Euro NCAP -törmäystestien perusteella uudet autot ovat entistä turvallisempia. Tällä kertaa kolaroitavaksi ilmoittautui peräti 18 autoa, joista neljä ylsi viiteen tähteen oikeuttavaan pistemäärään.

EURO NCAP -törmäystestien avulla saman kokoisia autoja voidaan vertailla puolueettomasti. Vuonna 1997 alkaneen testiohjelman aikana kolariturvallisuus on kehittynyt niin, että nykyisin kolmen tähden tulosta pidetään pettymyksenä uudelle autolle.

Testausmenetelmiä ja -sääntöjä on muutaman kerran muutettu. Jo aiemmin Euro NCAP:ssa annettiin lisäpisteitä ylimääräisestä pylvästestistä, joka voidaan tehdä päätä suojaavilla sivuturvatyynyillä varustetuille autoille. Nykyisin auto palkitaan myös turvavyön kiinnittämisestä muistuttavasta järjestelmästä. Sääntöuudistus tuli voimaan edellisten kolaritestitulosten julkistamisen yhteydessä viime kesänä. Sen ansiosta Mercedes-Benzin C-sarjalainen nousi jälkikäteen viiden tähden sarjaan.

Uusimman testijakson sekalaisesta joukosta erottui Renault, joka on onnistunut tavoitteissaan suunnitella Euro NCAP -kriteerit täyttäviä autoja. Viime vuonna testattu Laguna oli ensimmäinen viiden tähden auto. Nyt sen perinteitä jatkoivat Renault Vel Satis ja uusi Mégane, joka näin saavutti ensimmäisenä autona kokoluokassaan viiden tähden tuloksen. Siihen oikeuttavan pistemäärän saivat lisäksi Mercedes-Benz E ja Saab 9-3.

Ilahduttavaa oli se, että kuljettajan ja etumatkustajan ohella lapsimatkustajien turvallisuuteen on paneuduttu. Yhä useammassa autossa on kiinnikkeet, joihin voidaan asentaa ajoneuvokohtainen ISOFIX-standardin mukainen istuin. Moni autonvalmistaja on parantanut etumatkustajan turvatyynystä varoittavia merkintöjä, mutta niissä havaittiin edelleen puutteita.

Jalankulkijoiden turvallisuudessa on vielä paljon kehittämisen varaa. Tehtävä ei ole ihan helppo, sillä auton keularakenteiden pitäisi olla joustavia ja pehmeitä ihmiseen törmättäessä. Toisaalta niiden on kestettävä suuria törmäysvoimia esimerkiksi nokkakolarissa. Hondan menestys aiemmissa testeissä on osoittanut sen kuitenkin olevan mahdollista.

(Tiivistelmä Markus Kasesmaan artikkelista TM 20/02, s. 42-46)