Astialöydöt esihistoriallisesta asutuksesta Keski-Turkista ovat paljastaneet, että jo 8 000 vuotta sitten varhaiset viljelijät osasivat ilmeisesti keittää puuroa. Analysoimalla ruoka-asioihin jääneitä proteiineja tutkijat ovat pystyneet määrittämään tarkasti, mitä Çatalhöyükin asutuksessa syötiin.

Çatalhöyük oli laaja yhteisö, jossa varhaiset viljelivät asuivat noin 7 100–5 600 eaa. Alueen talot sijaitsivat kiinni toisissaan.

Paikka on tarjonnut merkittäviä arkeologisia löytöjä, joita on kaivettu ja analysoitu yli 25 vuotta. Sitä pidetään yhtenä parhaiten tutkituista varhaisista tutkimuskohteista Euroopassa.

Tässä tutkimuksessa analysoidut astioiden palaset olivat asutuksen viimeisiltä noin 300 vuodelta.

Uudella proteiinien analyysimenetelmällä tutkijat ovat pystyneet selvittämään, että ruokavalio koostui viljanjyvistä, hernekasveista, maitotuotteista ja lihasta. Tämän lisäksi ruokavalioon on todennäköisesti sisältynyt muita kasvisruokia. Osa niistä on jäänyt vielä määrittelemättä.

Proteonomiikan eli proteiinien luokitteleminen nojautuu tietoon proteiinien sekvensseistä. Monille kasvilajeille tätä ei ole tehty tai niiden tietoja on vielä liian vähän käytettävissä.

”Esimerkiksi virnakasville on tietokannoissa vain kuusi proteiinisekvenssiä. Vehnälle niitä on lähes 145 000″, selittää tutkimuksen pääkirjoittaja Jessica Hendy Max Planck -instutuutista tutkimuksen tiedotteessa. Aiheesta on julkaistu artikkeli Nature Communications -lehdessä.

Kansainvälinen tutkimusryhmä sai selville, että ruoka-astiossa on säilytetty maitotuotteita, jotka olivat enimmäkseen lampaan tai vuohen maidosta. Myös jonkin nautaeläimen maitoa oli hyödynnetty. Yhdestä ruukusta tutkijat tunnistivat proteiineja, joita on maidon herassa.

”Tämä on erityisen kiinnostavaa, sillä havainto antaa viitteitä siitä, että asukkaat ovat saattaneet hyödyntää maitotuotteiden valmistusmenetelmää, joka erotti tuoreen maidon juustoaineeksi ja heraksi”, kertoo Hendy.

Tämän perusteella tutkijat ovat päätelleet, että alueella on valmistettu maitotuotteita ainakin 5 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Eläimistä on hyödynnetty liha ja veri. Joissain astioissa oli merkkejä myös jonkin hirvieläimen proteiinista.

Niistä kasviproteiineista, jotka tutkijat pystyivät määrittelemään, on tunnistettu ainakin ohra ja vehnä. Lisäksi jäänteitä oli herneistä ja virnakasveista.

Kiinnostavaa tutkijoiden mukaan oli se, että monissa astioissa oli jäänteitä useista ruoka-aineista. Tämä antaa ymmärtää, että muinaiset viljelijät sekoittivat ruokia ja mahdollisesti valmistivat niistä puuroja ja keittoja.

Voi myös olla, että samoissa astioissa on vain säilytetty eri raaka-aineita eri aikoina.