Kesällä matkapuhelimeksi käy yksinkertaisempikin gsm-malli. Usein riittää, kun puhelimella voi vain puhua tai lähetellä korkeintaan tekstiviestejä. Peruskännykän raaskii ottaa mukaan myös harrastusten pariin. Tällainen laite on omiaan myös kakkos-puhelimena. Edullisimmillaan uuden puhelimen saa omakseen muutamalla kymmenellä eurolla.

* Motorola C156 * Nokia 2600 * Nokia 2650 * Siemens A65 * Siemens CF62 * Sony Ericsson T290i

Nykyisestä matkapuhelinmarkkinoiden kehityksestä on nähtävissä, etteivät pelkät tekniset ominaisuudet aina puhuttele ostavia asiakkaita. Monille valintaperusteena on puhelimen hinta. Halpa peruspuhelin täyttää hyvin tehtävänsä myös kakkospuhelimena. Matkapuhelimien hintakehitys on johtanut siihen, että varsinkin halvemmista malleista on tullut kertakäyttötuotteita, joita ei juuri kannata edes korjata.

Matkapuhelinmallit vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Puhelin alkaa olla jo vanhaa varastoa reilussa puolessa vuodessa myyntiin tulonsa jälkeen. Moni saattaa hyötyä pelkästä odotuksesta. Viime syksyn hittimalli voi tänä päivänä maksaa korkeintaan puolet sen lähtöhinnasta.

Tässä joukossa esimerkiksi Nokia 2650 ja Siemens CF62 tulivat kauppoihin viime vuoden loppupuolella. Vielä tuolloin Nokiasta pyydettiin reilut puolitoista sataa euroa ja Siemens CF62:sta varsin kovalta tuntuva kaksi ja puolisataa euroa. Nyt kumpaakin saa alan liikkeistä alle sadan euron ulosheittohintaan.

Uudempia tulokkaita tässä joukossa ovat Motorola C156 ja Sony Ericsson T290i, joiden lähtöhinta on jo valmiiksi edullinen. Hinnaltaan pohjanoteerauksen tekee Motorola C156 -puhelimen sisarmalli C155, jota myydään tarjouksena 49 eurolla. Hintojen romahtamisesta on esimerkkejä lukuisia muitakin. Esimerkiksi viime syksyn myydyin puhelin, Nokia 1100, maksaa halvimmillaan enää 54 euroa.

Edullinen hinta ei tarkoita sitä, että laite olisi sen huonompi matkapuhelimena kuin saman merkin kalliimpi rinnakkaisversio. Itse asiassa monen valmistajan eri puhelinmalleissa saattaa olla käytössä pitkälti samat sisuskalut. Erot ominaisuuksissa on saatu aikaan lähinnä ohjelmistoa muuttamalla.

Ero kalliimpiin kännyköihin näkyy selvimmin datatoiminnoissa, liitännöissä ja lisävarusteiden määrässä. Halvemmista malleista puuttuu infrapunaliitäntä tai Bluetooth-yhteys kannettavaan tietokoneeseen. Autovarusteetkin ovat vaatimattomampaa tasoa. Alle sata euroa maksavassa puhelimessa harvemmin on myöskään kameraa. Tässä joukossa kameran saa molempiin Siemenseihin sekä Sony Ericsson T290i:hin lisävarusteena.

Sadan euron hintaluokassa on nykyisin tarjolla sekä tavallisia kapuloita että simpukkamallisia puhelimia. Kaikki tämänkin vertailun puhelimet ovat jo värinäytöllä varustettuja. Useimmilla voi lähetellä ja vastaanottaa myös mms-kuvaviestejä. Karkea värinäyttö tosin soveltuu huonosti kuvien katseluun. Kunnon mustavalkonäyttö riittäisi pelkkään puhelinkäyttöön vallan hyvin.

Liittymää valitessa on hyvä miettiä omaa puhelinkäyttäytymistään, eli miten ja milloin puhutaan. Samalla kannattaa vertailla myös eri operaattoreiden tarjoamia asiakasetuja. Valitsemalla liittymän huolella voi säästää paljonkin rahaa.

Uusimpia operaattoreiden tarjoamia liittymävaihtoehtoja ovat kiinteähintaiset, niin sanotut pakettihinnoitellut matkapuhelinliittymät. Tällaisten liittymien kuukausimaksuun kuuluu tietty määrä puheluita ja tekstiviestejä, jotka ovat käytettävissä joka kuukausi. Puhumatta jääneitä minuutteja ei kuitenkaan hyvitetä asiakkaalle. Rajan ylittävistä puheluista joutuu maksamaan erikseen.

Pakettiliittymä tulee edulliseksi vain sellaiselle henkilölle, jonka puhelumäärät pysyttelevät liittymään sisältyvän minuuttirajan tietämillä kuukaudesta toiseen. Mikäli puheluita kertyy kuukaudessa huomattavasti vähemmän ja puheluminuutteja jää paljon käyttämättä, saattaa tasahintainen tai normaalisti hinnoiteltu liittymä tulla edullisemmaksi.

(Tiivistelmä Raimo Ylösen ja Ilkka Herttuan artikkelista TM 12/05, s. 32-37)