vuoden kirjakatsaus

koonnut ilpo salonen

vuoden kirjakatsaus

koonnut ilpo salonen

Isomman äärellä

Heikki Oja

Universumi

Ursa 2017, 311 sivua, 36 €

Maailmankaikkeus on melko iso pala haukattavaksi. ­Heikki Oja tarjoaa universumimme keskeisimmät ilmiöt, kuten tähdet, supernovat, erilaiset galaksit sekä mustat aukot maallikollekin helposti nautittavina annoksina. Osastonsa saavat luonnon neljä perusvoimaa, avaruuden viestintuojat, planeettakuntien, tähti­avaruuden, galaksimaailman sekä universumin suurimmat ilmiöt.

Kirjassa käsitellään sekä tähtitieteen historiaa että tutkimuksen viimeisimpiä löytöjä, kuten pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Oja luo silmäyksen myös alan tulevaisuuteen. Teoksen läpi kulkee havainnollinen aikajana alkuräjähdyksestä alkaen ja 100 miljoonaa vuotta nykyhetkestä eteenpäin. Siitä voi tarkastaa vaikka missä vaiheessa maailmankaikkeudessa mentiin, kun se oli 6 miljardia vuotta vanha.

Universumi on erinomainen lisä Ursan ansiokkaaseen julkaisusarjaan. Se kuuluu jokaisen maailmankaikkeudesta kiinnostuneen kirjahyllyyn.

Timo Peedu

Painavaa tekstiä

Pentti O. A. Haikonen

Tietoisuus, tekoäly ja robotit

Art House 2017, 295 sivua, 35 €

XCR-1 -robotin ja HAC-arkkitehtuuriksi nimetyn neuroverkon kehittäjä Pentti O. A. Haikonen on kirjoittanut selkeän ja aikamoisesti koukuttavan yleisteoksen tekoälyn lyhyehkön historian taustoista ja haasteista.

Ja yllätys, yllätys: kirja päättyy varoituksiin ja uhkakuviin siitä, kuinka vaarallista on, jos ”vallanhaluiset tahot ja itsekkäät päättäjät” valjastavat kaikkialle ulottuvasta tekoälystä itselleen vallan väärinkäytön työkalun. Eli Haikonen on samoilla linjoilla kuin Bill Gates, Stephen Hawking ja Elon Musk. Haikonen paketoi asian siten, ettei tekoälylle tule antaa päätäntävaltaa.

Hän tuo myös oman näkemyksensä tietoisuuskeskusteluun eli tietoisuus aineellisena tai aineettomana olevaisena on kategoriavirhe, joka on johtanut filosofit harhaan. Hänen mukaansa tietoisuus on laadullista havaitsemista – se on vain havaitsemisen toimintatapa: tapahtumista.

MAURI KAARRE

Uskoa tulevaisuuteen

Esko Valtaoja

Kohti ikuisuutta

Ursa 2017, 303 sivua, 33€

Emeritustähtitieteilijä Esko Valtaojan uusin kirja antaa toivoa ja valoa ihmiskunnan vaellukselle avaruuden äärettömyydessä. Kaikki tekniset esteet ovat voitettavissa. Matka jatkuu ja kirjoittaja valottaa näkymiään kaukana tulevaisuudessa ja maapallon lähihorisonttia kauempana.

Valtaoja heittää monia scifi-kirjoista tuttuja ideoita ilmoille ja hahmottaa samalla muun muassa nykyisin vasta alkuaskeleita ottavien tekoälyn ja nanotekniikan kehitystä tiedemiehelle tunnusomaisten faktojen tarkastelulla.

Tulevaisuuden kuvauksissa mennään reilusti seuraaville kymmenille vuosituhansille. Kirjoittaja arvioi myös tulevaisuuden keksintöön johtanutta kehitystä, josta voisi löytää alkupisteen nykypäivänä.

Valtaoja osoittaa havainnollisesti historian esimerkein, kuinka kehitys on vauhdilla edennyt ja eteen tulleet ongelmat ratkaistu, vaikka toisin olisi ennustettukin.

iLKKA HERTTUA

Reilusti ruoasta...

