On maanantai 14. toukokuuta Espoossa, Sellon kirjastossa. Suomen Keksijäinyhdistys on saanut vapaamuotoiseen tapaamiseensa luennoitsijaksi dosentti Osmo Kuusen. Hän on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaaman Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 –raportin toinen koostaja.

Tekniikan Maailma haastatteli raportin toista laatijaa, Risto Linturia aiheesta jo aiemmin.

Keksijöillä näyttää olevan arkena aikaa, sillä tilaisuudelle on varattu neljä tuntia iltapäivästä.

Kun luennoitsija virittelee esitysvälineitä, minut kiskaistaan katsomaan sivupöydällä loimottavaa muovista kukkapurkkia. Se on yhdistyksen puheenjohtajan Ville Widingin tuotantoa. Purkissa on ultraviolettivalolla toimiva ilmanpuhdistin.

Mutta nyt ei ehditä perehtyä siihen, sillä tilaisuus alkaa.

Aloilleen asettuu yhdeksän harmaapäistä keksijää. Tilaisuudelle varatun ajan hulppeus selviää yleisöä vilkaisemalla: tällä porukalla on aikaa riittämiin. Kalenterit eivät pauku palavereja.

Luennoitsijallekin tilaisuuden mitta on epäselvä. Hän on laittanut parkkimittariin rahaa kahdeksi tunniksi.

Osmo Kuusi esittelee roolinsa projektissa sparraajaksi. Raportti Suomen tulevaisuuden uusista radikaaleista teknologioista on hänen mukaan enemmän Risto Linturin.

Kuusi itse toimii tällä hetkellä dosenttina Aalto-yliopistossa sekä neuvonantajana Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuksen laitoksella.

Hän jatkaa parhaillaan Euroopan komission tilamaa Radical Innovation Breakthrough Inquirer (RIBRI) -hanketta. Myös siinä on hyödynnetty Radikaalit teknologiat -ennakointimallia. Tätä teknologian ennakointimenetelmää Kuusi on työstänyt jo vuodesta 2013 alkaen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan käyttöön.

Kuusen esityksen kärki on tekoälyssä.

”Saamme tekoälystä lisäosan itsellemme”, lupaa Kuusi innostuneesti.

Pitkälle Kuusi ei ehdi esitellä tulevaisuusnäkemyksiään, kun hänet haastetaan innovaation käsitteestä. Yleisö epäilee myös tekoälyn työllistävyyttä. Se kiinnostaa, sillä ainakin yhden keksijän pojanpoikakin on jo ehtinyt valmistua maisteriksi.

Keksijäporukasta alkaa paljastua vaikeasti peiteltyä harmitusta suomalaisesta asenteesta keksintöjä kohtaan. Patentteja on kuulemma helpompi saada ulkomailla kuin kotimaahan.

Silti Kuusi palauttaa esityksen aiheeseen tekoäly.

”On entistä perustellumpaa väittää, että tekoäly pystyy jossain määrin jo lähes kaikkeen, mitä pidetään ihmisen älykkyyteen kuuluvana. Tekoälyn aivojen koolle ei ole ihmisaivojen tapaan rajoitteita.”

Vaikka erilaisia kehittyviä teknologioita on tulevaisuusraportissa sata, Kuusi korostaa kärkenä olevan tekoälyn kehittymisen.

Itse hän on erityisen innostunut hahmontunnistuksesta ja sen kehittymisestä.

Kuusi näyttää matkallaan Englannissa keräämäänsä valokuva-aineistoa. Hän on testannut kuvilla, miten Google Cloud Vision API tunnistaa kuvista koneen. Ajatusleikkinä tunnistuskoe on hilpeä.

”Siinä älykäs kone pohtii, mikä on kone”, naureskelee Kuusi.

Kuusi haastaa takaisin välillä levottomaksi heittäytyvää keksijäporukkaa. Omien keksintöjen (menneiden ja nykyisten) nostaminen tarkasteluun on keksijöille hetkittäin tärkeämpää kuin tulevaisuudentutkijan suuret linjat.

”Miten te keksijöinä koette oman roolinne tässä kehittyvässä maailmassa? On tärkeää perehtyä näihin asioihin, jotta tietäisitte, mistä on kyse”, herättelee Kuusi.

”En koe olevani teknologiafriikki, mutta en voi sivuuttaa sitä, mitä teknologian kehityksessä on tapahtumassa. Sillä pystytään tekemään hyviäkin asioita”, Kuusi perustelee ikätovereilleen ja yrittää saada heidät pysymään mukana.

