Ensikertalainen kaasuvaloautoilija hämmentyy vaihtaessaan värisävyltään päivänvaloa muistuttavilta kaasupurkauslähivaloilta kellertäville halogeenikaukovaloille; eivätkö kaukovalot syttyneetkään? Kaksoisksenonvaloilla värisävyjen ero hämärtyy.

Kaasupurkausvalot esiteltiin viime vuosituhannen lopulla. Erillistä ksenonkaukovalopolttimoa ei ole käytetty hitaahkon syttymisen vuoksi. Lisäksi erikoistekniikan ensimmäiset sukupolvet vaativat tilaa ja olivat kalliita. Tähän asti käytössä onkin ollut järjestelmä, jonka kaukovalo-osa on toteutettu halogeenipolttimoilla.

Valolähteiden värisävyero aiheuttaa ihmissilmälle lieviä sopeutumisvaikeuksia. Haitan eliminoiva ratkaisumalli, jossa myös kaukovalo on ksenonvaloa, on tullut sarjatuotantoon uudistuneeseen Audi A8/S8:aan sekä Mercedes-Benzin CL ja Porschen 911 Turbo -malleihin.

Valmistajien (Bosch ja Hella) mukaan kaksoisksenonien etuna on laaja ja väriltään tasainen kaukovalo, joka kuluttaa vähemmän energiaa. Lisäksi järjestelmän kompakti koko antaa muotoilijalle vapaammat kädet.

Ensimmäinen askel sinertävien kaukovalojen saralla on otettu. Kaasuvalot yleistyvät nopeasti, joten aiheeseen palataan varmasti useaan otteeseen, seuraavaksi ehkä jälkiasennussarjojen parissa.

(Tiivistelmä Jari Pitkäjärven artikkelista TM 10/2000, s. 50-51)