Fiat Stilo lähti Italiasta maailmalle täynnä toiveita, mutta toistaiseksi myyntiluvut eivät ole yltäneet odotetulle tasolle. Tilanne saattaa muuttua farmarimallin myyntiin saapumisen myötä.

Farkku-Stiloa, eli Fiat-kielellä Multi Wagonia, ehdittiin jo odottaa, sillä auton kansainvälinen ensiesittely tapahtui jo reilusti viime vuoden puolella. Kyseessä on Stilon kaikkiaan kolmas korimalli, kolmi- ja viisiovisten jatkoksi.

Multi Wagon muotoiltu varsin tila-automaiseksi, ja esimerkiksi auton kattoa on korotettu viisioviseen Stiloon verrattuna vielä neljällä senttimetrillä. Autoon ja sieltä ulos kulkeminen on korkeuden ansiosta erittäin helppoa. Pystyyn ajoasentoon kestää hetken aikaa tottua, mutta ainakin näkyvyys ulos on hyvä.

Farmarimallin esittelyn yhteydessä Fiatin on kerrottu tehneen muutoksia tehostimen toimintaan, ja kaikkein pahin yliherkkyys ja -keveys onkin poissa. Tunto on kuitenkin edelleen varsin ohut ja keskitys puutteellista, eikä tehostin tunnu äkillisissä ohjausliikkeissä oikein ehtivän mukaan.

Uutta ovat myös 1,6-litraisen perusmoottorin tihennetyt vaihdevälitykset. Alakierroksilla veto on edelleen turhan ohutta, mutta ei Stilolla sentään jalkoihin jää. Vain liikkeellelähdöissä vaaditaan tarkkuutta ja herkkää jalkatyötä sammahtamisen estämiseksi. Hieman laiskan oloinen moottori alkaa vetää kunnolla vasta kierrosten noustessa kahden tuhannen paremmalle puolelle.

Varustetasoja Multi Wagonissa on vain yksi, Actual, joka sisältää esimerkiksi kuusi turvatyynyä sekä ilmastointilaitteen. Moottorivaihtoehtoja on kolme, joista erityisesti dieselin myyntiä seurataan varmasti mielenkiinnolla. Vakiovarustuksesta on vaikea keksiä varsinaisia puutteita, sillä mukana on myös CD-soitin, ajotietokone ja kauko-ohjattu keskuslukitus. Takaikkunoita joutuu sentään operoimaan perinteisin veivein.

Suoranaista ostohysteriaa Multi Wagon Stilokaan tuskin Fiat-liikkeiden pihoille aiheuttaa, mutta kelpo auto se joka tapauksessa on. Tilaa on tarjolla todella reilusti, ja vieläpä varsin kohtuulliseen hintaan.

(Tiivistelmä Jani Kajanderin artikkelista TM 14/03, s. 32)