Ford Mondeo on joutunut antamaan periksi kilpailijoittensa puristuksessa. Mutta nyt loppui valittaminen; uudessa Mondeossa on niin tuhti annos keskikokoista perheautoa, että sitä on vaikea niellä. Hillityn kuoren alta löytyy paljon hyviä ominaisuuksia – mutta myös jotakin, josta otsikkoon tuli tuo ”melkein”.

Mondeon keula on saanut piirteensä saman merkin seuraavaksi pienemmältä mallilta, Focukselta. Peräpään olemus tuo mieleen C-sarjan Mercedeksen, mutta myös VW Passatin, joka onkin eräs Mondeon kovimmista kilpailijoista laajemmin katsottuna. Muita luonnollisia vastustajia ovat Opel Vectra, Peugeot 406 ja Toyota Avensis. Näitten esimerkkien – ja tietysti myös monien muiden – kautta selviää, että Mondeo kamppailee osuuksista samojen tuttujen mallien kanssa kuin aikaisemminkin. Ford Mondeo sedan-korisena on näitä hieman pitempi (4,73 m), ja painoakin sillä on noin 100 kiloa enemmän kuin esimerkiksi Peugeotilla ja Toyotalla. Nyt tarkoitetaan uuden Mondeon perusmallia ja sen kilpailijoita. Kun lisätään varustelua ja vaihdetaan suurempiin moottoreihin, painoerot vaihtelevat ja varmasti kalliimmissa hintaluokissa tulee mukaan myös uusia haastajia.

Mondeon kori on siis paitsi tyylillisesti niin myös rakenteellisesti kokonaan uusi. Koeajossa olleen neliovisen sedanin lisäksi tällä hetkellä on tarjolla myös viisiovinen korimalli, eli siinä tavaratilan kansi on saranoitu takalasin yläreunan korkeudelta. Testiautossa kansi aukeaa tutusti lasin alareunan kohdalta ja nousee näppärien saranoiden ansiosta pystyyn pois tieltä. Kontti on mitattuna 440 litran vetoinen, toista metriä pitkä ja leveimmillään lähes 1,4-metrinen. Pyöräholvien kohdalla se kuitenkin kapenee alle metriseksi, mutta suurin ja tämän korimallin yhteydessä tavanomaisin haitta on kuitenkin tilan ja kuormausaukon mataluus. Mikäli pakaasi on korkeudeltaan enintään 45 senttiä, se kenties vielä sopii autoon takakautta, mutta kookkaammat tavarat on kuormattava sivuovista. Matkustamo on mitoitettu joka suhteessa väljäksi, ja etenkin takana pituussuunnassa tilaa on nyt selvästi entistä enemmän. Autoon kulkeminen on myös vaivattomampaa, koska oviaukkoja on juuri kriittisissä kohdissa avarrettu. Ei paljon, mutta juuri sen verran ja oikeista kohdista, että liikkuminen talvitakissakin sujuu huomaamatta.

Duratec HE on uusien Ford-moottoreiden uusi tunnus. Testissä ollut 81 kW:n (110 hv) tehoinen moottori on siis sarjan pienitehoisin ja sitä kautta omalla tavallaan myös mielenkiintoinen, koska se on malliston huokeimman auton voimanlähteenä. Moottori on luonteeltaan kaksijakoinen. Heti liikkeelle lähdön jälkeen se vetää hämmästyttävän puhtaasti ja vaivattomasti vain muutaman sentin kaasupolkimen liikkeellä. Moottori käy tasaisesti ja äänettömästi, ja siinä on sähkömoottorimaista jouheutta. Fordin MTX-75-vaihteistoa on hienosäädetty, ja se sopii entistä paremman kytkeytyvyyden ansiosta uuteen Mondeoon paremmin kuin hyvin. Moottori-vaihteistoyhdistelmä tekee taajama-ajosta niin vaivattoman kuin se nyt 4,7-metrisellä autolla ylipäätään voi olla. Kuitenkin maantienopeuksilla alkaa kuulua tuulenhuminaa muistuttavaa ääntä, joka voimistuu nopeuden kasvaessa. Mitä se on ja mistä se tulee, sitä on tarkkaan ottaen vaikea sanoa, mutta sen rekisteröivät sekä korva että melumittari. Takana tämä ääni on selvästi voimakkaampi ja sävyltään sellainen, että etumatkustajat eivät joillakin nopeuksilla huomaa sitä lainkaan. Mondeota voi kiittää varsinkin hitailla nopeuksilla todella äänettömäksi, mutta moottoritiellä äänen sävyt muuttuvat kuuluvammiksi.

Ford Mondeo on tyylillisesti lähestynyt kilpailijoitaan mutta samalla myös omia uudempia rinnakkaismallejaan. Tämä ei kuitenkaan ole päällimmäisin asia vaan se, että uusi Mondeo on monilta ominaisuuksiltaan ikään kuin kypsynyt, kasvanut ulos kuorestaan. Mondeosta huomataan, että autoja voidaan kehittää tutuista lähtökohdista parempaan suuntaan ilman, että edeltäjältä tarvitsisi vetää kokonaan mattoa pyörien alta.

Ford Mondeo 1,8 4D 81 kW Ambiente

MAAHANTUOJA: Oyj Ford Abp, Malminkaari 9 B, PL 164, 00701 Helsinki

puh. (09) 351 700

HINTA: 149 900 mk

(Tiivistelmä Jarmo Sukavan artikkelista TM 2/2001, s. 128-133)