Janne Pekkala

Äijäruokaa – syömällä hyvä olo

Fitra, 180 sivua, 24 €

Kun vaaka näytti eräänä aamuna 117,5 kiloa, tv-kokki, ruokakirjailija, rumpali Janne Pekkala heräsi miettimään, miten lukemaa saisi alaspäin – tinkimättä hyvästä ruoasta. Tuloksena on kirja, jossa on sopivasti kuntoremonttipäiväkirjaa ja toimiviksi testattuja ruoka­ohjeita.

Kirjan alku kertoo tiiviiden päivä­kirjamerkintöjen kautta, kuinka ruokavalinnat, bänditouhut sekä alkava liikunta ja muu oman terveyden seuraaminen ja kohentaminen loksahtavat välillä helpommin, välillä kankeammin arkeen. Kirjoittaja alkaa huomata, mistä ruoasta tulee hyvä ja mistä taas huonompi olo. On painon putoamisia, romahduksia, taas treeniä, toiveikas 109,5 kilon vaakalukema.

Kirjan lopusta löytyy kannustavia kahden terveys­asiantuntijan vinkkejä liikunta­ilon löytämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja pitämiseen sekä tielle osuvien monenlaisten vastoinkäymisten ylittämiseen.

Valtaosa kirjasta on kokkausohjeita, joista turha hifistely on kaukana ja maut ilmeisen kohdillaan. Terveellisiltäkin näyttävät.

ilpo salonen

...ja ravitsemuksesta

Timo Kettunen

Miksi syömisestä tuli niin ­hankalaa?

Fitra, 256 sivua, 23 €

Mikä on terveellinen ruokavalio? Mitä eroa on tieteellä ja omalla kokemuksella? Entä luomu- ja tavallisella ruoalla?

Timo Kettunen tuo helppolukuisesti esiin oikeas­taan kaiken olennaisen, mitä maallikon tarvitsee tietää ruoasta ja ravitsemuksesta. Kirja toimii myös rokotuksena huuhaatietoa vastaan.

Teksti rullaa sujuvasti aiheesta toiseen: ”prosessoitu ruoka”, geenimanipulaatio, aamupalan merkitys, dieetit, maalaisjärki, syömisen sosiaalisuus, hiilarit, proteiinit ja rasvat, suoliston toiminta, energia-aineenvaihdunta, kivennäisaineet sekä tietenkin iso aihe: painonhallinta.

Myös media saa osansa: hyvä muistaa että kaikki jotka esiintyvät asiantuntijoina eivät ole sitä. Kirjan lopun laaja lähdeluettelo lisää kirjan uskottavuutta.

ilpo salonen

Monipuolista terveysruokaa

Mika Remes, Mikko Takala, ­Sami Rekola

Kala! – Pinnan alta pannulle.

Readme.fi, 379 sivua, 29 €

Tuhti, tyylikkäästi kuvitettu ja taitettu kirja on hyvä julki­sivu isommalle viestille: ­kala on terveellistä ja suhteellisen ympäristö­ystävällistä syötävää, ainakin jos sitä vertaa vaikkapa naudanlihaan.

Onhan muun muassa isoissa silakoissa toki ympäristömyrkkyjä, mutta kaikkiaan kalan syömisen hyvät terveysvaikutukset ovat paljon isommat kuin mitkään niiden haitat.

Kirja kertoo elävästi muun muassa kalastajan ammatista ja kalankäsittelyn tarvikkeista sekä eri kaloista ja kokkausmenetelmistä. Esimerkiksi grillaus on kelpo valmistustapa siinä kuin vaikkapa paistaminen, fritee­raus ja savustus. Kirjassa on tavoitettu onnistunut sekoitus tuttuja ja eksoottisempia reseptejä.

ilpo salonen

Havainnollista asiaa kakkuloista

Harri Hietala

Objektiivikirja

Docendo 2017, 197 sivua, 42,95 €

Sisällysluettelon selkeä jaottelu osoittaa, että aihe on vankasti tekijän hallussa. Runsas ja laadukas värikuvitus tarjoaa paljon katsottavaa nykyaikaisten linssien ja kameroiden rakenteista kiinnostuneille. Optiikan lait ja linssien perusominaisuudet kuvataan havainnollisten piirrosten kautta.

