50 vuotta sitten

KOONNUT Matti Korjula | TM:n silloinen päätoimittaja

50 vuotta sitten

KOONNUT Matti Korjula | TM:n silloinen päätoimittaja

Sähköjunia kotimaasta

Tolmenkymmenen sähköjunan hankintaa koskeva sopimus on allekirjoitettu rautatiehallituksessa. Junat toimittaa rautateille Valmet Oy vuoden 1971 heinäkuun alkuun mennessä. Sähkömoottorit ja muut sähkölaitteet valmistaa Oy Strömberg.

Hankinnan kokonaisarvo on lähes 50 miljoonaa markkaa. Siitä on kotimaisen työn ja hankinnan osuus 82 prosenttia.

Sähköjunassa on vetovaunu ja ohjausvaunu. Maksiminopeus on noin 120 km/t. Vaunujen pituudeksi tulee 26,5 m. Istumapaikkoja junayksikköä kohti on noin 180.

Nyt tilatut sähköjunat tulevat käyttöön rataosilla Helsinki – Kirkkonummi ja Helsinki – Riihimäki. Edellisellä rataosalla alkaa sähköistetty liikenne vuoden 1968 lopulla ja toisella vuotta myöhemmin.

Nykyrahassa hankinnan arvo olisi noin 87 miljoonaa euroa. Liikennöinti alkoi viidellä SM1-paikallisjunalla Helsinki–Kirkkonummi -välillä 1969. Kaikkiaan tätä junamallia valmistettiin vuoteen 1973 mennessä 50 kappaletta. Myöhemmin VR valmistutti parannettuja kevytmetallirunkoisia SM2-sähköjunia samoin 50 kappaletta.

Vanhempi väki muistaa SM1-junat punavalkoisesta väristään.

Tekniset ammatit kutsuvat

Ammattikoululaitoksemme käsittävät yli 600 eriasteista koulutuspaikkaa, joiden joukosta nuoren olisi valittava itselleen soveltuva elämänura ja tehtävä alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Ne pystyvät ottamaan vastaan vain noin puolet pyrkijöistä.

Monet joutuvat oppimaan ammattinsa aakkoset työpaikoissaan tai lyhyillä kursseilla, jotka he ovat ehkä sattuman seurauksena itselleen valinneet. Elinkeinoelämässä tapahtuvat rakennemuutokset, nopea teollistuminen, automatisointi, liikenteen ja palveluammattien räjähdysmäinen kasvu sekä maa- ja metsätalouden supistuminen jne. vaikuttavat myös uranvalintaan.

Joka tapauksessa ammatti on valittava ja siihen saatava pätevä koulutus. Tulevaisuudessa ammattitaidoton työvoima toimii vain kehityksen jarruna ja sen taloudellinen asema vaikeutuu.

Olemme laatineet koulutusmahdollisuuksia esittelevän kaavion, joka pyrkii antamaan vihjeitä ja herätteitä oikeaksi valinnaksi. Taulukossa ei ole otettu huomioon eri aloilla vallitsevia urakka- ja lisäansiomahdollisuuksia.

Jouko Mäkipaasi

Kirjoittaja, TM:n vakituinen avustaja, oli eräs sen ajan harvalukuisista ammatinvalinnanohjaajista alallaan.

TM 16 1966
LUE NÄKÖISLEHTENÄ

Ilmatyynyaluksen soveltuvuus Suomeen

Pintaliitäjäperiaatteella toimivat kulkuneuvot ovat alkuperäistoteutuksena suomalaisen dipl.ins. Toivo Kaarion keksintöä. Hän oli kokeiluissaan suuntautunut lähinnä ylikriittisellä nopeudella toimiviin laitteisiin, joissa siis lennon patopaine on suurempi kuin laitteen ja kulkupinnan väliin puhallettava paine.

Tällaisen pintaliitäjän tehontarve on selvästi pienempi kuin kaupallisessa valmistuksessa olevien ja oheisessa artikkelissa kuvattujen alikriittisten pintaliitäjien. Ylikriittisten laitteiden nopeusalue ulottuu korkeammalle.

