Euroopan ilmastossa on ollut voimakkaita muutoksia viimeksi kuluneiden 3 000 vuoden aikana, kuten 1300-luvulta alkaen 1800-luvulle jatkunut ”pieni jääkausi”, jolloin ilmasto kylmeni huomattavasti.

On kuitenkin ollut epäselvää, mikä on aiheuttanut näin isoja muutoksia Euroopan ilmastossa. Cardiffin yliopiston torstaina julkistama tutkimus antaa asiaan lisävalaistusta.

Viimeksi kuluneiden vuosituhansien aikana kylmien ajanjaksojen lisäksi Euroopassa on ajoin ollut niinkin lämmintä, että viinitarhat ovat kukoistaneet Isossa-Britanniassa ja Walesissä.

Näitä suuria ilmastonvaihteluita selittävät tutkimuksen mukaan todennäköisesti Pohjois-Atlantin merivirtaukset.

Cardiffin yliopiston tutkijat ovat tutkijat Pohjois-Atlantin pohjassa olleita fossiilijäänteitä muun muassa planktonista ja jyvistä. Havaintojen perusteella tutkijat ovat yrittäneet selvittää, millaiset olosuhteet ovat vallinneet merenpohjassa viimeksi kuluneiden 3 000 vuoden aikana 10–20 vuoden tarkkuudella.

Nature Communications -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa paljastui, että kylminä ajanjaksoina jääkylmää vettä virtasi napa-alueella Labradorinmereen Pohjois-Atlantilla. Tämä muutti merivirtauksia ja mahdollisesti hidasti virtauksia, jotka tuovat Atlanttia pitkin lämpöä Eurooppaan.

”Merivesi voi varastoida enemmän lämpöä kuin ilma, jolloin se voi toimia suurena lämpövaraajana”, selittää päätutkija Paola Moffa-Sanchez Cardiffin yliopistosta.

”Meret voivat varastoida ja kuljettaa valtavia määriä lämpöä, ja niillä on siksi tärkeä rooli ilmastomme sääntelemisessä. Olemme löytäneet muutoksia virtausten kierrossa Pohjois-Atlantissa, mikä olisi vaikuttanut lämmön kulkeutumiseen Eurooppaan.”

Tutkijat löysivät selviä yhteyksiä merivirroissa tapahtuneiden muutosten ja Euroopan ilmaston muutosten välillä.

Esimerkiksi niin sanottu pieni jääkausi, joka vallitsi Euroopassa vuosien 1300–1850, oli yhteydessä Pohjois-Atlantin merivirtojen hidastumiseen. Noiden aikojen kylmät talvet muistetaan esimerkiksi monissa maalauksissa, kuten kuuluisissa jäätyneellä Thamesjoella ihmisiä esittävissä maalauksissa.

Thomas Wyken maalaus Thamesin Frost Fairs -messuilta 1683–1684.

Myös 500-luvulla Pohjois-Atlantin virtaukset hidastuivat, mikä johti erittäin kylmään ajanjaksoon ja nälänhätään ympäri maailmaa.

Tämä kylmä kausi on voinut vaikuttaa niin sanottuun Justinianuksen ruton leviämiseen. Justinianuksen rutto oli paiseruton aiheuttama pandemia, joka riehui erityisesti Bysantin valtakunnassa vuodesta 542 alkaen 700-luvulle asti. Se oli yksi ihmiskunnan historian tappavimmista pandemioista, ja siihen kuoli 25–50 miljoonaa ihmistä.

Professori Ian Hills sanoo tutkimuksen osoittavan, miten tärkeässä roolissa merivirtaukset ovat ilmaston säätelyssä.

”Viime aikoina ilmaston lämpenemisen vuoksi Atlanttiin on tullut aiempaa enemmän vettä napa-alueen sulavista jäistä, mikä puolestaan vaikuttaa Pohjois-Atlantin merivirtauksiin. Tulevat muutokset merivirtauksissa todennäköisesti näkyvät ilmaston muuttumisena Euroopassa.”