”Ajattelen, että tulevaisuudessa meillä jokaisella voisi olla henkilökohtainen tukitekoäly. Se toimisi jokaisen omilla ehdoilla. Se olisi kuin meidän jokaisen luotettu jatke. Kommunikoinnin pitäisi tapahtua puhekielellä. Eikä se olisi kuin Facebook, joka kauppaa sinulle tavaraa.”

Itsekin pian 70-vuotias Kuusi kertoo olevansa varautuneesti Facebookissa. Siellä aktivoituminen on kuitenkin ollut tarpeen muun muassa tämän raportin työstämiseen. Radikaalit teknologiat -Facebook-ryhmässä on haettu tutkimuslähteitä. Osallistujia on ollut yli 2 500, joista yli 300 aktiivisesti.

Sosiaaliseen mediaan Kuusi suhtautuu varautuneesti.

”Minua häiritsee, etten tiedä, mihin kaikkeen tietojani käytetään. En pidä tästä tilanteesta, kuinka olemme suurten toimijoiden kuten Googlen, IBM:n, Microsoftin, Facebookin ja Amazonin armoilla. Niillä on yliote oppivan tekoälyn kehittämisessä ja sovelluksissa.”

Keskeinen kysymys Kuusen mielestä on se, kenen puolella ja hallussa tekoäly on.

”Kuinka kansalainen hallitsee tietoja itsestään? Ilman luotettavan tekoälyn tukea on vaikea toimia 20 vuoden kuluttua”, sanoo Kuusi.

”Ei hemmetti vieköön, pelottavaan suuntaan menee. Pelottaa, että persoonallinen yksilö tässä kadotetaan”, puuskahtaa yleisöstä Ville Widing.

Palautuksena keksijöille Kuusi heittää ärsykkeen keksiä tekoälysovelluksia, jotka todella ovat kansalaisten luottamuksen arvoisia. Sellaisia, jotka auttaisivat selviämään yhä vaikeammin hallittavassa maailmassa.

Kuusi kuljettaa keksijät vielä megatrendeissä kuten ilmastonmuutoksessa, kaupungistumisessa ja kiertotaloudessa. Ennen kuin parkkiaika loppuu, Kuusi ehtii vielä muistuttaa myös Afrikan väestönkasvusta. Sitten hän kiirehtii pois.

Tilaisuuden järjestänyt Ville Widing mutisee harmissaan, että esitelmän sisältö oli ympäripyöreää ja korkealentoista.

”Miten tästä saadaan jotain hyötyä ja elantoa?”

Widing kääntää yleisön huomion violettia valoa hohtavaan kukkapurkkiin ja kysyy:

”Voisiko tällä olla kaupallista tulevaisuutta? Tämä puhdistaa superbakteereista kokonaisia taloja bakteereista ja sienistä.”

Vaikuttaa siltä, että tässä porukassa keksinnöt ovat fyysisiä prosesseja tai laitteita. Ovathan ne helpommin hallittavia ja käsitettäviä.

Ja ovathan monet keksinnöt usein aluksi pieniä, ja jostain niistä voi tulla jotain suurta, hyvinkin suurta. Niin kuin siitä yliopistokampuksen ystäväkirjasta.

Dosentti Osmo Kuusi poistuu Suomen Keksijäinyhdistyksen tilaisuudesta Espoossa. Paikalle jää vain yhdistyksen puheenjohtajan Ville Widingin keksimä purkki. Keksijänsä mukaan ultraviolettivalo puhdistaa huoneilmaa bakteereista ja sienistä.

15 merkittävintä arvoverkkoihin vaikuttavaa teknologiakoria

Järjestys on ennakoidun geneerisen vaikuttavuuden mukaan. Mitä suurempi luku, sitä useammassa arvonluontiverkostossa teknologia vaikuttaa.

  1. Neuroverkot ja syväoppiminen (3820)
  2. AI:n tekemä globaali työ (3021)
  3. Robottiauto henkilö- ja tavaraliikenteessä (2010)
  4. Materiaalitutka – hyperspektrikamera (1854)
  5. Laskentatehon radikaali kasvu (1760)
  6. Ubiikki ympäristö ja tavaroiden internet (1666)
  7. Kasvojen ja emootioiden tunnistus sekä projisointi (1598)
  8. Puheentunnistus, puhesynteesi ja tulkkaus (1581)
  9. Assosiatiiviset muistit ja hermoverkkoprosessorit (1455)
  10. Kaupallisen alustatyön välittäminen (1455)
  11. Ajatusten luku ja muokkaus suoraan aivoista (1445)
  12. Verbot/chatbot – keskustelevat ja kirjalliset robotit (1328)
  13. Älylasit, AR-lasit ja laajennettu todellisuus (1326)
  14. M2M-kauppa ja muu verkkokauppa (1296)
  15. Aurinkosähkön nopea kehitys (1260)