Euroopan ja Amerikan autoilukulttuurit poikkeavat toisistaan melkoisesti. Atlantin takana kaikki on tunnetusti suurempaa; niin myös autot, niiden moottorit ja bensankulutus. Tilanteen on kuitenkin jatkossa muututtava. Fordin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat vaihtoehtoiset polttoaineet autojen turvallisuutta ja mukavuutta unohtamatta.

Vuonna 1951 perustettu Fordin tutkimuslaitos Dearbornissa on vaikuttava paikka: alueella työskentelee 1 300 tutkijaa, insinööriä ja teknikkoa. Laboratorioita on 240, joista päivän aikana ehtii nähdä vain muutaman. Euroopassa vastaava tutkimuskeskus perustettiin äskettäin Saksan Aacheniin. Siellä henkilökuntaa on noin sata henkilöä kahdestakymmenestä maasta.

Vierailu Fordin valtakunnassa antaa eurooppalaiselle uutta näkökulmaa autotekniikan kehityksestä. Ford uskoo kilpailijoidensa tavoin vaihtoehtoisten polttoaineiden ja polttokennojen yleistyvän. Merkin edustajien mukaan polttokennotekniikkaa hyödyntävä Focus FCV (TM 7/01), jonka edeltäjä P2000-konseptiauto esiteltiin kolme vuotta sitten, tulee rajoitetusti markkinoille vuonna 2004. Siinä polttoaineena käytetään vetyä.

Dieselmoottori ei amerikkalaisia kuluttajia toistaiseksi houkuttele, sillä mielikuvat savuttavista ja tehottomista kulkuneuvoista elävät edelleen vahvana.Uusien yhteispainedieselmoottoreiden toivotaan muuttavan asenteita toiseen suuntaan.Myös bensiinin suorasuihkutustekniikkaan sovellus on kehitteillä. 1,1-litraista ja kolmisylinteristä moottoria testataan aluksi Ford Fiestassa.

Paikallisten automarkkinoiden kannalta tärkeitä kirjainyhdistelmiä ovat SUV (Sport Utility Vehicle) ja HEV (Hybrid Electric Vehicle). Halvan bensiinin ansiosta tilavat, turvallisiksi ja mukaviksi koetut autot ovat amerikkalaisten keskuudessa suosittuja. SUV-luokan maastureiden ympäristötietoisia ystäviä houkutellaan Fordin asiakkaiksi vuonna 2003 esiteltävällä, Escapeen (Euroopassa Maverick) perustuvalla hybridi-mallilla.

Polttoainetalouden ohella turvallisuus on aina ajankohtainen teema. Telemaattiset järjestelmät kehittyvät ja yleistyvät. Ne muun muassa varoittavat eteen kävelevistä jalankulkijoista, liian lyhyestä ajoetäisyydestä tai hälyttävät apua onnettomuustilanteessa.Loppujen lopuksi autojen tekniset uudistukset, liittyivät ne sitten polttoainetalouteen tai turvallisuuteen, pitää myydä suurelle yleisölle. Juuri nyt puhutaan paljon henkilöautojen nelipisteturvavyöstä (TM 11/01). Senkään kohdalla käyttömukavuuden merkitystä ei pidä vähätellä. Jos vyön kiinnittäminen tuntuu liian hankalalta, moni jättää sen roikkumaan paikoilleen.

(Tiivistelmä Markus Kasesmaan artikkelista TM 15/01, s. 78-79)