Objektiivikirja on ennen kaikkea linssitekniikan käsikirja, mutta myös kameroita ja digitaalista kuvausta käsittelevä tietoteos. Aihepiirin osa-alueet käsitellään tasapuolisesti. Mukana on erikoiskameroiden esittelyä, yleispäteviä kuvausohjeita ja valokuvauksen historiaa.

Teksti ei ole ensimmäisestä viimeiseen sivuun etenevä tarina. Kirjaan tutustumisen voi siis aloittaa siitä luvusta, joka kulloinkin kiinnostaa eniten. Linssitekniikan, optiikan ja valokuvaamisen säännöt ja lainalaisuudet kerrotaan helppolukuisella arkikielellä.

Kirja antaa lukijalleen kattavan käsityksen erilaisten kameralinssien eli objektiivien ominaisuuksista ja mahdollisuuksista valokuvauksessa.

LEO BACKMAN

Ilmailuvoimista ilmavoimiin

Jyrki Laukkanen

Tehtävä taivaalla – Suomen ilma­voimat 100 vuotta/Finnish Air ­Force 100 Years

Koala-kustannus, 304 sivua, 39 €

Jyrki Laukkasen kirja käsittelee Ilmavoimien sata­vuotisen historian jaksoissa, jotka vaihtelevat vuodesta aina vuosikymmeneen. Kaksikielisyys (suomi/englanti) on vienyt tilaa ja vaikeuttanut taittoa tekstien mittojen erotessa toisistaan, mutta vastapainoksi se avaa markkinoita Suomen ulkopuolella.

Jokaisessa jaksossa on käsitelty poliittista tilannetta, jossa on toimittu, sekä yksiköitä ja tukikohtia, lentokalustoa, koneiden merkintöjä ja maalausta, lentotoimintaa ja lentoturvallisuutta eli konemenetyksiä.

Kyseessä ei siis ole varsinainen kuvakirja ilmavoimista. Toki kuvia on melkoinen joukko, mutta niiden koosta on jouduttu tinkimään.

Kirjassa on joukko ennen julkaisemattomia kuvia, joista osa on kuvaajanakin kunnostautuneen kirjailijan omia värikuvia viime vuosikymmeniltä.

Teksti on asiantuntevaa, mutta kirja käy helposti raskaslukuiseksi varsinkin asiaan vihkiytymättömälle. Osa tekstin tiedoista kuten konemäärät ja tappiot olisi voitu sijoittaa taulukoihin, joista ne löytyisivät helpommin. Lisäksi jäi kaipaamaan taulukkoa Ilmavoimien koneista, niiden lukumäärästä ja käyttövuosista sekä muutamista teknisistä tiedoista. Nämä kun eivät ole kaikille lukijoille entuudestaan tuttuja.

hannu ahonen

Kaikki suomalaisista Mersuista

Kari Stenman

Mersu – Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa

Koala-kustannus, 400 sivua, 69 €

Kari Stenmanin kirjajärkele antaa täydelliset tiedot suomessa käytössä olleista Messerschmitt-hävittäjistä.

Kirjassa käsitellään koneiden tekniikkaa, hankintaa ja käyttöä niin sodan aikana kuin sodan jälkeen. Pääpaino on tietysti sota-ajassa, joka on käsitelty runsain kuvin ja taistelukertomuksin, sekä taustatiedoin tapahtumista myös vastustajasta.

Sodan jälkeen Mersut palvelivat vuoteen 1954 saakka ja vastasivat Suomen ilmapuolustuksesta aina vuoteen 1953, jolloin Ilmavoimat saivat ensimmäiset suihkuhävittäjät, D.H. Vampiret.

Kirjan lopussa on Mersujen konekohtaiset historiikit, taulukot ilmavoitoista, tappioista, sotalennoista ja konetilanteesta. Lisäksi taulukoissa on Mersuja käyttäneiden laivueiden sijainnit, komentajat ja lentueen päälliköt.

Kirjan kuusi värivalokuvaa ovat sodan jälkeiseltä ajalta, muut kuvat ovat mustavalkoisia. Lisänä kirjassa on väriprofiilipiirroksia ja kolmitahopiirroksia koneen eri versioista mittakaavassa 1:48 ja 1:72.

