutetut televisiot. Väritelevisiot esiteltiin 1969 – vain muutama kuukausi PAL-värijärjestelmän käyttöönottopäätöksen jälkeen.

Turussa valmistettiin puolen vuosisadan aikana televisioita useilla tuotemerkeillä, kuten Asa, Luxor, Finlux, Salora ja Nokia. Parhaimmillaan vuotuinen tuotanto oli noin 200 000 kappaletta. Tehtaan tuotteet pärjäsivät vallan mainiosti Tekniikan Maailman vertailutesteissä. Turun TV-tehdas päätyi lopulta useiden omistajavaihdosten jälkeen konkurssiin vuonna 2005.

JUHA NYKÄNEN

TOIMITTAJA