Postilaatikko
postilaatikko@tekniikanmaailma.fi
Postiosoite: TM/Postilaatikko, Esterinportti 1, 00015 Otavamedia • Toimitus pidättää itselleen oikeuden tarvittaessa lyhentää kirjeitä

Miksei se käy?

Mopoautot ovat osoittautuneet onnettomuustilanteissa turvattomiksi. Yhdysvalloissa henkilöauton ajokortin saa 16-vuotiaana, kuten Virossakin. Miksei se onnistu meillä?

Lukiolainen

Ajoneuvon hallinnan kannalta tuolla kahden vuoden ikäerolla tuskin on merkitystä. Voidaan kyseenalaistaa, onko harkintakyvyn kehittymisenkään kannalta. Siitähän tässä on lähinnä kysymys.

Virossa 16-vuotiaat eivät saa ajaa yksin. Ajokortti on voimassa sillä edellytyksellä, että jompikumpi vanhemmista – tai näiden valtuuttama ”täysi-ikäinen” kortillinen – on autossa mukana. Virolainen systeemi tuo kokemusta omaavia kuljettajia liikenteeseen, kun 18-vuotiaat sinne aikanaan siirtyvät. Suomessa saman ikäisillä kokemusta ei ole.

Idea kahden vuoden harjoitteluajasta on alkuaan peräisin Kanadasta, eli siltä osin estettä sen hyväksymiseen meilläkään ei ole. Suomessahan ”isoveli” -ajatuksen vaalijoiden on tunnetusti vaikea ottaa mallia ”pikkuveljien” maasta Virosta.

Olavi lempinen

Matkapuhelinten paheneva kuuluvuus ongelma

Otsikko selittänee asian ytimen. Nämä uudet matalaenergiatalot, joissa on vielä selektiivilasit pitämässä melut ulkona ja lämmön sisällä (sinänsä hyvä juttu). Näissä taloissa ulkona pysyy myös puhelinsignaali, eli yhteys ei toimi.

Asumme tällaisessa talossa, minkään operaattorin yhteydet eivät toimi sisälle, ei edes tekstiviesti tule perille, eikä lähde. Paikka noin 4 kilometriä linnuntietä Espoon keskustasta, lähin masto on vajaa kilometri, mäennyppylän takana.

Viestintävirasto suosittelee passiivista toistinta, mikä ei kai auta jos ulkonakaan ei ole huippukenttää. Toinen suositus on GSM-pöytäpuhelin sim-kortilla ja lisäantenni. Näitä on vain ”yksisimmisiä”, olisi vain yhden käytössä. Elisa ainakin on lopettanut dual-simmien myynnin.

Olisiko TM:llä mahdollisuutta testata näitä toistimia, toinen antenni ulkona piuhalla sisällä olevaan antenniin.

Operaattorithan eivät ole näköjään varautuneet tilanteeseen kai mitenkään. Ongelmahan tulee koskemaan tuhansia käyttäjiä, sitä mukaa kun taloja tehdään. EU-määräys tulee voimaan 2020, ja Suomessahan tämä on alkanut.

Viestintävirastohan suosittelee uusiin kohteisiin sisäverkon rakentamista, kallis, eikä sitä kukaan suosituksilla tee.

No mastot tehdään aika mataliksi, liekö siinäkin joku kaavoittajan kynänjälki.

Juuri tänään juttelin Aspan kanssa, kertoi että kaupungin keskustoissa taloyhtiöt haluaa mastoja pois katoiltansa, liikaa huoltoliikennettä. Millähän meinaavat soitella?

Esko Vänskä

Matalaenergiatalot ja niiden selektiivilasit ja mahdollisesti alumiinifoliolla vuoratut seinät synnyttävät talon sisälle Faradayn häkin, jonne radioaallot eivät tunkeudu. Tämä on tunnustettu ongelma ja korjausvaihtoehdot ovat vähissä.

