Matkapuhelimiin lisätään koko ajan uusia, joskus varsin turhiltakin tuntuvia toimintoja, jotta laitteet saadaan pysymään kiinnostavina. Jos kännykkää tarvitsee enimmäkseen vain puhumiseen tai tekstiviestien lähettämiseen, käyttöön riittää hieman yksinkertaisempi ja halvempi malli.

* Motorola V220 * Nokia 1100 * Nokia 3220 * Nokia 6610i * Samsung SGH-X450 * Siemens CF62 * Siemens C65 * Sony Ericsson K500i

Matkapuhelin tekee jo monia asioita; kännykän näytöltä voi tarkistaa illan menomestat, selvittää lähimmät ravintolat, varata elokuvaliput tai lukea sähköpostit. Varsin monen mallin vakiovarustukseen kuuluvat radio, digikamera ja tukku pelejä.

Moni uusii matkapuhelimensa lähinnä muotisyistä saadakseen vain värinäytön, vetävämmät kuoret tai lisää eksoottisia ominaisuuksia. Useimmat operaattoreiden tarjoamista uusista palveluistakin toimivat vain kaikkein tuoreimmissa kännyköissä.

On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat matkapuhelimen, jota voisi käyttää pelkästään puhumiseen tai korkeintaan tekstiviestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Heille riittää, että laite on yksinkertainen ja helppo käyttää, kuuluu hyvin ja toimii pitkään. Tietysti kohtuullinen hintakaan ei olisi pahitteeksi. Miksi pitäisi maksaa ominaisuuksista, joita ei aio ikinä käyttää?

Nykyisin halvemmissa GSM-kännyköissä on pitkälti samoja toimintoja kuin kalliimmissa malleissa. Värinäyttö, MMS-kuvaviestit ja digitaalikamera ovat vakiovarusteina hintaluokasta riippumatta. Tässä joukossa kamera on sisäänrakennettuna kaikissa muissa paitsi Nokia 1100-, Samsung SBH-X450- ja Siemens CF62 -malleissa. Jälkimmäiseen sen saa lisävarusteena.

Nykyisin vaatimattomampikin GSM korvaa täydellisesti puhelinmuistiot ja kalenterit. Varsin monessa on käytössä myös puheohjaus. Tärkeimpien puhelinmuistiossa olevien numeroiden valinta käy omalla äänellä komentamalla. Useimmat ovat jo kolmitaajuusmalleja. Meikäläisten GSM 900/1800 -verkkojen lisäksi laitteet toimivat myös yhdysvaltalaisissa GSM 1900 -verkoissa. Luonnollisesti kaikissa on nykyisin vakiona myös WAP-selain. Operaattoreiden WAP-palveluista löytyy jo kattava valikoima uutisia, urheilua sekä säätietoja. Uusimpia ovat paikkaperusteiset palvelut, joiden avulla saa tietoja esimerkiksi paikkakunnan huoltoasemista, apteekeista tai terveyspalveluista. Ero kalliimpiin bisneskännyköihin näkyy lähinnä datatoiminnoissa ja lisävarusteiden määrässä.

Viime vuoden heinäkuussa voimaan tullut uusi viestintämarkkinalaki käynnisti Suomessa ennennäkemättömän operaattorinvaihtorynnistyksen. Suuri joukko kuluttajista innostui operaattorin vaihdosta, koska se ei enää merkitse matkapuhelinnumeron muuttumista. Viimeisen vuoden aikana lähes 1,2 miljoona kännykän käyttäjää on siirtänyt numeronsa operaattorilta toiselle – pääasiassa halvempien hintojen perässä.

Uusissa tasahintaisissa liittymissä puhelu maksaa saman verran riippumatta siitä, mihin aikaan vuorokaudesta soitetaan tai minkä operaattorin verkkoon soitto suuntautuu. Tänä päivänä matkapuhelimen käyttäjältä edellytetään kuitenkin tiettyä aktiivisuutta, mikäli hän haluaa pitää puhelinlaskunsa kurissa. Välttämättä matkapuhelimen käyttäjän ei tarvitse vaihtaa edes operaattoria. Kaikilla matkapuhelinoperaattoreilla on nykyisin tarjolla halvempi vaihtoehto harvemmin soittavalle tai vähemmän tekstiviestejä lähettävälle puhelimen käyttäjälle. Tällaisessa, lähinnä vapaa-ajan käyttöön tarkoitetussa liittymässä on puhelumaksujen lisäksi myös kuukausimaksut kutistettu kilpailukykyiselle tasolle.

Liittymää valitessa on hyvä miettiä omaa puhelinkäyttäytymistään, eli miten ja milloin puhutaan. Samalla kannattaa vertailla myös eri operaattoreiden tarjoamia asiakasetuja. Valitsemalla liittymän huolella voi säästää paljonkin rahaa. Useat operaattorit tarjoavat mahdollisuutta vaihtaa liittymätyyppiä veloituksetta, kunnes löytyy se parhaiten sopiva. Matkapuhelinoperaattorit tarjoavat myös erilaisia perhe- ja porukkasopimuksia. Keskittämällä esimerkiksi koko perheen matkapuhelinliittymät samalle operaattorille saa perheen sisäiset puhelut tavallista edullisemmin. Joissain tapauksissa puhelut voivat olla jopa täysin ilmaisia.

(Tiivistelmä Raimo Ylösen ja Ilkka herttuan artikkelista TM 15/04, s. 46 – 51)