Euroopan ja Yhdysvaltain avaruusjärjestöt suunnittelevat Marsin maaperän eli marsperän tuomista Maahan.

Yhteistyöprojektista tiedottavan ESAn mukaan kyseessä on monivaiheinen projekti, jonka onnistuminen edellyttää muun muassa sitä, että avaruusjärjestöt onnistuvat laukaisemaan raketin Marsin pinnalta takaisin avaruuteen. Se on tehtävä, jota kukaan ei ole koskaan aikaisemmin yrittänyt.

Projektin ensimmäisen vaiheen toteutus lepää Nasan vuonna 2020 laukaistavan Mars-mönkijän harteilla. Sen on määrä kerätä näytteitä planeetan pinnalta kynän kokoisiin kanistereihin.

Samaan aikaan ESAn ExoMars-mönkijä poraa reikiä punaisen planeetan pintaan ja kerää näytteitä noin kahden metrin syvyydestä.

”Mars-näytteiden tuominen Maahan on haasteellinen mutta toteutettavissa oleva visio.”

Projektin toisessa vaiheessa planeetan pinnalle lähetetään pienikokoinen ”pelastusrobotti”, jonka tehtävänä on noutaa mönkijöiden keräämät näytteet ja pakata ne jalkapallon kokoiseen ilmatiiviiseen säiliöön.

Se toimittaa säiliön takaisin laskeutumisaluksensa luo ja lastaa sen Mars Ascent Vehicleen, eli pienikokoiseen rakettiin, joka toimittaa lastin Marsin kiertoradalle.

Marsin kiertoradalla odottava avaruusalus poimii sitten hyötykuorman kyytiinsä ja aloittaa matkansa takaisin kohti Maata.

”Mars-näytteiden tuominen Maahan on haasteellinen mutta toteutettavissa oleva visio. Projektissa kiteytyy monet syyt miksi tutkimme avaruutta”, toteaa ESAn David Parker.

”Mahdollisuus tutkia Marsista tuotuja näytteitä saa planeettatieteilijöiden kuolan valumaan. Näytteiden analysointi edistäisi dramaattisesti ymmärrystämme Marsin muodostumisesta ja historiasta.”

Myös Kuu on tekemässä paluuta avaruusjärjestöjen keskeiseksi tutkimuskohteeksi. ESAn ja Nasan tavoitteena on kuljettaa ihmisiä takaisin kiertolaisemme pinnalle seuraavan vuosikymmenen alkupuolella.

ESA on yhdistänyt voimansa myös Japanin ja Kanadan avaruusjärjestöjen kanssa projektissa, jonka tarkoituksena on hakea näytteitä Kuun pimeältä puolelta.

Mahdollisesti vuonna 2026 laukaistava Heracles-projekti on keskeinen osa Kuuta kiertävän avaruusaseman, Lunar Orbital Platform-Gatewayn kehittämisessä. Projektissa selvitetään muun muassa, onko Kuussa mahdollisesti resursseja, joita voitaisiin käyttää syvemmälle avaruuteen suuntaavien alusten polttoaineena.

Heracles-projektista on kirjoittanut laajemmin muun muassa RussianSpaceWeb-sivuston Anatoly Zak.

Kuusta on toki tuotu Maahan näytteitä aikaisemminkin. 1970-luvun alun Apollo-lennoilla astronautit keräsivät Kuun pinnalta lähes neljäsataa kiloa materiaalia. Osa kuuperää sisältävistä näytteistä odottaa edelleen avaamista Nasan Johnsonin avaruustutkimuskeskuksessa.