Ford Fiesta ST ja Mitsubishi Colt CZT ovat kaksi kesän kuuminta pikkusporttia. Veimme ne todelliseen testiin Gotlandin rauhallisille maalaisteille ja nopealle Gotland Ringin radalle.

Alkuperäinen GTI-luokka on aikaa sitten hyljännyt periaatteensa, mutta sen alapuolelle on onneksi kasvanut uusi pikkusporttien luokka. Sen uusimmat tulokkaat ovat Ford Fiesta ST ja Mitsubishi Colt CZT.

Molemmat vertailumme autot ovat alkujaan kolmiovisia pienen luokan perheautoja. Eroja perusmalleihin tosin löytyy. Fordissa polttoaineen kemiallinen energia muutetaan liike-energiaksi kaksilitraisen nelisylinterisen moottorin kautta. Se on läheistä sukua edellisen Focus ST:n moottorille, joskin pienempään koriin on riittänyt pienempi 110 kilowatin teho.

Mitsubishin lähestyminen samaisen 110 kilowatin saavuttamiseen on hieman erilainen. Ison vapaasti hengittävän moottorin sijaan Mitsubishin insinöörit ovat ottaneet Colt-malliston 1,5-litraisen moottorin ja saattaneet sen imu- ja pakosarjat yhteistyöhön turboahtimen välityksellä. Teho on sama kuin Fordissa, mutta vääntömomenttikäyrä kiertää korkeampaa reittiä, huipun ollessa 20 newtonmetriä ylempänä.

Molemmat autot ovat tietenkin etuvetoisia ja varustettu viisivaihteisilla käsivalintaisilla vaihteistoilla. Alustarakenteetkin ovat periaatteessa samanlaiset. Etujousituksesta vastaavat joustintuet ja takapyörät on tuettu yhdystukiakselein.

Ford on säädetty alustaltaan kovaksi. Pintakovuus tärisyttää huonoilla teillä ja rengasäänet välittyvät karkeilla pinnoilla selkeästi ohjaamoon. Fiesta ST on suuntavakavuutensa puolesta leppoinen ajettava, mutta muuten pidemmillä matkoilla ollaan kaukana mukavuudesta.

Oikeaan elementtiinsä, eli mutkateille päästyään Ford karistaa kaikki mukavuusongelmat kuljettajan mielestä. Pintakovuus muuttuu esimerkilliseksi takapuolituntumaksi ja äärimmäisen tarkka ohjaus välittää jatkuvasti tietoa eturenkaisiin kohdistuvista voimista.

Fiestan moottori vetää tasaisesti, ja lyhyiden välitysten ansiosta se on helppo pitää koko ajan parhaalla kierrosalueella.

Ford on erittäin tarkka ja toimiva kokonaisuus oikeissa, varmoissa käsissä. Sen tasapaino on kuitenkin varsin herkkä. Huolimaton kuljettaja ei voi täysin hyödyntää auton potentiaalia, ja ainakin matkustajat saavat nopeasti tarpeekseen.

Mitsubishi Colt CZT on myös lähtökohtaansa CZ3:a selvästi tukevampi kokonaisuus. Se soveltuu kuitenkin Fordia paremmin pidempien matkojen ajamiseen. Isommat epätasaisuudet heiluttavat kyllä koria voimakkaasti, mutta asfalttien karkeuserot eivät Coltissa tunnu yhtä selvästi kuin Fiestassa.

CZT:n pidemmät välitykset ja matalalta vääntävä moottori soveltuvat oivasti juuri ripeään etenemiseen paikan A ja kaukana sijaitsevan paikan B välillä.

CZT:n sähkötehostettu ohjaus on perusmalleja nopeampi ja jäykempi. Ohjaustunto on samaan tapaan samea, mutta perusmallien erikoisia sattumia ei sameuden seassa ole. Fordille sopivat tiet ovat Mitsubishille vaikeita juuri ohjauksen etäisyyden vuoksi. Alustan ominaisuuksiin ei oikein pääse käsiksi, kun luottamus ohjaukseen ei missään vaiheessa kasva riittävälle tasolle.

Radalla Fordin liikkeet ovat varikolta lähdettäessäkin oikean tyyliset. Kaasunkäyttö matalissa nopeuksissa ja matalilla kierroksilla vaatii hieman tarkkuutta kilpa-autojen tyyliin. Moottori ja alusta vaativat vähän reilummin vauhtia, ennen kuin palikat niin sanotusti loksahtavat kohdalle. Ensimmäinen kaarre on vielä epävarma, mutta sitten kaikki alkaa äkkiä luistaa.

Fiestan kohtuullisesta korkeudesta huolimatta kallistelua esiinny kuin nimeksi. Moottorin vetoa on helppo säädellä, ja eturenkaat pitävät erinomaisesti otteensa tiehen aivan tiukimpia kakkosvaihteella ajettavia kaarteita lukuun ottamatta. Taka-akselin pidon irrottamiseen tarvitaan jo selkeää yliyrittämistä, mutta silloinkin tilanne pysyy helposti hallinnassa.

Mitsubishin alusta on rata-ajoon aivan liian pehmeä, ainakin kallistusjäykkyyden osalta. Kun pienen turboviiveen kanssa pääsee sinuiksi, vetää moottori innokkaasti. Voiman välittäminen asfalttiin on kuitenkin vaikeaa. Nopeissa kaarteissa renkaat pitävät yllä jatkuvaa sinfoniaa, ja tilanteen tiukentuessa luistonesto- ja ajonvakautusjärjestelmät puuttuvat tehokkaasti peliin.

Gotland Ringin paljon nopeita kaarteita ja korkeusvaihteluita käsittävä rataprofiili soveltuu mainiosti auton alustan arviointiin. Täällä ei tehokkaalla moottorilla voita mitään, jos alustadynamiikan suunnittelu on jäänyt kesken. Yli neljän sekunnin ero kolme kilometriä pitkällä radalla kertoo selvästi Fordin ja Mitsubishin luonne-eroista.

KAKSIKKOMME lähtökohdat ovat yhteneväiset, mutta toteutuneet kokonaisuudet hyvin erilaiset. Fiesta on sähäkkään, nopeakäänteiseen ajoon tarkoitettu auto, joka hienoisesta kulmikkuudestaan huolimatta vakuuttaa. Se on selkeästi yhteen tarkoitukseen soveltuva auto, mutta tässä tapauksessa ehdottoman positiivisessa mielessä. Mitsubishi on enemmänkin perinteinen pikkuauto, jonka keulalla nyt sattuu olemaan tehokas moottori. Colt toimii mainiosti maantiesiirtymillä, mutta valmistajan rallikokemus ei valitettavasti näy auton ajokäytöksessä. Jäämme odottamaan Evolution-versiota.

(Tiivistelmä Jussa Niemisen artikkelista TM 13/05, s. 38-43)