Noin kymmenen vuoden ajan on maailmassa omistettu huomiota ilmatyynyaluksen (ITA) kehittämiselle. Niitä on Englannin Kanaalin liikenteessä ja Vietnamin sodassa ne ovat saaneet tulikasteensa.

ITA sopii parhaiten 100-200 km/t nopeudelle. Hitaammilla nopeuksilla tulevat muut veden päällä liikkuvat alukset edullisemmiksi, suuremmilla lentokoneet. Maaliikenteessä ovat muut kulkuneuvot kaikilla nopeuksilla edullisempia, jos niille on rakennettu sopivat tiet.

Suomen olosuhteissa ITA soveltuu kesäisin nopeisiin vesitiekuljetuksiin. Matkustajaliikenteessä tulevat kyseeseen sellaiset reitit kuin Hämeenlinna-Kuopio, H:ki-Tallinna, H:ki-Tukholma tai Vaasa-Gävle.

Aikaisemmin on pelätty, että ITA olisi altis jäätymiselle. Ruotsissa ja Tanskassa tehdyt kokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että jäänmuodostus on mitätön ja voidaan arimmissa kohdissa eliminoida jäänpoistonesteellä.

Taloudellisesti on järkevää, että ilmatyynyn ylläpitämistä tehostetaan ympäröimällä tyyny helmoilla. Alareunoissa on huomattu vain lievää kulumista.

Hajanaiset metrin korkuiset jäävallit eivät ole ITA:lle esteenä. Voitaneen olettaa, että se soveltuu jääkelin ja kelirikon aikaiseksi kulkuneuvoksi hyvin. Taloudellisesti on tärkeää, että alusta voidaan käyttää hyödyksi ympäri vuoden.

Fred Burmeister

TM 16 1966
LUE NÄKÖISLEHTENÄ

Ilmatyynyaluksen soveltuvuus Suomeen

Pintaliitäjäperiaatteella toimivat kulkuneuvot ovat alkuperäistoteutuksena suomalaisen dipl.ins. Toivo Kaarion keksintöä. Hän oli kokeiluissaan suuntautunut lähinnä ylikriittisellä nopeudella toimiviin laitteisiin, joissa siis lennon patopaine on suurempi kuin laitteen ja kulkupinnan väliin puhallettava paine.

Tällaisen pintaliitäjän tehontarve on selvästi pienempi kuin kaupallisessa valmistuksessa olevien ja oheisessa artikkelissa kuvattujen alikriittisten pintaliitäjien. Ylikriittisten laitteiden nopeusalue ulottuu korkeammalle.

Noin kymmenen vuoden ajan on maailmassa omistettu huomiota ilmatyynyaluksen (ITA) kehittämiselle. Niitä on Englannin Kanaalin liikenteessä ja Vietnamin sodassa ne ovat saaneet tulikasteensa.

ITA sopii parhaiten 100-200 km/t nopeudelle. Hitaammilla nopeuksilla tulevat muut veden päällä liikkuvat alukset edullisemmiksi, suuremmilla lentokoneet. Maaliikenteessä ovat muut kulkuneuvot kaikilla nopeuksilla edullisempia, jos niille on rakennettu sopivat tiet.

Suomen olosuhteissa ITA soveltuu kesäisin nopeisiin vesitiekuljetuksiin. Matkustajaliikenteessä tulevat kyseeseen sellaiset reitit kuin Hämeenlinna-Kuopio, H:ki-Tallinna, H:ki-Tukholma tai Vaasa-Gävle.

Aikaisemmin on pelätty, että ITA olisi altis jäätymiselle. Ruotsissa ja Tanskassa tehdyt kokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että jäänmuodostus on mitätön ja voidaan arimmissa kohdissa eliminoida jäänpoistonesteellä.

Taloudellisesti on järkevää, että ilmatyynyn ylläpitämistä tehostetaan ympäröimällä tyyny helmoilla. Alareunoissa on huomattu vain lievää kulumista.

Hajanaiset metrin korkuiset jäävallit eivät ole ITA:lle esteenä. Voitaneen olettaa, että se soveltuu jääkelin ja kelirikon aikaiseksi kulkuneuvoksi hyvin. Taloudellisesti on tärkeää, että alusta voidaan käyttää hyödyksi ympäri vuoden.

Fred Burmeister