Hannu Ahonen

Ne puiset pömpelit maisemassa

Maarit Verronen

Puutornimuuntamot – tarinoita sähkönsiirrosta.

Aviador, 372 sivua, 34 €

Romaani-, novelli- ja matkakirjailija Maarit Verronen on tarttunut aiheeseen, joka on kaikessa arkisuudessaan varsin monimuotoinen. Suomalaista maisemaa koristavista puisista tötteröistä ei ole kukaan keksinyt ennen kirjoittaa kirjaa.

Alussa kerrotaan, miksi muuntajia ylipäätään tarvitaan ja miten Suomen sähköistäminen 1800-luvun lopulla lähti etenemään ja pääsi vauhtiin.

Teoksessa on satakunta esimerkkiä muuntamoista, ja täytyy kyllä olla aika innokas puumuuntamoharrastaja, että kaikkiin niihin jaksaa paneutua. Teksti on kyllä sujuvaa ja innostunutta. Ehkä kirja kiinnostaa varmimmin niitä, jotka asuvat kyseisten muuntamojen lähellä tai ovat muuten heille tuttuja ja tärkeitä.

Hylätyt tornit ovat vähitellen saaneet myös uutta käyttöä lintujen pesimäpaikkana, mutta löytyy esimerkkejä myös niiden muuttumisesta leikkimökiksi tai kesäkahvioksi.

Harmi, että kirjan kuvitus on mustavalkoinen, mikä johtunee painokustannusten säästämisestä. Mutta sellaisia punamultaisia pystysuoria mökkejähän ne melkein kaikki taitavat olla.

Joka tapauksessa: hatunnoston arvoinen työ, joka säilyttää ison palan suomalaista sähköalan historiaa jälkipolville. Kun vuosikymmenet ja -sadat kuluvat, vähitellenhän nämä puurakenteiset monumentit katoavat.

Ilpo salonen

Havainnollista asiaa kakkuloista

Harri Hietala

Objektiivikirja

Docendo 2017, 197 sivua, 42,95 €

Sisällysluettelon selkeä jaottelu osoittaa, että aihe on vankasti tekijän hallussa. Runsas ja laadukas värikuvitus tarjoaa paljon katsottavaa nykyaikaisten linssien ja kameroiden rakenteista kiinnostuneille. Optiikan lait ja linssien perusominaisuudet kuvataan havainnollisten piirrosten kautta.

Objektiivikirja on ennen kaikkea linssitekniikan käsikirja, mutta myös kameroita ja digitaalista kuvausta käsittelevä tietoteos. Aihepiirin osa-alueet käsitellään tasapuolisesti. Mukana on erikoiskameroiden esittelyä, yleispäteviä kuvausohjeita ja valokuvauksen historiaa.

Teksti ei ole ensimmäisestä viimeiseen sivuun etenevä tarina. Kirjaan tutustumisen voi siis aloittaa siitä luvusta, joka kulloinkin kiinnostaa eniten. Linssitekniikan, optiikan ja valokuvaamisen säännöt ja lainalaisuudet kerrotaan helppolukuisella arkikielellä.

Kirja antaa lukijalleen kattavan käsityksen erilaisten kameralinssien eli objektiivien ominaisuuksista ja mahdollisuuksista valokuvauksessa.

LEO BACKMAN

Ilmailuvoimista ilmavoimiin

Jyrki Laukkanen

Tehtävä taivaalla – Suomen ilma­voimat 100 vuotta/Finnish Air ­Force 100 Years

Koala-kustannus, 304 sivua, 39 €

Jyrki Laukkasen kirja käsittelee Ilmavoimien sata­vuotisen historian jaksoissa, jotka vaihtelevat vuodesta aina vuosikymmeneen. Kaksikielisyys (suomi/englanti) on vienyt tilaa ja vaikeuttanut taittoa tekstien mittojen erotessa toisistaan, mutta vastapainoksi se avaa markkinoita Suomen ulkopuolella.

Jokaisessa jaksossa on käsitelty poliittista tilannetta, jossa on toimittu, sekä yksiköitä ja tukikohtia, lentokalustoa, koneiden merkintöjä ja maalausta, lentotoimintaa ja lentoturvallisuutta eli konemenetyksiä.

