Uudet Etelä-Afrikassa tehdyt fossiililöydöt haastavat vallinneen käsityksen maaeläinten evoluutiosta.

Tähän saakka on oletettu, että eläinten evoluutio merestä maalle olisi tapahtunut vain tropiikissa. Nyt on käynyt ilmi, että ensimmäiset Afrikassa maalla eläneet, nelijalkaiset selkärankaiset elivät devonikaudella eteläisellä napapiirillä lähellä nykyistä Etelämannerta.

Aiheesta on torstaina julkaistu artikkeli Science-lehdessä.

Tutkijat ovat Robert Gess Albany museosta, Grahamstownista, joka sijaitsee löytöpaikan läheisyydessä ja Per Ahlberg Uppsalan yliopistosta.

He ovat tutkineet kahta Etelä-Afrikassa vuonna 2016 tehtyä fossiililöytöä. Tutkijat ovat antaneet fossiilien säilömille eläimille nimet Tutusius (Tutusius umlambo) ja Umzantsia (Umzantsia amazana).

Sen mukaan, kuinka mantereet ovat muotoutuneet aikojen kuluessa, näyttää siltä, että nämä eläimet elelivät 350 miljoonaa vuotta sitten lähellä nykyistä eteläistä napapiiriä.

Tutkijat huomauttavat, että kasvifossiilien runsaus ja lajisto osoittaa, ettei elinympäristö olisi ollut tuolloin täysin arktinen tai jäässä. Elo napaseudulla on kuitenkin merkinnyt, että eläimet ovat selvinneet useita kuukausia kestäneestä talvipimeästä.

Tutkijoiden mukaan löytö osoittaa, että eläinten evoluutio ja vedestä maalle siirtyminen on voinut tapahtua missä tahansa. Haastava elinympäristö on saattanut toimia evolutiivisen ”kekseliäisyyden” vauhdittaja. Se on myöskin voinut tarjota turvapaikkoja muinaisille lajeille.

Fossiilit ovat varhaisimmat tunnetut afrikkalaiset, nelijalkaiset selkärankaiset. Ne ovat 70 miljoonaa vuotta vanhempia kuin aiemmat löydöt.

Nämä löydöt olivat varsin vajanaisia: Tutusiuksesta on yksi hartialuu, mutta Umzantsiasta on useampia luulöytöjä. Ne muistuttavat aiempia tunnettuja devonikauden nelijalkaisia.

Tutusius oli noin metrin mittainen ja Umzantsia sitä pienempi. Molemmat tuovat mieleen krokotiilin ja kalan risteymän. Niillä on krokotiilia muistuttava pää, töpöt jalat ja häntä, jossa on evä kuin kalalla.

Tutusius on nimetty eteläafrikkalaisen emeritusarkkipiispa Desmond Tutun mukaan.

Löydöt tehtiin, kun kallioon tehtiin moottoritietielinajusta. Kallioleikkaus paljasti Waterloo Farmiksi kutsutulla alueella tummanharmaata lietekiveä, jossa on runsaasti eläinten ja kasvien fossiileja.