Googlen emoyhtiö Alphabet on jälleen kerran lähestynyt sijoittajiaan vuotuisella ”perustajien kirjeellään”, jossa käsitellään yhtiön viimeaikaisia saavutuksia sekä tulevaisuuden näkymiä.

Tämänvuotinen kirje on peräisin toisen perustajan Sergey Brinin kynästä. Se alkaa lainauksella Charles Dickensin romaanista Kaksi kaupunkia: ”It was the best of times, it was the worst of times…”

Googlen vuonna 1998 yhdessä Larry Pagen kanssa perustaneen Brinin mukaan romaani on erinomainen kuvaus myös omasta ajastamme teknologisen renessanssin keskellä. Teknologisella renessanssilla Brin tarkoittaa tietenkin tekoälyn valtavia kehitysaskelia.

 

Brin muistuttaa, että 1990-luvulla käytetyt Pentium II -prosessorit pystyivät tekemään noin 100 miljoonaa liukulukuoperaatiota sekunnissa. Nykyiset prosessorit ovat jo 200 000 kertaa tehokkaampia.

Tämä ei kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen, mihin kvanttitietokoneet aikanaan pystyvät, Brin kirjoittaa.

Jos esimerkiksi Googlen kehittämä 72 kubitin prototyyppi kvanttitietokoneesta onnistuu, sen teho vastaisi miljoonia perinteisiä tietokoneita.

Jos joku onnistuu kehittämään 333 kubitin virhekorjatun kvanttitietokoneen, se ”vastaisi nimeämme”, koska se nopeuttaisi tietokoneita niin paljon, että ne olisivat ”10 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000  000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 kertaa nykyistä nopeampia”, Brin kirjoittaa.

Toisin sanoen tällainen kvanttitietokone olisi nykyisiä tietokoneita googol kertaa nopeampia. Googolilla tarkoitetaan lukua, jossa on sata nollaa, ja Google on nimetty sen mukaan.

 

”Tekoälyn uusi kevät on tärkein tietokoneiden kehityksessä tapahtunut asia oman elämäni aikana. Joka kuukausi näemme uusia ällistyttäviä sovelluksia ja käänteentekeviä tekniikoita”, Brin kirjoittaa ja muistuttaa, että kaksikymmentä vuotta sitten ”keinotekoiset neuroverkot” olivat vain unohdettu sivupolku tietokonetieteen maailmassa.

Brinin kirjoituksessa kaikuu myös esimerkiksi Elon Muskin näkemys siitä, että tekoälyllä voidaan tehdä paljon hyvää, mutta myös paljon pahaa.

”Näin tehokkaat työkalut tuovat mukanaan uusia kysymyksiä ja vastuita tekoälyteknologian integroituessa vahvasti ja peruuttamattomasti yhteiskuntaamme. Miten ne vaikuttavat työllisyyteen eri sektoreilla? Voivatko ne manipuloida ihmisiä? Ovatko ne turvallisia?”

Brin kirjoittaa, että tällaiset turvallisuuskysymykset ovat ajankohtaisia jo nyt, kun itseajavat autot ovat vain joidenkin vuosien päästä todellisuutta. Puhumattakaan tieteiselokuvien maalaamista kauhukuvista vihamielisistä tappajaroboteista.

”Kaikkia näitä kysymyksiä pohditaan ja tutkitaan parhaillaan”, Brin kirjoittaa.

Loppukaneetissaan hän toteaa olevansa kuitenkin optimistinen tekoälyteknologian suhteen. ”Sillä on potentiaalia ratkaista joitain maailman suurimmista ongelmista, mutta olemme polulla, jolla meidän on kuljettava vastuullisin, varovaisin ja nöyrin askelin.”

Kirjoituksen kokonaisuudessaan voit lukea tästä.