Kun Euroopan automyynnin keulakuva uudistuu, kyseessä on iso tapaus. Volkswagen Golfin viides painos ei kuitenkaan jäänyt Frankfurtin mammuttimaisen autonäyttelyn ainoaksi puheenaiheeksi.

Keski-ikään ehtinyt mies tyylikkäässä liituraitapuvussaan astelee pitkin käytävää. Hetken kuluttua hän pysähtyy, katsoo kokenein silmin kohdevaloissa kylpevää autouutuutta, sanoo jotain seurassaan olevalle yhtä tyylikkäälle herralle, minkä jälkeen molemmat nyökyttelevät hyväksyvästi.

Sitten he jatkavat tungoksessa matkaansa, kiertävät kohteliaasti uutispätkää tekevän kuvausryhmän takapuolelta, tervehtivät parilla ystävällisellä sanalla vastaan tulevia tuttuja, pysähtyäkseen pian uudelleen tutkimaan jalustalla pyörivää kiillotettua prototyyppiä. Hymyllä säestetyn silmäyksen saa myös lokinsiipioveen nojaava, loistavan ulkonäkö-painosuhteen omaava mallityttö, jonka normaali työpaikka varmasti on pariisilainen catwalk.

Herrojen nimiä emme saa koskaan tietää, sillä samanlaisia liikkuu autonäyttelyssä tuhansia. Varsinaisen massan saavat aikaan medioiden edustajat. Osa valokuvaa, osa elokuvaa, osa tekee juttua internetsivuille, osa lehtiin, osa tuskin minnekään, mutta mukana on oltava. Seassa on myös lehtimiehiksi naamioituneita teollisuusvakoilijoita, jotka pienin digitaalikameroin ja esitäytetyin lomakkein aseistautuneina viihtyvät tuntikausia kilpailijoiden osastoilla.

Paria päivää myöhemmin tusina hallia tulvahtaa täyteen maksavaa yleisöä, joiden ruokahalua median välittämä raportointi on kasvattanut. Hekin haluavat osansa automaailman erikoisesta karismasta.

(Tiivistelmä Jani Kajanderin, Martti Merilinnan ja Velimatti Honkasen artikkelista TM 16/03, s. 10-22)