Lightning-väylässä kaikki yhteydet hoituvat digitaalisesti, latausvirran syöttöä lukuun ottamatta. Koska väylässä kulkee vain bittivirtoja, kuulokkeet tarvitsevat ulkoisen digitaali-analogiapiirin, joka muuntaa äänibitit pienoiskaiuttimien ymmärtämäksi signaaliksi. Mikrokokoinen da-muunninlastu on piilotettu kuulokkeiden pistokkeeseen. Kuulokejohdon paksunnoksessa on mikrofoni ja ad-piiri, jossa digitoidaan puhelimelta lähtevä äänisignaali.

Applen uudessa iPhonessa tarvitaan erillistä sovitinpalikkaa liittämään tavalliset 3,5 mm liitännällä varustetut kuulokkeet puhelimeen. Pienessä palikassa on elektronikkaa, jonka vaikutuksesta äänenlaatuun on esitetty kommentteja.

iPhonen 7:n myyntipakkauksesta löytyy Lightning-pistokkeella ja 3,5 mm:n kuulokevastakkeella varustettu sovitin, jossa on myös tuo välttämätön da-muunnin. Sovitinjohto on iloinen yllätys niille iPhonen ostajille, jotka haluavat edelleen käyttää tavallisella 3,5 mm:n pistokkeella varustettuja kuulokkeita puhelimensa kanssa. Erikseen ostettuna, sovitin maksaa 11–12 euroa, joten johdonpätkä kannattaa ottaa talteen ennen puhelimen pakkauslaatikon kierrättämistä.

Onko äänenlaatu HiFiä?

Mutta entä Lightning-väylän äänenlaatu? Asiasta käydään kiihkeää keskustelua internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Väitetään, että äänisignaalin da-muunnos puhelimen ulkopuolella verottaa väistämättä kuuloketoiston teknistä laatua. Ovatpa eräät kultakorvat vannoneet kuulevansa, kuinka musiikki soi selvästi huonommin Lightning-väylän kuin vaikkapa iPhone 6:n 3,5 mm -kuulokeliittimen kautta.

Saksalainen c’t-testijulkaisu on mitannut Lightning-sovittimen teknistä äänenlaatua. Sikäläinen insinööri mittaa kyllä vaikka mitä, mutta tulosten tulkinta jää joskus lukijan vastuulle. Ainakin tässä tapauksessa tulosten perusteella tehdyt päätelmät ovat päin honkia.

Paneuduimme asiaan tekemällä kattavat äänentoistomittaukset Lightning 3,5 mm -välijohtosovittimen kautta. Testisignaalien siirtoon puhelimelle ei kelpuutettu iTunes-yhteysohjelman tarjoamaa aac- tai mp3-pakkausta, koska häviöllinen koodaus parhaimmillaankin karsii ja vääristää äänisignaalin pienimpiä yksityiskohtia.

Latasimme siis signaalit sellaisinaan iPhone 7-puhelimeen pilvipalvelun kautta, cd-tasoisesti digitoituina, pakkaamattomina äänitiedostoina. Näin mittaukset paljastavat nimenomaan sovittimen virtapiirien mahdollisesti ääneen vaikuttavat vääristymät.


Sovittimen kautta mitattu taajuusvaste on viivoitinsuora 16–120 ohmin kuulokkeilla.

Lightning-sovittimen kautta toistetun monitaajuussignaalin spektrissä ei ole vääristymiä – korvin kuultavia tai kuulumattomia.

Mittausten mukaan

Taajuusvastemittaus kertoo laitteen kyvyn välittää 20–20 000 hertsin taajuisia ääniä. Tasainen vaste tarkoittaa, että taajuudet toistuvat täsmälleen sillä voimakkuudella, kuin ne on tallennettu. Lightning-sovittimen kautta kuulokkeille menevässä äänisignaalissa ei todettu sointitasapainoa muuttavia korostumia tai vaimentumia. 16–120 ohmin kuulokkeilla mitatut vasteet ovat käytännössä viivasuorat.

Häiriöetäisyys ilmaisee sovittimen kautta kulkevan äänisignaalin ja pohjakohinan voimakkuuseron. Suurempi desibelilukema tarkoittaa pienempää kohinaa eli puhtaampaa toistoa. Lightning-sovittimen 93 dB:n painotettu häiriöetäisyys tarkoittaa käytännössä kohinatonta äänentoistoa.

Harmonisen särön mittaus kertoo, kuinka paljon äänisignaalin muoto vääristyy tutkittavassa laitteessa. Kirjasimme sovittimesta vajaan 0,001 prosentin särön, joka on yli 100 kertaa pienempi, kuin minkä ihminen voi erottaa missään oloissa. Särö on siis tarkimmankin kultakorvan kuulumattomissa.

Antotehon mittauksella selvitettiin Lightning-sovittimen kyky tuottaa äänisignaalia eli äänipainetta pieniohmisiin nappikuulokkeisiin. Tehot, jotka mitattiin 16, 32 ja 120 ohmin kuormiin, ovat ylempää keskitasoa verrattuna tavallisella kuulokeliittimellä varustettujen älypuhelinten vastaaviin arvoihin.

Monitaajuussignaali on minkä tahansa äänentoistolaitteen ”happotesti”. Siinä näkyvät nekin virheet, joita ihmiskorva ei voi erottaa. Toistimme sovittimen kautta 30 taajuuden yhdistelmäsignaalia, joka kuulostaa lähinnä urkujen ääneltä. Signaalin taajuuskirjossa ei näy minkäänlaisia korvinkuultavia eroja alkuperäiseen testisignaaliin verrattuna.

APPLEN SOVITTIMILTA saadaan siis riittävä, jopa epäterveellisen suuri äänenvoimakkuus kaikentyyppisille nappikuulokkeille. Kookkaammille, korvan päälle asetettaville hifikuulokkeille sovittimen teho ei riitä, kuten matkapuhelinten kuulokeliitännän antotehot yleensäkään; isojen korvakuulokkeiden sähköakustinen hyötysuhde on sen verran nappiluureja pienempi. Kokonaisuutena Lightning-väylän suoritusarvot ovat vähintään cd-tasoiset. Sointierojen syitä on siis etsittävä muualta – ehkä jopa korvien välistä.


HYVÄÄ

  • äänenlaatu

HUONOA

  • erillinen sovitinjohto