Kyseessä ei siis ole varsinainen kuvakirja ilmavoimista. Toki kuvia on melkoinen joukko, mutta niiden koosta on jouduttu tinkimään.

Kirjassa on joukko ennen julkaisemattomia kuvia, joista osa on kuvaajanakin kunnostautuneen kirjailijan omia värikuvia viime vuosikymmeniltä.

Teksti on asiantuntevaa, mutta kirja käy helposti raskaslukuiseksi varsinkin asiaan vihkiytymättömälle. Osa tekstin tiedoista kuten konemäärät ja tappiot olisi voitu sijoittaa taulukoihin, joista ne löytyisivät helpommin. Lisäksi jäi kaipaamaan taulukkoa Ilmavoimien koneista, niiden lukumäärästä ja käyttövuosista sekä muutamista teknisistä tiedoista. Nämä kun eivät ole kaikille lukijoille entuudestaan tuttuja.

hannu ahonen

Kaikki suomalaisista Mersuista

Kari Stenman

Mersu – Messerschmitt Bf 109 G Suomen ilmavoimissa

Koala-kustannus, 400 sivua, 69 €

Kari Stenmanin kirjajärkele antaa täydelliset tiedot suomessa käytössä olleista Messerschmitt-hävittäjistä.

Kirjassa käsitellään koneiden tekniikkaa, hankintaa ja käyttöä niin sodan aikana kuin sodan jälkeen. Pääpaino on tietysti sota-ajassa, joka on käsitelty runsain kuvin ja taistelukertomuksin, sekä taustatiedoin tapahtumista myös vastustajasta.

Sodan jälkeen Mersut palvelivat vuoteen 1954 saakka ja vastasivat Suomen ilmapuolustuksesta aina vuoteen 1953, jolloin Ilmavoimat saivat ensimmäiset suihkuhävittäjät, D.H. Vampiret.

Kirjan lopussa on Mersujen konekohtaiset historiikit, taulukot ilmavoitoista, tappioista, sotalennoista ja konetilanteesta. Lisäksi taulukoissa on Mersuja käyttäneiden laivueiden sijainnit, komentajat ja lentueen päälliköt.

Kirjan kuusi värivalokuvaa ovat sodan jälkeiseltä ajalta, muut kuvat ovat mustavalkoisia. Lisänä kirjassa on väriprofiilipiirroksia ja kolmitahopiirroksia koneen eri versioista mittakaavassa 1:48 ja 1:72.

Hannu Ahonen

Ne puiset pömpelit maisemassa

Maarit Verronen

Puutornimuuntamot – tarinoita sähkönsiirrosta.

Aviador, 372 sivua, 34 €

Romaani-, novelli- ja matkakirjailija Maarit Verronen on tarttunut aiheeseen, joka on kaikessa arkisuudessaan varsin monimuotoinen. Suomalaista maisemaa koristavista puisista tötteröistä ei ole kukaan keksinyt ennen kirjoittaa kirjaa.

Alussa kerrotaan, miksi muuntajia ylipäätään tarvitaan ja miten Suomen sähköistäminen 1800-luvun lopulla lähti etenemään ja pääsi vauhtiin.

Teoksessa on satakunta esimerkkiä muuntamoista, ja täytyy kyllä olla aika innokas puumuuntamoharrastaja, että kaikkiin niihin jaksaa paneutua. Teksti on kyllä sujuvaa ja innostunutta. Ehkä kirja kiinnostaa varmimmin niitä, jotka asuvat kyseisten muuntamojen lähellä tai ovat muuten heille tuttuja ja tärkeitä.

Hylätyt tornit ovat vähitellen saaneet myös uutta käyttöä lintujen pesimäpaikkana, mutta löytyy esimerkkejä myös niiden muuttumisesta leikkimökiksi tai kesäkahvioksi.

Harmi, että kirjan kuvitus on mustavalkoinen, mikä johtunee painokustannusten säästämisestä. Mutta sellaisia punamultaisia pystysuoria mökkejähän ne melkein kaikki taitavat olla.

Joka tapauksessa: hatunnoston arvoinen työ, joka säilyttää ison palan suomalaista sähköalan historiaa jälkipolville. Kun vuosikymmenet ja -sadat kuluvat, vähitellenhän nämä puurakenteiset monumentit katoavat.

Ilpo salonen