Tutkijat ovat saaneet uutta tietoa langobardeista, varhaiskeskiajalla Keski-Euroopassa vaikuttaneesta germaanisesta barbaariheimosta. Tutkijoiden materiaalina olivat luuranko- ja esinelöydöt kahdesta haudasta, Szoladista Unkarista ja Collegnosta Italiasta.

Luurankoanalyysien pohjalta kansainvälinen tutkijaryhmä määritteli 63 näytteestä DNA:n. Koska tuolta ajalta ei ole peräisin kirjoitettua aineistoa, arkeologiset jäänteet ovat ainoa keino päätellä tietoja muinaisten heimojen ryhmäidentiteeteistä, sosiaalisista rakenteista ja muuttoreiteistä.

Haudasta saatu muinaisten genomien data miltei kaksinkertaistaa sen tiedon määrä, jota koskaan on saatu yksittäiseltä paikalta. Nämä tiedot toivat tutkijoille valaistusta siitä, millaista yhteisön geneettinen perimä oli.

Tutkijoiden artikkeli aiheesta on ilmestynyt Nature-lehdessä.

Molemmat hautapaikat olivat ensisijaisesti organisoitu yhden laajan suvun mukaan. Tästä tutkijat päättelivät, että biologiset sukulaisuussuhteet merkitsivät paljon varhaiskeskiaikaisissa yhteisöissä.

Lisäksi tutkijat tunnistivat geneettisiä rakenteita, jotka olivat peräisin ainakin kahdesta eri syntyperästä. Ne olivat hyvin erilaisia hautaamistaavoiltaan.

DNA-analyysi osoitti, että ryhmiä johtivat miehet, joilla oli korkea asema yhteisössään. Heidän geeninsä vastaavat nykyisten pohjoiseurooppalaisten geenejä.

Lisäksi haudoista löytyi runsasti kauniisti taottuja miekkoja, kilpiä, keihäänkärkiä ja kaulakoruja.

Kansainvaellusaika Manner-Euroopassa ajoitetaan tutkimuksissa noin vuosiin 380–470 jaa, jolloin Rooman valtakunta tuli päätökseensä. Kansainvaellusaikaa kesti keskiajan alkuun, ja sinä aikana tapahtuneet muutokset loivat perustan nykyiselle Euroopalle.

Tuona aikana myös langobardit lähtivät voimallisemmin liikkeelle Tonavan pohjoispuolelta, nykyisen Unkarin alueelta. He hallitsivat parisataa vuotta suurta osaa nykyistä Italiaa alkaen vuodesta 568.

Hautalöytö osoittaa tutkimusta johtaneen tohtori Krishna Veeramahin mukaan, että langobardiryhmien sosiaalinen organisoituminen perustui laajaan, korkea-arvoisten miesten sukulaisuussuhteisiin. Tämä oli hänen mukaansa avainasemassa, kun yhteisöjä vakiinnutettiin uusille asuinpaikoille Italiaan muuton jälkeen.

Muistona langobardien ajasta Italian yksi pohjoisista hallinnollisista alueista on nimetty Lombardiaksi. Langobardit hallitsivat siellä vuosina 568–744. Collegnon hauta sijaitsee kuitenkin tästä huomattavasti lännempänä.

Aiheesta uutisoi Daily Mail.

Langobardien haudoista Unkarista ja Pohjois-Italiasta löytyi runsaasti taottuja aseita ja koruja.