Millenniaalit, toiselta nimeltään Y-sukupolvi, eli 2000-luvulla aikuisiän saavuttaneet voivat olla ensimmäinen sukupolvi, jotka ovat keski-iässä edeltäjiään sairaampia.

Tämä oli brittiläisen Healt Foundation -ajatushautomon tutkimuksen keskeinen sanoma. Tutkimuksen mukaan millenniaalien heikompi terveydentila myöhäisessä aikuisiässä johtuu työllisyyteen, ihmissuhteisiin ja asumiseen liittyvistä ongelmista.

Näihin elämän merkittäviin osa-alueisiin liittyvä stressi ja ahdistus altistavat pitkällä aikavälillä sairauksille, kuten syövälle, diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille.

”Nykyajan nuoret aikuiset kohtaavat paineita, jotka ovat hyvin erilaisia kuin edellisiää sukupolvilla”, ajatushautomon strateginen johtaja Jo Bibby toteaa raportissa.

Tutkimuksen mukaan 20–30-vuotiailla aikuisilla työperäinen stressi johtuu työttömyyden lisäksi epäsäännöllisistä työajoista, nollatuntisopimuksista sekä ”keikkakulttuurista”. Tutkimuksessa havaittiin myös, että millenniaalit tienaavat vähemmän kuin heidän vanhempansa tienasivat heidän iässään.

Työn ulkopuolella painetta nuorille aikuisille aiheuttaa sosiaalinen media, jossa pitäisi olla aktiivinen ihmissuhteiden ylläpitämiseksi. Tutkimuksen mukaan neljä viidestä millenniaalista kokee, että sosiaalinen media synnyttää myös paineita käyttäytyä tietyn mallin mukaisesti.

Stressi ja ahdistus altistavat pitkällä aikavälillä sairauksille, kuten syövälle, diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille.

Kyselytutkimukseen osallistui kaksituhatta 22–26-vuotiasta. Vain 31 prosenttia osallistujista ilmoitti, että heillä oli nuoruudessaan takanaan vahva tukiverkosto. Vajaa puolet vastaajista koki saaneensa perheeltään riittävästi taloudellista ja henkistä tukea.

Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että millenniaalit ovat muita ikäryhmiä suuremmassa riskissä altistua krooniselle yksinäisyydelle. King’s College Londonin tutkimuksessa huomattiin, että yksinäisillä nuorilla aikuisilla on kaksinkertainen riski kehittää mielenterveysongelmia verrattuna ikäryhmänsä muihin jäseniin.

”Yhteiskuntamme nuorten aikuisten terveys tulevaisuudessa on arvokkain voimavaramme. Varhaislapsuuden (0–5 vuotta) tärkeys ymmärretään hyvin, mutta myös 12–24 ikävuoden välinen ajanjakso tarjoaa vastaavanlaisen mahdollisuuden vaikuttaa terveyteemme myöhemmällä iällä”, Joseph Rowntree -säätiön Julia Unwin toteaa.

”Jos emme puutu näihin ongelmiin nyt, ne voivat varastoitua pitkäaikaisiksi ongelmiksi, jotka vaikuttavat paitsi yksilöihin myös koko yhteiskuntaamme.”

Tutkimuksesta uutisoi Science Alert -sivusto. The Health Foundationin raporttiin voit tutustua tästä.