Vaikka taloudelliset näkymät eivät ole kovin valoisat, niin autoteollisuus uskoo tulevaisuuteen. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, kun katsoi Genèven autonäyttelyn runsautta. Uusia ja vähän vanhempiakin, mutta vielä täysin ajankohtaisia malleja oli tarjolla joka lähtöön.

Maailmassa ei juuri nyt mene hyvin. Vaikea poliittinen tilanne sodanuhkineen on jo monen kuukauden ajan hillinnyt ihmisten ostohaluja, ja tämä näkyy autoteollisuudessa. Sekä Euroopan että Amerikan myynti on ollut melkoisen alavireistä, eikä Kaukoidän markkinoillakaan ole ollut kehumista. Suomessa tilanne on autoverotuksen muutoksen vuoksi ollut valoisampi, mutta meidän pienet myyntimäärämme eivät ole kokonaisuutta pelastaneet. Suupielet autonvalmistajien pääkonttoreissa ovat pysyneet alhaalla.

Voisi luulla, että epävarma tulevaisuus olisi näkynyt myös autoteollisuuden jokavuotisessa kevätkatselmuksessa Genèvessä, mutta vielä mitä. Näyttelyssä esiteltiin runsaat 60 täysin uutta tai uudistettua autoa, ja muukin tarjonta oli komeaa. Ala näyttää kaikesta huolimatta uskovan, että paremmat ajat ovat vielä tulossa. Ihmisten mielenmuutos voi olla nopea, jolloin ostopäätöksiä alkaa syntyä hetkessä. Ne valmistajat, joilla ei silloin ole sopivaa tavaraa tarjolla, jäävät armotta jalkoihin.

Kehittyvä suunnittelu ja valmistustekniikka ovat tehneet taloudellisesti järkeväksi tehdä entistä pienemmille ihmisryhmille suunnattuja automalleja. Muutos on merkinnyt sitä, että mallien lukumäärä kaiken aikaa kasvaa, ja – mikä mielenkiintoisinta – rajat vanhojen perinteisten autoluokkien välillä muren-tuvat. Tarjolla on kaikenkokoisia ja -tyyppisiä malleja. On vaikea tarkasti määritellä, mihin ”luokkaan” mikin uusi auto kuuluu.

Genèven tarjonta antoi kehityksen suunnasta selkeän kuvan. Porrasperäiset, erillisellä tavarasäiliöllä varustetut mallit näyttävät olevan vähenemässä, kun aikaisempaa korkeammat viistoperäiset tai farmari-tyyppiset autot ovat puolestaan lisääntymässä. Viimeksi mainittu ryhmä on kuitenkin hyvin sekalainen. Siihen kuuluu niin paljon erilaisia malleja, että puhuminen esimerkiksi pelkästään ”tila-autoista” johtaisi harhaan.

ARVAILU Fiat-konsernin vaikeasta taloudellisesta tilasta olisi mennyt pieleen, jos se olisi pitänyt tehdä näyttelyosastojen ja uutuusmäärän mukaan. Alfa Romeon ylpeytenä esittäytyi GT Coupé, jonka nimeksi ensin veikattiin tulevan Sprint. Se perustuu 156:een, ja muotoilusta on huolehtinut Bertone. Mielenkiintoista on, että tavaratila on isompi kuin sedan-mallissa. Myös moottorit ovat tuttuja muista Alfoista: 1,8-, 2,0- tai 3,2-litraiset bensiinikäyttöiset ja 1,9 litran diesel, joiden tehot asettuvat väliin 103–184 kW. Myyntiin tehdas saa ensimmäiset autot loppuvuodesta ja vuosituotantomääräksi on suunniteltu 20 000 autoa. Suomeen Coupé tulee aikaisintaan kesäksi 2004.

SYKSYLLÄ esiteltävän uuden Opel Astran kolmiovisen mallin muodoista ja mitoista saanee varsin hyvän käsityksen GTC Genève -koemallin perusteella. Sen pituus on 4,35, leveys 1,77 ja korkeus 1,35 metriä. Pohjalla tulee olemaan nykyisen Astran muunnettu perusrakenne, jonka akseliväliä on jatkettu. Muotoilu on selvästi nykyistä Opel-tyyliä radikaalimpi, kiitos uuden muotoilujohtaja Martin Smithin. Pääkilpailija, VW Golf, uudistuu samaan aikaan, mutta sen ulkomuodon muutokset ovat konservatiivisempia. Uuden Astran saapuminen Suomeen venynee ensi vuoden puolelle.

Matti Vuorimaa, kuvat PORSCHE Carrera GT edustaa kiistattomasti superautojen luokkaa. Arvot V10, 5,7 litraa, 450 kW ja 330 km/h kertovat omaa hengästyttävää tarinaansa, samoin kuin kiihtyvyysarvo 9,9 s – 0–200 km/h. Tekniikka on käytännössä suoraan kilpa-autosta. Veroton hinta Euroopassa on 390 000 euroa, mikä on noin 150 000 alle esimerkiksi Ferrari Enzon. Cayennen kanssa samasta Leipzigin tehtaasta tulevan Carrera GT:n vuosituotantomääräksi on kaavailu tuhatta autoa, mutta koska moinen määrä on jo nyt myyty, sitä nostettaneen ainakin 1 300 autoon. Toinenkin Porsche-uutuus asettuu malliston yläpäähän. 911 GT3. Se saavuttaa 280 kilowattiin nostetun tehon ja kevennettyjen rakenteiden ansiosta 200 km/h nopeuden 14,3 sekunnissa ja kerää lopulta huippua 306 km/h.

(Tiivistelmä Velimatti Honkasen, Martti Merilinnan ja Mauri Salon artikkelista TM 6/03, s. 10-24)