Passiivinen gsm-toistin on lähes ainoa laillinen ratkaisu. Talon ulkopuolelle korkean maston päähän sijoitetaan suunta-antenni ja sieltä johdetaan kaapeli sisällä sijaitsevaan toistinantenniin. Aiheesta on kirjoittanut muun muassa https://shop.tele-tukku.fi/media/contenttype/sisaverkonpeitto_es.pdf.

Toinen ehdotettu vaihtoehto eli gsm-pöytäpuhelin vaatii myös korkean ulkoantennin toimiakseen kunnolla. Passiivinen gsm-toistin on siis parempi ratkaisu, sillä se tarjoaa kuuluvuuden usealle sisätilassa olevalle kännykälle eikä sim-kortteja tarvitse hankkia lisää.

Parin vuoden kuluttua käyttöön otettavat 5g-verkot muuttavat tilannetta ehkä paremmaksi, sillä mikrosolujen ja erilaisten radioverkkojen yhdistymisen myötä kotona voi käyttää kotona omaa mikrosolua tai peräti wlan-tukiasemaa puheluiden välittämiseen.

Operaattorit ovat viime vuosina tihentäneet verkkojen solurakennetta ja samalla joutuneet laskemaan tehotasojaan. Tällä tavalla saadaan lisää kanavia asiakkaiden käyttöön ja data liikkumaan ripeästi, mutta sisätilakuuluvuus tietysti heikkenee tehotasojen laskiessa.

Matkapuhelimien kuuluvuus ja datanopeudet ovat esillä vuoden ensimmäisessä numerossa (TM 1/2018), kuten myös tulevien 5g-verkkojen ominaisuudet. Valitettavasti gsm-toistimiin emme tällä kertaa enää ehdi puuttua, mutta palaamme sisätilakuuluvuuteen varmasti vielä kevään aikana.

Ilkka Herttua

Keskustelua
Osallistu keskusteluun TM:n verkkosivuilla osoitteessa: tekniikanmaailma.fi/keskustelu/

Suojateiden merkitseminen

”Uudessa lakiesityksessä suojatie pitäisi ilmeisesti merkata sekä maalauksin, että merkein. Tuo on selkeä kukkanen. Loppuuko suojatie olemasta, kun asfalttiporukka vetää tiemerkinnät peittoon? Entä eikö tietyömaalla voi tehdä suojatietä sorapinnalle?”

Herbert

Helsinkiin suunnitellut kaupunkibulevardit

”Vihreät ovat Helsingissä iso ryhmä ja pystyvät väkisin saamaan haluamiaan aloitteita läpi, joissa on muka luontoarvo takana. Tässä ei ole mitään muuta syytä kuin autoviha, joka kumpuaa siitä asiasta, että moottoritiet nähtiin saastuttajina 1970-luvulla.”

jugezu

EU pitää Suomen metsiä hiililähteinä

”Suomen puuvarannot ovat historian suurimmat tällä hetkellä. Kasvavat metsät imevät hiiltä. Metsää pitää uudistaa, jotta tulee taas uutta kasvua hiiltä nielemään. Jos tuotetulla puulla korvataan fossiilisia raaka-aineita tässä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Kuinkahan kauan metsät olisivat hiilinieluja, jos puuta lakattaisiin jalostamasta?”

Tanelikko

Tekniikan Maailman lukijat vastaavat

Tiedotetaanko radonkaasusta ja sen mittauksesta riittävästi?

”Ei riittävästi. Paremmat kartat olisivat tarpeen.”

”Ei tiedoteta, eikä terveysviranomaiset valvo riittävästi työpaikkojen, koulujen ja päiväkotien mittauksia.”

”Tiedotetaan, mutta asia ei tunnu menevän perille. Esimerkiksi kotikatuni talot ovat kaikki soraharjulla ja radonpitoisuudet korkeita.”

”Jopa liikaa, koska se on hyvin alueellinen ongelma eikä valtakunnallinen.”

Perustuu TM:n lukijayhteisön kyselyyn joulukuussa 2017.