Ihmisen solujen DNA:ssa on nähty uusi rakenne, jota tutkijat kutsuvat nimellä i-motif. Se on aiemmin tunnettu ja tutkittu laboratorio-oloissa, mutta nyt se nähtiin ensi kertaa elävän solun sisällä.

Havainnon tekivät australialaisen biolääketieteen tutkimuslaitoksen Garvan Institute of Medical Reasearchin tutkijat. He ovat saaneet artikkelinsa julkaistua tieteellisessä lehdessä Nature Chemistry.

Syvällä soluissamme sijaitsee DNA. Se määrittää tarkat ohjeet, miten kehomme rakentuu ja toimii. Informaatiota on 6 miljardia palasta.

DNA:n kuvaus kaksoiskierteenä on tullut tutuksi vuodesta 1953 alkaen. Nykyisin kuitenkin tiedetään, että lyhyitä DNA-pätkiä voi esiintyä muissa muodoissa. Näin ainakin on havaittu laboratorio-oloissa.

Tutkijat arvelevat, että nämä muut muodot saattavat olla merkittävässä tehtävässä, miten ja milloin DNA:n sisältämä koodi on ”luettu”.

I-motif näyttää täysin poikkeavalta kaksisäkeiseen DNA-kaksoiskierteeseen verrattuna. Se on nelisäikeinen ”DNA-solmu”.

Tutkijat kehittivät uuden välineen i-motifin havaitsemiseksi. Se oli palanen vasta-ainemolekyyliä. Tähän saakka juuri vasta-aineen puuttuminen on estänyt i-motifin havaitsemista.

Tutkijat havaitsivat, että i-motif-rakenteet muodostuvat enimmäkseen tietyssä kohtaa solun elinkaarta. Samoin he havaitsivat, että niitä ilmaantuu alueilla, jotka kontrolloivat DNA:ssa geenien toimintaa. Lisäksi niitä näyttäytyi telomeereissa, jotka ovat merkityksellisiä ikääntymisprosessissa.

Tutkijoiden mukaan i-motif-rakenteiden ilmaantuminen ja katoaminen on avain siihen, mitä ne tekevät. Näyttää todennäköiseltä, että ne auttavat geenejä päälle tai pois päältä. Lisäksi ne vaikuttavat siihen, onko jokin geeni aktiivisesti luettu vai ei.