Nykyihminen on kävellyt maapallolla 300 000 vuoden ajan. Vasta viimeksi kuluneen kahdensadan vuoden aikana meistä on tullut todella teknisesti kehittynyt sivilisaatio.

Kehittämämme koneet ja teknologia ovat auttaneet meitä ymmärtämään paremmin historiaamme. Ne ovat auttaneet löytämään tuhansia sitten hautautuneita rakennelmia ja esineitä, jotka kertovat meille, miten esi-isämme elivät.

Ihmiskunnan historiaa tarkasteltaessa meiltä kuitenkin usein unohtuu se tosiasia, että planeettamme on syntynyt jo 4,5 miljardia vuotta sitten.

Voimmeko todella olla varmoja siitä, ettei joskus – miljoonia vuosia sitten – Maassa olisi voinut elää toinenkin kehittynyt sivilisaatio?

Tämä kysymys toimi lähtölaukauksena Rochesterin yliopiston professori Adam Frankin ja Nasan Goddardin avaruusinstituutin johtaja Gavin Schmidtin ajatuskokeelle.

Ajatus meitä edeltäneestä sivilisaatiosta herättää sarjan täysin uusia kysymyksiä. Minkälaisen geologisen jalanjäljen sivilisaatio jättää? Miten tällaisen teollisen sivilisaation jälkiä voidaan havaita miljoonia vuosia myöhemmin?

Fossiililöydöt olisivat tutkijoiden mukaan yksi tapa löytää todistusaineistoa tällaisesta sivilisaatiosta, mutta siinä piilee ongelma. Ajasta ja paikasta riippuen parhaimmillaankin vain murto-osa elämästä fossiloituu.

”100 000 vuotta kestänyt teollinen sivilisaatio voisi näin jäädä meiltä helposti huomaamatta”, Frank toteaa ja muistuttaa, että oma teollistunut aikakautemme on kestänyt tästä vain viidessadasosan.

Paras tapa saada sivilisaation olemassaolo selville on tarkastella, minkälaista todistusaineistoa me jättäisimme jälkeemme jos yhteiskuntamme yhtäkkiä tuhoutuisi.

”Nyt kun teollistuminen on maailmanlaajuista, ihmiskunta jättää planeetallemme kollektiivisesti lukuisia jälkiä, joita tutkijat voivat havaita vielä 100 miljoonan vuoden kuluttua”, Frank toteaa.

”Esimerkiksi lannoitteilla pystymme ruokkimaan 7 miljardia ihmistä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että ohjaamme planeettamme typpeä ruoantuotantoon. Tulevaisuuden tutkijat löytävät ihmiskunnan aikaisista maakerroksista siis typen ominaispiirteitä.”

Myös ydinsota, harvinaisten alkuaineiden ja jopa synteettisten steroidien käyttö voi näkyä tutkijoille vielä kymmenien miljoonien vuosien kuluttua. ”Sitten on muovi. Tutkimukset ovat osoittaneet hajonneen muovin hiukkasten satavan merenpohjaan paksuiksi kerroksiksi”, Frank jatkaa.

Kenties parhaiten ihmisten aika maapallon kuninkaina voidaan havaita fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamilla ympäristövaikutuksilla. Mitä enemmän käytämme fossiilisia polttoaineita, sitä enemmän ilmakehän hiilen isotooppien välinen tasapaino järkkyy. Esimerkiksi hiili-12-isotoopin määrä kasvaa suhteessa muihin isotooppeihin. Myös ilmaston lämpeneminen jättää jälkensä.

”Kaikki nämä muutokset näkyvät altistuneessa maaperässä tulevaisuuden tutkijoille. Kysymys siis kuuluu, voivatko nämä merkit paljastaa meille meitä edeltäneitä sivilisaatioita?”

Olisiko esimerkiksi 56 miljoonaa vuotta sitten ilmaantunut paleoseeni-eoseenikauden lämpömaksimi (PETM) voinut syntyä kehittyneen sivilisaation vaikutuksista? Tuolloin ilmakehään vapautui verrattain lyhyessä ajassa valtava määrä hiiltä, jonka myötä planeettamme keskilämpötila kiipesi kahdeksan lämpöastetta nykyistä korkeammalle.

Tällä aikakaudella planeetallamme ei ollut juuri lainkaan jäätä, ja jopa napa-alueilla hätyyteltiin kesäaikana hellelukemia.

PETM-kauden aikaiset piikit hapen ja hiilen isotoopeissa kuitenkin nousivat ja laskivat takaisin normaalille tasolle muutaman sadan tuhannen vuoden ajanjaksolla.

”Se mikä tekee antroposeenista (eli nykyisestä geologisesta aikakaudesta) niin merkittävän Maan historialle on tahti, jolla pumppaamme hiilidioksidia ilmakehään. On ollut aikakausia, jolloin hiilidioksidin määrä ilmakehässä on ollut korkeampi, mutta koskaan aikaisemmin sen määrä ei ole kasvanut näin nopeasti. Aiemmat vastaavat piikit eivät ole olleet riittävän voimakkaita tukeakseen ajatusta meitä edeltäneistä sivilisaatioista.”

Mutta mitä jos liskosivilisaatio olikin meitä huomattavasti kehittyneempi? Ihmiskunta on vasta matkalla kohti kestävää yhteiskuntaa, joka ei vahingoita planeettaamme. Jos tällainen sivilisaatio on ollut joskus olemassa, sen jättämiä jälkiä on vaikeampi havaita.

Frankin kiehtovan kirjoituksen voit käydä lukemassa kokonaisuudessaan The Atlantic -sivustolla.

Tutkimusraportti on julkaistu International Journal of Astrobiology -tiedejulkaisussa.